Järjestimme tammikuussa jäsenistöllemme kolme keskustelutilaisuutta Nuorisoala ry:n eduskuntavaaliteemoista. Vaikka jäsenjärjestöjemme tavoitteet vaihtelevat, keskusteluista nousi vahva yhteinen huoli: jos nuorten hyvinvointiin ei nyt puututa, olemme yhteiskuntana kestämättömällä polulla.
Epävarma talous- ja turvallisuutilanne, ilmastonmuutos, kestävyysvaje ja velkaantuminen luovat raameja nuorten todellisuudelle. Näin monien samanaikaisten haasteiden kanssa eivät ole aiemmat sukupolvet painineet. Yksittäisen nuoren tasolla tämä näyttäytyy esimerkiksi niin, ettei koulutus enää takaa työllistymistä. Harjoittelupaikkoja ei löydy, mikä viivästyttää valmistumista oppilaitoksista. Miten kannustaa 17-vuotiasta, joka on hakenut 60 kesätyöpaikkaa tuloksetta?
Nuorten tulevaisuususko onkin teema, joka nousee nyt laajasti yhteiskunnassa. Nuorisobarometri on osoittanut roimaa laskua positiivisesti tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten määrässä ja opetus- ja kulttuuriministeriö on pian julkaisemassa oman selvityksensä tuloksia. Jokaisella ajalla on omat yhteiskunnalliset haasteensa, mutta vastaammeko niihin nuorten tulavaisuususkoa vahvistavilla vai heikentävillä keinoilla?
Ilman koulutuspolkuja tulevaisuus kapenee
Koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät teemat huolestuttavat nuorisoalaa ihan perustellusti. Kuten todettu, vaikea työllisyystilanne ei näy vain valmistuneiden nuorten, vaan myös yhä opiskelevien nuorten arjessa. Ratkaisuja harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen riittävyyteen tarvitaan kipeästi. Samalla on perusteltua kysyä, onko nuorisotakuu nykymuodossaan riittävä keino varmistaa, että vaikeinakin aikoina nuoret saadaan kiinnittymään yhteiskuntaan.
Vaikka vastavalmistuneiden tilanne on tällä hetkellä hankala, on koulutustaso kiistatta keskeinen työttömyydeltä suojaava tekijä. Suomen tavoite korkeakouluttaa puolet ikäluokasta edellyttää kuitenkin onnistuakseen katseen kiinnittämisen alemmille koulutusasteille. Viidennes 20–24-vuotiaista on yhä pelkän perusasteen tutkinnon varassa ja koulutus eriytyy voimakkaasti monella mittarilla. Korkeakoulutettujen määrää on vaikea nostaa, jos näitä haasteita ei saada ratkottua.
Tässä tilanteessa myös sosiaaliturvalla on ratkaiseva merkitys. Jos sosiaaliturva näyttäytyy nuorelle raskaana ja epävarmana järjestelmänä, joka aktivoituu vasta ongelmien kasautuessa, tulevaisuuden suunnittelu käy vaikeaksi. Nuorten tulevaisuususko vahvistuu, kun tuki on ennakoivaa ja ajoissa saatavaa eikä perustu rankaisemiseen tai toimeentulotuelle ohjaamiseen. Kun nuori voi luottaa siihen, että yhteiskunta turvaa ihmisarvoisen elämän myös elämän nivelvaiheissa, syntyy uskallus hakea töitä, opiskella ja katsoa eteenpäin.
Yhteisöt pitävät nuoren kiinni yhteiskunnassa ja elämässä
Valitettavasti myös yksinäisyys on monelle nuorelle arkipäivää ja heikentää hyvinvointia sekä kiinnittymistä yhteiskuntaan. Nuoren kokemus yhteisöllisyydestä syntyy usein vapaa-ajalla, harrastuksissa ja turvallisissa tiloissa, joissa nuori saa olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia vapaa-aikaan, sillä harrastamisen kustannukset ja muut esteet sulkevat osan nuorista ulkopuolelle. Silti jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan ja yhteisöihin.
Yhteisöllisyyteen liittyy vahvasti myös kansalaisyhteiskunta. Edustamamme nuorisoalan järjestöt tukevat nuorten hyvinvointia, edistävät osallisuutta ja rakentavat luottamusta tulevaan. Keskusteluissammekin kävi kuitenkin ilmi, että järjestöjen toimintakenttä on erittäin vaikea: rahoitusleikkausten pelko on jatkuvaa ja energia menee oman arvon todisteluun. Kansalaisyhteiskunta vahvistaa demokratiaa, turvaa ihmisoikeuksien toteutumista ja lujittaa myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä. Nykymaailmassa tälle on taas enemmän tarvetta kuin pitkään aikaan.
Kiitos jokaiselle vaalitavoitteidemme valmisteluun osallistuneelle. Keskustelut vahvistivat sen, että jaamme pitkälti yhteisen tilannekuvan siitä, että nuorten tulevaisuususkon kohentaminen vaatii poliittisia toimia.
Vaalit lähestyvät ja tulemme tekemään parhaamme sen eteen, että nämä viestit päätyvät myös hallitusohjelmaan. Olettehan jatkossakin matalalla kynnyksellä yhteydessä, sillä yhdessä viestimme on vahvempi.
Minja Timperi
Kirjoittaja on Nuorisoalan vaikuttamistyön päällikkö, joka peräänkuuluttaa päättäjiltä konkreettisia toimia nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
minja.timperi@nuorisoala.fi
Minja Timperi
