Sivun sisältö:
1. Vaikuttaminen eduskunnassa
2. Vaikuttaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla
3. Vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti
4. Lue lisää: artikkeli- ja sivunostot

Vaikuttaminen eduskunnassa

Olemme olemassa, jotta nuorisoalan eri toimijoilla olisi riittävät edellytykset toimia, ja jotta nuoret voisivat yhteiskunnassamme hyvin. Mielestämme nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma; se on paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnan kannalta jättimäisen haitallista. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa maksaa yhteiskunnalle noin 90 000 € 28 ikävuoteen mennessä, ja yhden ikäluokan osalta kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tai työn ulkopuolelle jäämisestä ovat yli 600 miljoonaa euroa.

Nuorisoala on valtion budjetissa ja julkisessa keskustelussa harmillisen pieni tekijä, mutta sen kohderyhmä nuoret on yhteisen tulevaisuutemme kannalta kaikkein merkittävin. Siksi teemme Allianssissa yhä enemmän töistä sen eteen, että nuorisoalan painoarvo kasvaa ja nuorten hyvinvointi nousee ykköseksi myös poliitikkojen tärkeysjärjestyksessä.

Vaikutamme sen puolesta, että nuorilla olisi työtä, tekemistä ja terveyttä; että hyvinvointivaltion turvaverkot kannattelevat jokaista nuorta, ja että nuoret voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja olla mukana tekemässä päätöksiä. Vaikuttamistyömme sisältöjä ohjaa jäsentemme hyväksymä tavoiteohjelma. Tavoiteohjelma on kirjaimellisestikin ohjelma tavoitteista, jotka nuorten hyvinvoinnille tulee politiikassa asettaa ja saavuttaa. 

Pääasiallinen vaikuttamisen kohteemme on Suomen lait ja budjetti. Käytännössä vaikutamme:

– koostamalla tietoa nuorisoalasta ja nuorten asemasta päättäjien käyttöön,
– osallistumalla lainvalmisteluun lausuntojen ja kuulemisten avulla,
– osallistumalla nuorten asemaa kehittäviin yhteiskunnallisiin työryhmiin
– järjestämällä yhteiskunnallisia tilaisuuksia
– pitämällä yhteyttä päättäjiin
– tuomalla esille nuorten ja nuorisoalan asioita mediassa ja julkisessa keskustelussa, esimerkiksi viestintäkampanjoilla

Eduskunnassa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan nuorten elämään ja tulevaisuuden näkymiin. Merkittävistä nuorisotyön rahoitukseen, nuorten hyvinvointiin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan, työllisyyteen, koulutukseen ja ympäristökysymyksiin päätetään kansanedustajien toimesta. 

Allianssin edustajat käyvät aktiivisesti tapaamassa hallituksen ministereitä ja erityisavustajia sekä eduskunnassa tapaamassa kansanedustajia, avustajia ja eduskuntaryhmien asiantuntijoita.

Lausunnot

Kannanotot

Vaikuttaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla

Meistä jokaisen Suomen kunnan kannattaa olla paikka, jossa yksikään nuori ei syrjäydy. Kunnat tarvitsevat hyvinvoivia nuoria, jotta ne voivat tulevaisuudessa tarjota palveluita ja olla kaikille hyvä paikka elää. Tämän ajatuksen pohjalta olemme koonneet päättäjille Nuorisoalan kunta- ja aluevaalitavoitteet.

Kaverit, koulu, harrastukset ja ekat kesätyöt voivat kannustaa nuorta elämässä eteenpäin ja luoda turvallisen paikan kasvaa aikuiseksi. Kunnissa ja hyvinvointialueilla ratkaistaan nykyisten ja tulevien lasten ja nuorten tulevaisuus. Nuoret elävät tehtävien päätösten kanssa pitkään, joten nuorten hyvinvointiin vaikuttaviin politiikkatoimiin panostaminen on paitsi inhimillisesti myös yhteisen tulevaisuutemme kannalta välttämätöntä. Siksi nuorten paikka on olla mukana päätöksenteossa.

Ilman nuoria ei ole kuntia, ei tulevaisuuden vastuunkantajia, ei veronmaksajia. Jotta työlle riittäisi tekijöitä ja yhteiskunnalle kehittäjiä, on nuorten osaaminen ja jaksaminen pantava nyt tosissaan kuntoon. Siksi nuorten hyvinvointi on nostettava jokaisen asiaksi ja kuntien sekä hyvinvointialueiden tärkeimmäksi kärjeksi. Ilman nuoria meillä ei ole mitään.

Nuorisoalan kuntavaaliohjelma 2024

Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus…

kuulua yhteisöön

Jokaisella nuorella on mahdollisuus maksuttomaan, mieluisaan harrastukseen. Nuorten omaehtoista toimintaa tuetaan. Kuntaan on nimetty harrastuskoordinaattori ja vapaa-ajan tiloja tarjotaan maksuttomasti harrastuskäyttöön. Nuorten harrastus- ja nuorisojärjestötoimintaa tuetaan avustuksilla ja nuorten yhteisöllisyyttä tuetaan hyvin resursoidulla nuorisotyöllä. Nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn on toimintasuunnitelma. Jokaiselle nuorelle löytyy opiskelu- ja työpaikka.

työllistyä

Nuorten työllistymiseen investoidaan ja ohjausta sekä tukea on riittävästi tarjolla. Kunnassa on etsivää nuorisotyötä ja Ohjaamon kaltaisia palveluita, joissa on aikaa kohdata nuoria ja ohjata heitä löytämään oma paikkansa. Palveluissa huomioidaan myös työkyky. Palkkatuettua työtä sekä työpaja- ja työkokeilupaikkoja on tarjolla niitä tarvitseville nuorille. Ensimmäisen kesätyön hankkimiseen saa kunnalta kesätyösetelin ja yrityksen perustamista tuetaan starttirahalla. Kohdistetaan nuorten kesätyöpaikkoja erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille.

opiskella

Koulut ja oppilaitokset ovat saavutettavia, niissä voidaan hyvin ja niissä on luotettavia aikuisia. Koulutuksen eriytymiseen puututaan suunnitelmallisesti. Oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmiin tarjotaan tukea matalalla kynnyksellä, varhaisessa vaiheessa ja nopeasti. Kaikilla koulutusasteilla tehdään nuorisotyötä, joka tarjoaa toimintamalleja ryhmäytymiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ehkäisyyn.  Vahvistetaan osallistavaa toimintakulttuuria sekä oppilas- ja opiskelijakuntien asemaa.

viihtyä

Kaupunkitilaa kehitetään yhdessä nuorten kanssa kestäviä elämäntapoja ja yhteisöllisyyttä tukevaksi. Jokaisella nuorella on mahdollisuus kohdata ihmisiä vapaa-ajalla turvallisissa, maksuttomissa paikoissa sekä vahvistaa luontosuhdettaan pääsemällä helposti lähiluontoon. Liikkumisen suunnittelussa ensisijaisia ovat investoinnit kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. 

Kunnissa rakennetaan riittävästi pienituloisille nuorille vuokra-asumiseen sopivia asuntoja. Nuorten budjettiin sopivan asuntotarjonnan myötä nuorilla on mahdollisuuksia itsenäistyä sekä liikkua töiden ja opintojen perässä. Nuorten asunnottomuutta ja nuorten keskuudessa yleistä piiloasunnottomuutta torjutaan huolehtimalla, että erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on riittävästi nuorille suunnattua kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

vahvistaa terveyttään

Lapsille, nuorille ja heidän perheilleen taataan laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut lähipalveluperiaatteella. Sekä digitaalisten että kivijalkapalveluiden piiriin tulee päästä nopeasti. Asiakasmaksut eivät saa muodostaa estettä palveluiden saamiselle.

Nuorille räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja vahvistetaan, palveluita on riittävästi ja ne ovat hyvin resursoituja. Palveluita on tarjolla yhden luukun periaatteella. Hallituksen mallin mukainen terapiatakuu otetaan käyttöön nuorilähtöisesti koko maassa ja ikärajan laajentamista vastaamaan nuorisolain mukaista ikäryhmää edistetään. Myös vakavammin oireileville nuorille taataan laadukas ja pitkäjänteinen hoito mielenterveyden häiriöihin.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseihin panostetaan, jotta lakisääteiset mitoitukset täyttyvät ja nuorten oikeudet toteutuvat. Hyvinvointialueet tekevät aktiivista yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa nuorten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten terveyttä edistetään aktiivisesti. 

Kaikille alle 25-vuotiaille tarjotaan maksuton ehkäisy. Ehkäisyn lisäksi nuorille tarjotaan neuvontaa muun muassa seksuaalioikeuksista ja hedelmällisyydestä.

tulla kuulluksi ja vaikuttaa

Kaikilla nuorilla on kokemus osallisuudesta ja kuulumisesta yhteisöön, oikeus saada tietoa sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa niin kunta- kuin myös hyvinvointialuetasolla. Nuorten vaikuttamiskanavat ovat moninaisia ja saavutettavia ja niillä tavoitetaan mahdollisimman kattavasti nuoria huomioiden erilaiset lähtökohdat ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja vähemmistöihin kuuluvat nuoret.

Kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustot vaikuttavat päätösten valmisteluun kaikissa päätöksenteon vaiheissa. Nuorisovaltuustolle annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikkiin kuntien ja hyvinvointialueiden toimielimiin sekä suora aloiteoikeus kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin sekä aluevaltuustoihin. Nuorisovaltuustoja tuetaan myös niiden nuorten kuulemisessa, jotka eivät kuulu nuorisovaltuustoihin. Oppilas-, opiskelija- ja ylioppilaskuntia kuullaan nuoria ja opiskelijoita koskevissa asioissa osana kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa.

Nuorivaikutusten arvioinneilla tarkoitetaan vielä suunnitteluasteella olevien ja jo tehtyjen päätösten sekä niiden toimeenpanon arvioimista nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia päätöksillä on nuorten elämään.  Nuorivaikutusten arviointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa niin kunta- kuin myös hyvinvointialuetasolla. Lisäksi otetaan käyttöön nuoribudjetointi osana nuorivaikutusten arviointia. Nuoret huomioidaan omana erityisryhmänään valmistelussa ja päätöksenteossa. Nuorivaikutusten arviointia toteutetaan sekä ennakoivasti että jo toteutettuun päätöksentekoon liittyen ja samalla kehitetään ja otetaan käyttöön mittareita, joilla nuorten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida myös yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmasta. 

Kaikki nuoret oppivat demokratiataitoja koulutuksen, nuorisotoiminnan ja vapaa-ajan piirissä. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus on osa koulutusjärjestelmää, ja kansalaisyhteiskunta, puolueet sekä oppilaitokset tekevät yhteistyötä nuorten poliittisen vaikuttamisen kasvattamiseksi.

Vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti

Kotimaan vaikuttamisen lisäksi vaikutamme myös pohjoismaisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Allianssissa kansainvälistä vaikuttamista tekevät luottamushenkilöt ja työntekijät.

Elämme globaalissa maailmassa, jossa Suomessa tehdyt päätökset vaikuttavan maailman nuoriin, ja jossa globaalilla tai eurooppalaisella areenalla tehtävät päätökset vaikuttavat nuoriin kaikkialla, myös Suomessa.

Kansainvälisillä areenoilla vaikuttamisen teemojamme ovat mm. nuorten osallistuminen päätöksentekoon ja muu nuorisopolitiikka, nuorten oikeudet yhteiskunnassa ja työelämässä, yhdenvertaisuus ja demokratia, nuorisoalan rahoitus, ilmasto- ja luontokysymykset, kestävä kehitys sekä rauhan ja turvallisuuden teemat. Tavoitteenamme on, että EU-vaikuttaminen ja kansainvälisyys ovat läpileikkaava osa kaikkea tekemäämme vaikuttamis- ja muuta toimintaa.

Globaalilla areenalla vaikutamme erityisesti YK-järjestelmässä, yhdessä nuorisodelegaattien, jäsenorganisaatioidemme sekä Euroopan nuorisofoorumin (YFJ) kanssa. Kiinnitymme globaaliin päätöksentekoon myös esimerkiksi osallistumalla ulkoministeriön kansalaisjärjestökuulemisiin sekä nimittämässä edustajia YK-kokouksiin. Globaalisti tärkeimpiä teemojamme on nuoret, rauha ja turvallisuus, jota edistämme Suomessa koordinoimalla Suomen 2250-verkostoa. 

Eurooppalaisella tasolla keskeistä on EU-päättäjiin vaikuttaminen niin Suomessa kuin Brysselissä sekä järjestöyhteistyö. Edustamme Suomea ja edistämme Suomen nuorisoalan näkökulmia YFJ:n jäsenenä. Vaikutamme suoraan EU:n politiikkaan mm. vaikuttamalla Suomen linjoihin, tapaamalla Euroopan parlamentin jäseniä sekä osallistumalla Euroopan komission kuulemisiin ja konsultaatioihin.

Lähialueillamme vaikutamme mm. nimittämällä nuorisoedustajia Pohjoismaiden ministerineuvoston toimielimiin ja tekemällä yhteistyötä mm. jäsenistömme sekä sisarjärjestöjemme, erityisesti muiden Pohjois- ja Baltian maiden nuorisokomiteoiden kanssa.

Edistämme Suomen nuorisoalan kansainvälistä verkostoitumista ja osaamista, ja järjestämme myös nuorille mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin Eurooppa-keskustelussa. Jäsenistöstämme löytyy esimerkiksi pohjoismaiseen yhteistyöhön, EU-vaikuttamiseen ja globaaleihin teemoihin keskittyneitä järjestöjä, joiden kanssa teemme yhteistyötä.

Allianssin kansainväliset edustajat tulevat usein kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmästä, jossa myös nuorisodelegaatit toimivat. Haku kv-ryhmään järjestetään vuosittain loppuvuodesta.

Lue lisää