Uutiset

Nuorten äänestysaktiivisuus romahti aluevaaleissa – “Nuorten aktivointi tulisi nostaa ykkösprioriteetiksi viimeistään nyt”

Uutiset 14.6.2022

Tammikuussa 2022 järjestetyissä historian ensimmäisissä aluevaaleissa 18–24-vuotiaista äänioikeutetuista äänesti vain 27,1 %. Vastaava luku kuntavaaleissa 2021 oli 35,4 %. Tilastokeskuksen julkisti tänään 14.6.2022 katsauksen aluevaaleissa äänestäneistä. 

Kaikkien ikäluokkien yhteenlaskettu äänestysaktiivisuus oli aluevaaleissa poikkeuksellisen matala, mutta ikäluokkia vertaillessa erityisesti nuorten äänestysprosentti on hälyttävä. 65–74-vuotiaat äänestivät aktiivisimmin, 63,2 % ikäluokasta, kun 18–24-vuotiaista äänesti vain 27,1 %. Aiemmissa vaaleissa tunnistettu nuorten äänestysaktiivisuuden eriytyminen pysyi ennallaan.

Kuvaaja: Eri ikäluokkien äänestysaktiivisuusprosentit.

“Tilastot eivät tarjonneet yllätyksiä, mutta vahvistavat edelleen huolia nuorten äänestysaktiivisuudesta. Nyt päättäjien ja vaaleista vastaavien on pysähdyttävä miettimään syitä nuorten vaatimattoman äänestysinnon taustalla. Osattiinko nuorille kertoa riittävästi, mistä vaaleissa on kyse? Olivatko äänestyspaikat helposti saavutettavia? Taustalla näkyy varmasti myös nuorten ehdokkaiden vähäinen määrä”, kommentoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Iida Laurila.

Aluevaaleissa valittiin ainoastaan 67 nuorta aluevaltuutettua. Yhteensä 21 hyvinvointialueelle valittiin 1379 aluevaltuutettua. Nuorten osuus on vain 4,7 % valittujen valtuutettujen määrästä, kun taas 18–29-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä on 14,1 % Vahvimmin yliedustettuna aluevaltuustoissa ovat 40–49-vuotiaat, joita on väestössä 12 % mutta valtuutetuista 25,6 %. 

Lue lisää läpimenneistä nuorista ehdokkaista.

Puolueilla on iso rooli nuorten aktivoimisessa

Tilastoissa korostuu nuorten miesten vähäinen käynti vaaliuurnilla. Tavallisesti äänestysaktiivisuudessa oleva nousu 18-vuotiailla alleviivaa sukupuolten eroa: 18–19-vuotiaista nuorista miehistä äänesti 24,9 % kun taas naisista äänestämään lähti 34,4 %. Tilastokeskus ei erittele muita sukupuolia tilastoissaan. 

Aluevaltuustojen käsissä on mitä tärkeimpiä nuorten elämään liittyviä päätöksiä: esimerkiksi oppilashuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi vaatii, että aluevaltuutetut kiinnittävät nyt aivan erityistä huomiota nuorten kuulemiseen heitä koskevissa päätöksissä. 

“Millainen tulevaisuus demokratialla on, jos emme saa uusia sukupolvia mukaan äänestämään ja ehdokkaiksi? Nuorten aktivoinnin tulisi olla puolueiden ja koko valtiovallan ykkösprioriteetti viimeistään tästä eteenpäin kohti eduskuntavaaleja mentäessä”, Laurila toteaa. 

Keinoja nuorten aktivointiin on olemassa lukuisia. Puolueiden tulisi esimerkiksi tarjota nykyistä enemmän tukea ehdolle asettumiseen. Yksi konkreettinen keino tukea nuoria ehdokkaita on puolueiden keräämään ehdokasmaksun poistaminen alle 30-vuotiailta. 

“Myös kampanjoinnin turvallisuuteen ja vihapuheen kitkemiseen on panostettava, jotta nuoret kokevat ehdolle asettumisen turvalliseksi”, muistuttaa Laurila.

Tutustu Allianssin tuoreeseen julkaisuun Nuoret aluevaaleissa 2022 (pdf) 

Lisätietoja

Iida Laurila, nuorten osallisuuden asiantuntija
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
iida.laurila@nuorisoala.fi 
044 7870 880

Katso myös