Korona-ajan kuntavaalit olivat poikkeukselliset: vaalipäivää jouduttiin siirtämään aina kesäkuulle asti ja kampanjointi tehtiin pääsääntöisesti etänä. Mitä kuntavaalien lopputuloksesta voi sanoa nuorten kannalta? Allianssin asiantuntijat Katja ja Eero kokosivat huomionsa.
1. Vaalikeskusteluissa nuorille tärkeistä asioista huomiota saivat erityisesti harrastaminen ja nuorten mielenterveyspalvelut.
Myös nuorten kuntavaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat olivat yksimielisiä näiden asioiden hoitamisesta. 98 % vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä: “Mielenterveyspalveluihin hakeutuneen nuoren on saatava apua viikon sisällä” ja 93 % vaalikoneen vastaajista haluaa ainakin osittain mahdollistaa jokaiselle nuorelle vähintään yhden mielekkään ja maksuttoman harrastuksen. Äänestäjillä on oikeus odottaa, että ainakin nämä asiat laitetaan nyt kunnissa kuntoon.
2. Ilmastotoimista ja joukkoliikenteestä ei tullut vaalien isoja aiheita.
Sen sijaan ilmastotoimista ja nuorille tärkeästä joukkoliikenteestä ei tullut näiden vaalien isoja aiheita, vaikka kunnilla on käytössään paljon työkaluja molempien tavoitteiden eteen. Allianssin nuorille tekemän kuntavaalikyselyn mukaan nuoret haluavat kunnilta ilmastotekoja. Eniten kannatusta ilmastotoimista keräävät julkisen liikenteen kehittäminen sekä laadukkaan kasvisruuan tarjoaminen. Julkisen liikenteen riittämättömyyden on todettu vaikuttavan nuorten hyvinvointiin, vapaa-aikaan ja jopa tulevaisuuden suunnitelmiin ja ratkaisuihin, kuten peruskoulun jälkeisen koulutuksen valintaan. Asia ei ole nuorten kannalta vähäpätöinen ja uusien valtuustojen halki Suomen tulee etsiä aktiivisesti ratkaisuja asiaan. Saavutettavuus on nuorten näkökulmasta selkeä mittari kunnan pitovoimalle ja kiinnostavuudelle.
3. Kuntavaalit eivät kiinnosta, alueet eriytyvät.
Koko maan äänestysaktiivisuus jäi noin 55% tasolle. Tarkat tilastot nuorten äänestysaktiivisuudesta eivät ole vielä valmistuneet, mutta on oletettavaa, että nuortenkin äänestysprosentti on heikko. Alle puolet kuntalaisista äänesti mm. sellaisissa isohkoissa kaupungeissa kuin Vantaa, Kuopio, Joensuu, Lappeenranta, Kajaani ja Savonlinna. Vastaavalla tavalla pääkaupunki Helsingissä erot äänestysinnokkuudessa eri kaupunginosien välillä ovat hälyttäviä: kun Suomenlinnassa äänesti yli 80%, päästiin Kontulassa nipin napin yli 40%. Äänestysprosentti mittaa paitsi vaalien kiinnostavuutta, myös asukkaiden tulevaisuuden uskoa ja luottamusta demokratiaan. Jos elämäntilanteesta puuttuvat toivon näköalat, koulutustaso on matala ja pysyvää työsuhdetta ei ole, on vaikea löytää syytä tukea järjestelmää. Huono-osaisuus on selkein selittävä tekijä äänestämättömyyden taustalla. Siksi sekä Itä-Suomen että Itä-Helsingin kaltaiset alueet tarvitsevat eriytymistä hillitsevää ja tasa-arvoa lisäävää politiikkaa.
4. Nuoria valittiin vähemmän kuin viimeksi.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaita valtuutettuja valittiin 513, mutta nyt enää 438. Tämä ei toisaalta ollut yllätys, sillä myös ehdolla oli tällä kertaa vähemmän nuoria. Koronan takia kampanjointi tehtiin pitkälti somessa, minkä ounasteltiin auttavan someen tottuneita nuoria ehdokkaita. Kävikö kuitenkin niin, että some-vaalit auttoivat ennen kaikkea niitä, jotka olivat jo ennestään tunnettuja – siis entisiä kansanedustajia, valtuutettuja ja muita paikallisia suuruuksia? Toisaalta taustasyy voi olla kylmää matematiikkaa: vähemmän nuoria ehdokkaita + alhainen äänestysprosentti + nuorten alhainen äänestysinto = vähemmän nuoria valittuja. Oli miten oli, puolueiden kannattaa herätä: nuoria ehdokkaita on etsittävä, nostettava ja tuettava. Muuten tämä ikävä trendi jatkuu.
5. Nuoria ei tarvitse jättää takariviin.
Vaikka nuoria valtuutettuja valittiin nyt vähemmän kuin ennen, ei peli ole vielä pelattu. Kesän aikana vastavalituissa valtuustoryhmissä alkaa prosessi, jossa todellista poliittista valtaa jyvitetään. Nyt jaetaan lautakuntapaikat, valitaan valtuustoryhmille puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, muodostetaan kunnanhallitus ja ylipäätään löydetään jokaiselle valtuutetulle oma ekolokero seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kaukaa viisas valtuustoryhmää antaa nyt nuorille tilaa ja vastuuta. Kun nuorille annetaan mahdollisuuksia, annetaan samalla mahdollisuus uusien poliittisten tähtien synnylle. Muistuu mieleen esimerkiksi eräs nuori kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, joka nousi koko kansan tietoisuuteen pidettyään valtuuston ojennuksessa keskellä kiivasta joukkoliikennekeskustelua…
+1 Koronakriisi ei ole ohi ja oli vaalitulos mikä hyvänsä, kuntien on panostettava nuorten hyvinvointiin.
Jokaisen uuden ja uudelleenvalitun valtuutetun kannattaa profiloitua nuorten puolustajana. Sen työn tueksi me Allianssissa olemme koostaneet 27 konkreettista tapaa edistää nuorten hyvinvointia kunnissa. Ei muuta kuin valtuustoaloitteita tehtailemaan!
Katja Asikainen & Eero Löytömäki
Tekstin ovat kirjoittaneet politiikkanörtit ja Allianssin vaikuttamisen asiantuntijat Katja Asikainen & Eero Löytömäki, jotka uskovat, että vain nuoristaan huolehtiva kunta voi olla veto-, pito- ja elinvoimainen.