Hyväksytty syyskokouksessa 19.11.2024
1 § Yhdistyksen nimi
Yhdistyksen nimi on Nuorisoala ry, ruotsiksi Ungdomssektorn rf. Yhdistyksestä käytetään englanninkielistä nimeä Finnish National Youth Council and Youth Sector tai lyhennettä FYCS. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Sääntö- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
Yhdistyksen kotipaikkana on Helsinki ja toimialueena koko maa
2 § Toiminnan tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää nuorten kasvua vastuullisiksi ja yhdenvertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhdistys vaikuttaa nuorten oikeuksien ja nuorten osallisuuden toteutumiseksi sekä nuorten hyvinvoinnin ja nuorisotyön toimintaedellytysten puolesta Suomessa ja kansainvälisesti. Yhdistys palvelee järjestöissä, kunnissa, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä tehtävää nuorisotyötä ja yhdistää nuorisoalan tekijät.
Yhdistys hyväksyy Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteet toimintansa lähtökohdiksi.
3 § Toiminta
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:
- valvoa nuorisoalan ja nuorten etuja, asemaa ja oikeuksia,
- tukea jäseniään ja muita nuorisoalan toimijoita nuorisoalan toiminnan tekemisessä ja kehittämisessä,
- jakaa tietoa nuorisoalasta, tuottaa nuorisoalalla tarvittavaa materiaalia sekä harjoittaa nuorisoalaan liittyvää julkaisu- ja kustannustoimintaa,
- kehittää nuorisoalan toimintaa ja menetelmiä,
- järjestää koulutuksia, tapahtumia ja muita tilaisuuksia,
- harjoittaa nuorisoalaan liittyvää palvelutoimintaa,
- ylläpitää suhteita nuorisoalan kansainvälisiin toimijoihin.
4 § Varainhankinta
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä vuokrata sitä, järjestää myyjäisiä, rahankeräyksiä ja arpajaisia, kerätä jäsenmaksuja, kerätä osallistumismaksuja, harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa, harjoittaa sijoitustoimintaa, harjoittaa kustannustoimintaa sekä vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
5 § Jäsenet
Yhdistyksellä voi olla varsinaisia jäseniä ja yhteisöjäseniä. Yhdistyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet.
Varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröityjä valtakunnallisia yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka harjoittavat nuorisotoimintaa.
Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä muita nuorisotoimintaa harjoittavia oikeushenkilöitä, esimerkiksi kuntia ja seurakuntia.
6 § Toimielimet
Yhdistyksen toimielimiä ovat sen hallitus ja hallituksen valitsema työvaliokunta.
7 § Päätösvalta
Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää sen kokous.
Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus jokaisella edellisen kalenterivuoden jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa meneillään olevan kalenterivuoden jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä.
Varsinainen jäsen voi lähettää kokoukseen perusyhdistystensä henkilöjäsenmäärän perusteella äänivaltaisia edustajia seuraavasti:
- jäsenmäärä enintään 1000 – 1 edustaja
- yli 1000 mutta enintään 5000 – 2 edustajaa
- yli 5000 mutta enintään 20 000 – 3 edustajaa
- yli 20.000 mutta enintään 50 000 – 4 edustajaa
- jäsenmäärä yli 50 000 – 5 edustajaa
Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytty säätiö voi lähettää kokoukseen kaksi (2) äänivaltaista edustajaa.
Läsnä olevalla varsinaisen jäsenen äänivaltaisella edustajalla on yksi ääni. Varsinainen jäsen voi valtuuttaa enimmäisedustajamääräänsä pienemmän määrän edustajia edustamaan koko äänimääräänsä. Edustaja ei voi edustaa kuin yhtä varsinaista jäsentä.
Yhteisöjäsenillä sekä yhdistyksen hallituksella ja toimihenkilöillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
8 § Yhdistyksen kokous
Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun järjestön kokous niin päättää, hallitus siihen katsoo olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä tai yhtä kymmenesosaa (1/10) järjestön kokonaisäänimäärästä edustava ryhmä jäseniä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten on hallitukselta kirjallisesti pyytänyt.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, mikäli hallitus niin päättää ja asiasta on ilmoitettu kokouskutsussa.
9 § Kokouskutsu
Hallituksen on lähetettävä kutsu yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen sähköpostitse ja ilmoittamalla siitä yhdistyksen verkkosivuilla vähintään yksi (1) kuukausi ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta jäsenille.
Kokouksessa käsiteltävien asioiden kannalta tarpeelliset asiakirjat on oltava jäsenten saatavilla yhdistyksen verkkosivuilla vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.
10 § Aloite- ja esitysoikeus
Jäsenillä ja hallituksella on aloiteoikeus yhdistyksen kokouksille.
Sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä hallitukselle viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Muut aloitteet on lähetettävä hallitukselle vähintään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta.
Jäsenillä ja hallituksella on esitysoikeus yhdistyksen kokouksissa.
11 § Varsinaisten kokousten asiat
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
a) kevätkokouksessa:
- hyväksytään vuosikertomus edelliseltä vuodelta,
- vahvistetaan edellisen kalenterivuoden tilinpäätös, kuullaan tilintarkastajien lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
- käsitellään aloitteet ja muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä muut mahdolliset asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsussa, mutta jotka kokouksen kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistö päättää ottaa käsittelyyn, ellei yhdistyslain 24 § muuta johdu.
b) syyskokouksessa:
- kuullaan hallituksen selonteko toiminnasta kuluvalla kaudella
- hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle
- päätetään jäsenmaksun suuruudesta
- hyväksytään talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
- valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuorovuosina
- valitaan hallituksen varsinaiset sekä varajäsenet erovuorossa olevien tilalle
- valitaan seuraavaksi kalenterivuodeksi tilintarkastusyhteisö
- käsitellään aloitteet ja muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä muut mahdolliset asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsussa mutta jotka kokouksen kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistö päättää ottaa käsittelyyn, ellei yhdistyslain 24 § muuta johdu.
12 § Päätöksenteko yhdistyksen kokouksissa
Päätökset yhdistyksen kokouksissa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä ellei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
Yhden henkilön vaalissa valittavan tulee saada ehdoton enemmistö järjestön kokouksessa annetuista äänistä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella ei kukaan ehdokkaista ole saanut yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys, johon pääsevät seuraavalle äänestyskierrokselle kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tyhjiä ja hylättyjä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi.
Muissa henkilövaaleissa noudatetaan yhdistyslain 29 § 3.1 mukaista suhteellista listavaalia. Vaalissa käytetään ehdokaslistoja, joilla voi olla yksi tai useampia nimiä. Jos listalle on asetettu enemmän kuin yksi henkilö, on listalla olevien henkilöiden keskinäinen järjestys määrättävä etukäteen. Hallitusta valittaessa on ehdokaslistalla oltava valmiina esitys varsinaisesta ja varajäsenestä rinnan sekä näiden ehdokasparien keskinäisestä järjestyksestä ehdokaslistalla.
Useamman henkilön vaalissa kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan. Ääntenlaskussa ehdokaslistalla ensimmäiseksi merkitty saa vertausluvukseen koko listan saaman äänimäärän, toiseksi merkitty puolet siitä, kolmanneksi merkitty kolmasosan ja niin edelleen. Valituksi tulee ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä niin monta kuin on valittavia.
13 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 9 varsinaista jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt tai esteellinen hänen tilalleen astuu henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet hallituksen jäsenistä on paikalla.
Yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että toinen on erovuorossa vuosittain. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että heistä lähinnä puolet on erovuorossa vuosittain.
Hallitus asettaa työvaliokunnan, johon kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 1-3 hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet työvaliokunnan jäsenistä on paikalla.
Hallitus voi asettaa alaisuuteensa työryhmiä. Oikeus aloitteiden tekemiseen hallituksen kokoukselle on hallituksen jäsenillä ja yhdistyksen jäsenillä.
14 § Hallituksen koolle kutsuminen
Yhdistyksen hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus on myös kutsuttava koolle, mikäli puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti puheenjohtajalta vaatii.
Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti hallituksen jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.
15 § Toiminnanjohtaja
Hallitus valitsee toiminnanjohtajan, josta voidaan hallituksen päätöksellä käyttää myös muuta nimitystä kuin toiminnanjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa yhdistyksen kokouksen ja hallituksen päätösten mukaisesti yhdistyksen toimintaa.
16 § Nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä muut mahdolliset hallituksen määräämät henkilöt, kulloinkin kaksi yhdessä.
17 § Toiminta- ja tilikausi
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
18 § Erottaminen ja eroaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen, jonka todetaan toimineen yhdistystä vahingoittavalla tavalla, joka ei enää täytä sääntöjen 5 §:n jäsenyysedellytyksiä tai jonka toiminta on ristiriidassa 3 §:n periaatteiden kanssa. Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, jonka jäsenmaksu edelliseltä vuodelta on vielä suorittamatta seuraavan vuoden alussa.
Erottamispäätöksestä, jos perusteena on muu kuin jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyönti, jäsenellä on oikeus valittaa yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallinen valitus hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos yhdistyksen kokous kuultuaan hallitusta ja erotettua jäsentä sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti.
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavan jäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa ko. kalenterivuodelta.
19 § Sääntöjen muuttaminen
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on hyväksytty, jos sitä yhdistyksen kokouksessa, jonka kutsussa on mainittu sääntömuutoksesta, on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.
20 § Allianssin purkaminen
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on hyväksytty, jos sitä kahdessa perättäisessä kokouksessa, joiden välinen aika on vähintään neljä (4) kuukautta, on kummassakin kokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.
Jos yhdistys puretaan, on sen varat käytettävä järjestön jälkimmäisen purkamisesta päättäneen kokouksen hyväksymään yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä samaan tarkoitukseen.