Vaaliohjelma-analyysi: Vihreät haluaa laskea äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajan 16 vuoteen kaikissa vaaleissa

Blogit 10.3.2023

Vihreiden eduskuntavaaliohjelma on varsin laaja, 34 sivua pitkä. Pitkään ohjelmaan mahtuu eritasoisia tavoitteita. Puolue sanoo, ettei halua leikata heikoimmassa asemassa olevilta tai yhteiskunnan tulevaisuuden eväistä kuten koulutuksesta. Erityistä tunnustusta haluamme antaa siitä, että vihreiden esitykset nuorten pahoinvointiin puuttumiseksi ovat saaneet oman erillisen teemasivunsa. Vastaavia teemanostoja on ohjelmassa vain muutama, ja on tärkeää, että nuorten pahoinvointi on tunnistettu samantasoiseksi kysymykseksi kuin valtiontalouden tilanne tai energia.

Kirjoitus on osa Allianssin asiantuntijoiden vaalianalyysien sarjaa, jossa puolueiden eduskuntavaaliohjelmia tarkastellaan nuorten ja nuorisoalan näkökulmista.

Kiitämme

Vihreiden esityksissä nuorten pahoinvointiin puuttumiseksi todetaan nuorten tilanteen parantamisen vaativan uutta otetta, oikea-aikaista tukea ja rinnalla kulkemista. Työtä tarvitaan kouluissa, nuorisotyössä ja harrastuksissa. Oppimisvaikeuksiin, yksinäisyyteen sekä nuorten tai perheen mielenterveys- ja päihdeongelmiin on puututtava ajoissa. 

Puolue ehdottaa teinineuvoloita eli murrosikäisten nuorten vanhemmille ja perheiden suunnattuja tukipalveluita. Ideana teinineuvola voi olla aivan hyvä, mutta sen tarkoituksenmukainen toteutus vaatisi tarkkaa pohdintaa: kukaan ei lienee halua pirstaloittaa nuorten palvelukenttää entisestään. 

Vihreät linjaa ohjelmassaan, että mielenterveys on syytä ottaa yhtä vakavasti kuin fyysinen terveys. Puolue peräänkuuluttaa myös mielenterveysongelmien juurisyihin puuttumista. Konkreettisena nostona puolue esittää terapiatakuun toteuttamista. 

Koulutuasioissa vihreiden tilannekuva on samanlainen kuin nuorisoalalla: oppimistulokset ja oppimiserot on tunnistettu haasteeksi, samoin korkeakoulutettujen nuorten määrä.  Puolue haluaa jatkaa koulutuksen puolustamista ja asettaa tavoitteeksi Suomen osaamisen nostamisen taas maailman huipulle. 

Puolue haluaa varmistaa jokaiselle tarvittavan tuen koko koulutuspolun ajan ammatillisiin oppilaitoksiin, lukioihin ja korkeakouluihin saakka. Jokaiselle tulee puolueen mukaan antaa tilaa ja tukea etsimiselle ja erilaisille elämänpoluille. 

Vihreät haluaa huomioida toisen asteen koulutuksen rahoituksessa myös opiskelijoiden hyvinvoinnin. Puolue haluaa turvata toisen asteen koulutuksen saatavuuden ja riittävän lähiopetuksen koko maassa. Toisen asteen osalta puolueen linjat ovat hyviä, mutta jäävät aika yleismaalliselle tasolle. 

Korkeakoulutuksen osalta vihreät haluavat nostaa perusrahoitusta ja säilyttää rahoituksen indeksikorotukset. Puolue haluaa lisätä korkeakouluihin vähintään 5 400 vuosittaista aloituspaikkaa ja rahoittaa ne täysimääräisesti. Vihreät kertoo puolustavansa koulutuksen maksuttomuutta. Lisäksi opintorahaan esitetään 100 euron korotusta. Korkeakoululinjaukset ovatkin paljon konkreettisempia kuin toisen asteen vastaavat. Tällaisilla linjauksilla Suomen osaamistason nostaminen mahdollistuisi. 

Vihreät haluaa ohjelmassaan tarjota jokaiselle nuorelle mieluisan harrastuksen kohtuulliseen hintaan. Tavoite on varsin tärkeä, mutta epäselväksi jää, miten se suhtautuu jo olemassa olevaan Harrastamisen Suomen malliin. Esittääkö vihreät jotain uutta tapaa lisätä kohtuuhintaista harrastamista vai kenties mallin laajentamista myös vanhemmille nuorille?

Ohjelmassa mainitaan, että nuorille tulee tarjota maksuton ehkäisy. Tavoite on hyvä, vaikkakin toivottavasti toteutumassa jo muutenkin. Parhaillaan on käynnissä maksuttoman ehkäisyn valtakunnallinen kokeilu, joka päättyy vuoden lopussa. Nuorten yhdenvertaisuuden osalta puolue nostaa ohjelmassaan translain puutteiden korjaamisen. Vihreät haluaa antaa myös alaikäisille oikeuden vahvistaa juridinen sukupuolensa ja ottaa käyttöön kolmas juridinen sukupuoli. Nämä ovat myös nuorisoalan kannattamia asioita.

Nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden suhteen puolue haluaa laskea äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajan 16 vuoteen kaikissa vaaleissa sekä kansalaisaloitteissa. 

Vihreät näkee jengiytymisen juurisyynä nuorten syrjäytymisen, pahoinvoinnin ja näkoalattomuuden. Keskeisimpänä rikollisuuden torjunnassa puolue näkee ennaltaehkäisyn ja rikoskierteiden katkaisemisen. Nuoret tarvitsevat apua ajoissa ja tehokkaita ja turvallisia tapoja irtautua rikollisuudesta. Puolue myös uudistaisi lastensuojelulain ja panostaisi erityisesti palveluihin, jotka auttavat päihteiden, rikollisuuden ja väkivaltaisuuden kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria. Vihreiden nuorisorikollisuuslinjaukset noudattelevat nuorisoalan ja asiantuntijoiden näkemyksiä. 

Kritisoimme

Ohjelmassa on monessa kohdassa niputettu yhteen lapset ja nuoret. Lapset ovat kiistatta myös tärkeitä, ja hyvinvoivan nuoruuden pohja rakentuu lapsuudessa. Silti tällainen niputtaminen saattaa olla nuorten kannalta huono asia. Nuoruudelle ei ole yhtä selkeää määritelmää, mutta usein nuoret määritellään 15-29-vuotiaiksi. Heitä on Suomessa lähes miljoona. Olisikin kenties ihan perusteltua tehdä selkeämpää erottelua lasten ja nuorten välille, sillä ala-asteikäisen ja parikymppisen hyvinvoinnista puhuminen samassa lauseessa ei välttämättä tee kummallekaan oikeutta.

Vihreä liitto rp. / Gröna förbundet

Puolueen perustamisvuosi: 1987
Puolueen puheenjohtaja: Maria Ohisalo
Vaalikaudella 2019–2023 ryhmään kuuluu: 20 kansanedustajaa
Nuorten ehdokkaiden määrä 2023 eduskuntavaaleissa: 37 kpl, 17 % kaikista ehdokkaista

Puolueen puheenjohtajan blogikirjoitus Allianssille

Vihreiden eduskuntavaaliohjelma

ctrl + F -testissä sana nuor* mainitaan 20 kertaa.

Katso myös