Tietoa nuorista

Sivun sisältö:
1. Keitä ovat nuoret?
2. Nuorten lukumäärä Suomessa
3. Nuorten hyvinvointi
4. Lue lisää: artikkeli- ja materiaalilinkit

Nuoruudella tarkoitetaan lapsuuden ja aikuisuuden välistä ikävaihetta, mutta se ei ole käsitteenä yksiselitteinen.

Nuoruus ja lapsuus sekä nuoruus ja aikuisuus kulkevat pitkän matkan lomittain. Nuoruuden biologiset, sosiaaliset ja juridiset siirtymät sekoittuvat, ja lisäksi vaihtelu on suurta yksilöiden kokemusten ja elämäntilanteiden välillä.

Nuorisolain määritelmän mukaan nuoria ovat alle 29-vuotiaat (Nuorisolaki 1285/2016). YK taas määrittelee nuoriksi kaikki 15–24-vuotiaat (UN 2013). Nuorilta itseltään kysyttäessä he määrittelevät nuoriksi noin 10–20-vuotiaat (Myllyniemi & Berg 2013).  Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan nuorten elämäntilanteet, tarpeet ja intressit vaihtelevat – kuten muillakin ikäluokilla. Ikäryhmän määrittelyn haastavuuden vuoksi nuoruus jää usein politiikassa lapsuuden jalkoihin. Allianssi käyttää nuorista yleisesti nuorisolain mukaista nuorten määritelmää.

Suomessa on lähes miljoona nuorta eli 15–29-vuotiasta.

Nuorten ikäluokkien koko on noin 60 000 nuorta per ikäluokka, joskin 24–vuotiaista ylöspäin ikäluokat ovat hieman suurempia. Ikäluokkien koon trendi on pienenevä, joten nuorten määrä yhteiskunnassamme vähenee. 

Nuoret asuvat eri puolilla Suomea ja elävät arkeaan erilaisissa elinympäristöissä. Kaupungistuminen koskettaa nuorten elämää, sillä erityisesti alle 30-vuotiaat muuttavat kaupunkeihin, korkeammin koulutetut muita useammin. Erityisesti nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden takia, kun taas nuoret miehet asuvat useammin maaseutumaisemmissa kunnissa ja seutukaupungeissa.

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa. Vuonna 2021 15–29-vuotiaista ulkomaalaistaustaisia oli noin 97 000.

Kokoamme kolme kertaa vuodessa nuoriin liittyvää ajankohtaista tietoa Mitä kuuluu nuorille? -katsauksiin.

Katsausten tarkoituksena on palvella päättäjiä, nuorisoalan johtajia ja koordinaattoreita sekä muita nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parissa työskenteleviä tarjoamalla helposti haltuun otettavan tilannekuvan siitä nuorten hyvinvoinnin tilasta.

Samaan aikaan Mitä kuuluu nuorille? -katsausten kanssa julkaistaan aina myös vastaava nuorisoalan tilannekuvaa seuraava Mitä kuuluu nuorisoalalle? -katsaus. Näiden lisäksi päivitämme kerran vuodessa laajemmat Mitä kuuluu nuorille?– sekä Mitä kuuluu nuorisoalalle? -julkaisut, jotka taustoittavat tietoperustaisesti sitä, mitä nuorille ja nuorisoalalle Suomessa kuuluu.

Katso myös