Nuoret ja demokratia

Sivun sisältö:
1. Nuorten kiinnostus politiikkaan ja yhteiskuntaan
2. Tavoitteemme nuorten osallisuuden edistämiseksi
3. Nuorten äänestysaktiivisuus
– äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa
– äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
– äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa
– äänestysaktiivisuus eurovaaleissa
4. Lue lisää: artikkeli- ja sivunostot

Nuorten kiinnostus politiikkaan ja yhteiskuntaan

Nuorten politiikka- ja yhteiskunnallinen kiinnostus on tutkimusten mukaan korkealla tasolla. Kuitenkin nuorten yhteiskunnallinen kiinnostus sekä poliittinen osallistuminen ovat eriytyneet; siinä, missä osa nuorista osallistuu paljon, osa nuorista ei juurikaan halua osallistua tai he kokevat syvää epäluottamusta yhteiskunnan instituutioita kohtaan.

Yhteiskunnallinen osallisuus on eriarvoista: esimerkiksi perhetaustalla ja koulutustasolla on merkitystä siihen, millaiset valmiudet nuori saa yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Nuorten yhteiskunnallisen ja poliittisen osallistumisen tavat ovat myös laajentuneet ja monipuolistuneet. Nuorten yhteiskunnallisen osallistumiseen tavoiksi voidaan käsittää perinteisempien tapojen lisäksi myös esim. sosiaalisessa mediassa keskustelemisen ja kulutuspäätökset. Kuitenkin myös nämä osallistumisen tavat ovat eriytyneet mm. koulutustason mukaan. 

Myös nuorten sisäinen kansalaispätevyys eriytyy muun muassa sosioekonomisen taustan ja sukupuolen perusteella. Sisäisellä kansalaispätevyydellä tarkoitetaan kokemusta siitä, että ymmärtää yhteiskuntaa ja siihen vaikuttamista ja lisäksi kokee, että vaikuttaminen on myös itseä varten. Nuorten naisten sisäisen kansalaispätevyyden kokemus on miehiä matalammalla tasolla tutkimusten mukaan jopa jo 15-vuotiaana. Vaikka nuorten miesten sisäinen kansalaispätevyys on nuoria naisia korkeampaa, se ei silti realisoidu esimerkiksi äänestysaktiivisuutena. Demokratiakasvatus on keskeinen keino vahvistaa nuorten demokratiataitoja ja siten sitoutumista demokratian periaatteisiin ja käytänteisiin. Tutkimuksista tiedetään, että erityisesti koulujen ja oppilaitosten demokratiakasvatuksella voidaan tasata eroja sisäisessä kansalaispätevyydessä sekä vähentää yhteiskunnallisen osallisuuden eriarvoisuutta. Osallisuuden eriarvoisuuden kaventaminen onkin keskeinen demokratiakasvatuksen tavoite.

Tavoitteemme nuorten osallisuuden edistämiseksi

• Nuoret ovat mukana päätöksenteossa sekä osallistuvat ja vaikuttavat kaikkien suurten yhteiskunnallisten uudistusten tekemiseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. 
  
• Nuorten osallistumista valtakunnan tason päätöksentekoon vahvistetaan perustamalla valtionhallintoon nuorten kuulemis- ja vaikuutamistoimielimiä sekä luomalla valtionhallintoon pysyvät rakenteet nuorten kuulemiseen esim. oppilaitosten kautta. 
  
• Nuorivaikutusten arviointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa.
  
• Nuorten sisäisen kansalaispätevyyden vahvistumista tuetaan erityisesti demokratiakasvatuksella sekä nuorten osallisuuden rakenteilla. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus on osa koulutusjärjestelmää, ja kansalaisyhteiskunta, puolueet sekä oppilaitokset tekevät yhteistyötä nuorten poliittisen vaikuttamisen kasvattamiseksi. 
  
• Nuorten äänestysaktiivisuus europarlamenttivaaleissa sekä kunta- ja aluevaaleissa kasvaa ja äänestämisen kynnystä madalletaan. Etsitään keinoja kaventaa äänestysaktiivisuuden eriytymistä ja eriarvoisuutta. 
  
• Nuorten ehdokkaiden määrä europarlamenttivaaleissa sekä kunta- ja aluevaaleissa lisääntyy. Puolueet tukevat korostetusti nuoria ehdokkaita ja puolueiden nuorisojärjestöjä.
  
• Suomi toteuttaa kansallisen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmansa tavoitteet ja toimet kaikilla sektoreilla nuoria sekä kansalaisjärjestöjä osallistaen. Valtionhallinto valmistelee uuden toimintaohjelman vuodesta 2025 alkaen yhteistyössä nuorten ja nuorisoalan toimijoiden sekä oleellisten valtionhallinnon toimijoiden kanssa. Myös EU levittää päätöslauselman kaikille politiikan alueille.

Nuorten äänestysaktiivisuus

Nuorten äänestysaktiivisuus on ollut kasvussa varsinkin juuri äänestysiän saavuttaneiden keskuudessa. Nuoret äänestävät kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin muut äänestysikäiset. Kaikkiaan nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteon kaikissa vaiheissa niin äänestäjinä, ehdolla olevina kuin valittuina päättäjinäkin. Nuorten äänestysaktiivisuus kuitenkin on sukupuolen mukaan eriytynyttä, sillä nuoret miehet äänestävät nuoria naisia vähemmän. Myös muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien nuorten äänestysaktiivisuus on kotimaisia kieliä puhuvia nuoria matalampaa.

Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuudesta on tuotettu tilastoitua tietoa ikäryhmittäin vasta 2010-luvulta eteenpäin ja Tilastokeskuksen tietoja nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuudesta on saatavilla vuoden 2015 eduskuntavaaleista alkaen. Alla oleviin taulukoihin on kerätty kerätty tietoa nuorten (18-24-vuotiaiden) äänestysaktiivisuudesta presidentin-, eduskunta-, kunta- ja europarlamenttivaaleissa 2000-luvulla. Aluevaaleista ei ole erillistä taulukkoa, sillä ensimmäiset aluevaalit järjestettiin vuonna 2022. Ensimmäisissä aluevaaleissa nuorten äänestysprosentti jäi erittäin alhaiseksi, vain 27,1 prosenttiin.

Eduskuntavaalit

Suomalaisten nuorten äänestysaktiivisuus on ollut kaikkein korkeinta juuri eduskuntavaaleissa verrattuna kaikkiin Suomessa järjestetyissä vaaleihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien äänestysprosentit, 38 prosenttia vuonna 2007 ja 49 prosenttia vuonna 2011, perustuvat Vaalitutkimuskonsortion keräämästä datasta tehtyihin arvioihin ja luovat pohjaa havainnolle siitä, että nuorten äänestysaktiivisuuden trendi on ollut nouseva viime vuosien aikana. Kevään 2023 eduskuntavaaleissa nuorten äänestysprosentti nousi jo 58 prosenttiin.

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus on ollut 2010- ja 2020-luvuilla matalaa. Vuosien 2017 ja 2021 vaalien välillä nuorten äänestysaktiivisuus nousi vain 0,4 prosenttia 35 prosentista 35,4 prosenttiin.

Presidentinvaalit

Presidentinvaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus on ollut kuntavaaleja korkeampaa, mutta eduskuntavaaleja matalampaa. Vuoden 2018 vaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus oli 49,2 prosenttia. Presidentinvaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus on ollut toiseksi korkeita eduskuntavaalien jälkeen 2010-luvulla. Tämä kehitys jatkui myös vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Eurovaalit

Europarlamenttivaaliessa nuorten äänestysaktiivisuus on vaihdellut, mutta se on ollut kokonaisvaltaisesti matalaa 2000-luvulla. Ennen vuoden 2019 eurovaaleja taulukossa olevat äänestysaktiivisuustiedot perustuvat Euroopan Unionin Eurobarometritutkimuksiin. Vaikka nuorten äänestysprosentti nousi vuoden 2019 eurovaaleissa 24,2 prosenttiin, suomalaisten nuorten äänestysaktiivisuus kaikkein matalinta juuri eurovaaleissa. 

Lue lisää