Kevään 2024 EU-vaaleissa alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 36 eli 15,5 prosenttia kaikista ehdokkaista. Suomalaisia nuoria on väestöstä 13,8 prosenttia, eli nuorten ehdokkaiden määrä on korkeampi kuin nuorten osuus väestöstä. Eniten nuoria ehdokkaita ovat asettaneet Vasemmistoliitto ja RKP ja vähiten puolestaan Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.
Nuorten ehdokkaiden määrä on noussut selkeästi vuoden 2019 EU-vaaleista, joissa nuoria ehdokkaita oli 29 eli 9,3 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vuoden 2019 vaaleissa ei kuitenkaan mennyt läpi yhtäkään nuorta ehdokasta.
“On todella hienoa, että nuorten ehdokkaiden määrä on näissä vaaleissa korkeampi, kuin suomalaisten nuorten osuus väestöstä. Ehdokasasettelulla on iso merkitys sille, millaiset mahdollisuudet nuorilla ehdokkailla on päästä vaaleissa läpi ja millainen on lopullisen vaalituloksen edustavuus. Myös se, että nuorilla äänestäjillä on mahdollisuus valita laajasta nuorten ehdokkaiden joukosta itselleen sopiva ehdokas, voi olla äänestysaktiivisuutta lisäävä tekijä”, iloitsee osallisuuden asiantuntija Silja Porkkala.
Eniten nuoria ehdokkaita EU-vaaleissa ovat asettaneet Vasemmistoliitto ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue, joilla on molemmilla seitsemän alle 30-vuotiasta ehdokasta. Tämä vastaa 35:ttä prosenttia puolueiden ehdokasmäärästä. Toiseksi eniten nuoria ehdokkaita löytyy Keskustalta ja kokoomukselta, joilla molemmilla on listallaan neljä nuorta ehdokasta. Vaalien nuorin ehdokas on 18-vuotias. Vähiten nuoria kevään EU-vaaleissa on ehdolla puolestaan vaaliliitossa olevilla Kristillisdemokraateilla ja Liike Nyt:illä, joilla ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokasta.
Nuorten äänestysaktiivisuuden nostaminen vaatii määrätietoista demokratiakasvatusta
Suomalaisten nuorten kiinnostus EU-vaaleja ja niissä äänestämistä kohtaan on ollut hyvin vaihtelevaa. Vuonna 2019 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus jäi 24,2 prosenttiin, kun yleinen äänestysaktiivisuus oli 42,7 prosenttia. Alimmillaan nuorimpien äänestäjien aktiivisuus EU-vaaleissa on ollut vuonna 2014, jolloin äänestysprosentti jäi 10 prosenttiin. Helmikuussa 2024 kerätystä Eurobarometrista käy ilmi, että EU-vaalit kiinnostavat nuoria, mutta vain 38 prosenttia 15–24-vuotiaista vastaajista kertoi EU-vaaleissa äänestämisellä olevan heille suuri merkitys. Yli 55-vuotiaista vastaajista puolestaan 65 prosenttia kertoi, että äänestäminen on heille tärkeää.
“Tutkimuksissa esiin nousee se, että nuoret eivät koe ymmärtävänsä politiikkaa tai tietävänsä tarpeeksi äänestääkseen. Tämä saattaa korostua juuri EU-vaalien kohdalla, jossa vaalien teemat ja myös itse EU saattavat jäädä nuorille etäisiksi asioiksi. Nuorten kokemukseen omasta tieto- ja taitotasostaan voidaan vaikuttaa laadukkaalla ja kaikille saavutettavalla demokratiakasvatuksella”, Porkkala kertoo.
Allianssi tarjoaa sekä nuorten että nuorten parissa työskentelevien aikuisten käyttöön kevään EU-vaaleissa Nuorten vaalikoneen, jonka avulla nuoret voivat tutustua EU-vaalien teemoihin sekä löytää itselleen sopivan ehdokkaan. Vaalikonetta voidaan käyttää myös demokratiakasvatuksen välineenä alaikäisten nuorten kanssa.
Klikkaa Nuorten vaalikoneeseen täältä!
Lisätietoja
Silja Porkkala, nuorten osallisuuden asiantuntija
silja.porkkala@nuorisoala.fi
044 493 7615
