Touko Niinimäki: Rasisminvastainen viikko – miten edistetään rasismista vapaata nuorisoalaa?

Blogit 21.3.2022

Käsi, joka pitää "ei rasismille" -kangasmerkkiä

Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla kohdelluiksi yksilöinä, mutta yhteiskunnassa vallitsevat normit saavat meidät kuitenkin liittämään erilaisia negatiivisiakin ominaisuuksia ja sen myötä oletuksia eri ihmisryhmiin, joka aiheuttaa rasismia. Miten nuorisoalalla voidaan toimia rasismia vastaan ja luoda rasismista vapaata yhteiskuntaa nuorille?

Jotta esimerkiksi ihonväri, etninen tausta, alkuperä tai ihmisen nimi ei vaikuttaisi negatiivisesti esimerkiksi mustien ja ruskeiden ihmisten tai venäjää tai ukrainaa puhuvien nuorten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseen, turvallisuuteen ja mahdollisuuksiin Suomessa, pitää ensimmäisen askeleen olla haitallisten ja rajoittavien normien tiedostaminen, tunnustaminen, niistä avoimesti puhuminen ja siten niiden muuttaminen. Näin murretaan rasismia rakenteellisesti, arjessa ja luodaan tosiasiallisesti turvallisempaa tilaa kaikille nuorille ja yhteiskunnassa laajemmin.

Miten edellä kuvattua voi toteuttaa käytännössä nuorisoalalla?

  • Tunnista yhteiskunnallisia normeja ja muuta tarvittaessa sekä omaa että yhteisösi käytöstä esimerkiksi kouluttautumalla: kasvamme normitettuun yhteiskuntaan, joka tarkoittaa, että ajattelemme automaattisesti esimerkiksi Raija-nimen kuullessamme usein keski-ikäistä, Suomessa asuvaa valkoihoista ja syntymässään naiseksi määriteltyä henkilöä, vaikka Raija voisi yhtä hyvin olla Sveitsissä syntynyt parikymppinen, ruskea transsukupuolinen ihminen. Normit, eli sosiaaliset oletukset ja odotukset jäsentävät maailmaamme ja luovat käsitystämme siitä, mutta rajaavat samalla pahimmillaan joustamattomien normien myötä monimuotoisia ihmisiä ulkopuolelle eri asiayhteyksissä, josta syntyy syrjiviä ajatusmalleja ja käytöstä. Pyri siis välttämään oletusten tekemistä ihmisistä esimerkiksi ulkonäön, nimen tai alkuperän perusteella, eli vältä vaikkapa ”Puhutpa hyvin suomea!” tai ”Mistä maasta olet kotoisin?” -tyyppisten oletusten ilmaisemista, jollei toinen ihminen itse ala puhumaan vastaavista aiheista. Vaikka tällaiset toteamukset ja kysymykset olisivatkin tarkoitettu kohteliaiksi, aiheuttavat ne erityisesti toistuessaan ulkopuolisuuden tunnetta kuulijassa.
  • Ota antirasismi selkeäksi osaksi organisaatiosi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua sekä toimintaa: onhan työyhteisössänne tai vaikkapa harrastustoiminnassanne jo voimassa oleva sekä arjessa toteutettava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma? Hyvä! Jos ei ole, laadi ihmeessä sellainen yhdessä yhteisösi kanssa. Vaikka lainsäädäntö velvoittaa tällä hetkellä vain yli 30 henkilön työpaikkoja suunnitelman tekemiseen, auttaa sellaisen olemassaolo merkittävästi yhteisökohtaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteiden hahmottamisessa, sanoittamisessa, toteuttamisessa, arvioimisessa sekä ennen kaikkea tavoitteiden saavuttamisessa! Suunnitelmassa oleva konkreettinen teko voi esimerkiksi olla vuosittain yhteisössäsi järjestettävän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksen tilaaminen vaihtuvin aihein, joista vaikka ensimmäinen voi olla antirasismiteemainen sparraus. Me Allianssissa ja moneet muut tahot kouluttavat antirasistisesta toiminnasta nuorisoalalla, eli konkreettisista teoista rasismia vastaan! Lue lisää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta täältä.
  • Luo turvallisempaa tilaa puuttumalla rasismiin omissa ja yhteisösi toimintaympäristöissä: rasismi, eli esimerkiksi ihonväriin, nimeen ja alkuperään perustuvat syrjivät asenteet sekä käytännöt ja siten rasismin kokemukset kuormittavat erityisesti ruskeita ja mustia ihmisiä, ja tässä maailman tilassa muun muassa Suomessa asuvia venäläisiä ja venäjänkielisiä. Rasismi aiheuttaa vähemmistöstressiä, eli lisää yksilön potentiaalisesti kroonistuvaa psykososiaalista kuormitusta. Länsimainen niin sanottu valkonormatiivisuus suojaa valkoisia ihmisiä erityisesti ihonväriin kohdistuvalta syrjinnältä, jonka myötä meillä valkoihoisilla on usein keskimääräistä enemmän ”sosiaalista suojakerrointa” rasismiin puuttumiseksi erilaisissa tilanteissa. Ole siis aktiivinen niin sanottu liittolainen ja puutu vaikkapa työpaikan kahvihetkessä, perheen parissa ruokaillessa tai nuorisotilassa heitettyyn rasistiseen läppään tai muuhun mielipiteeseen. Aktiivinen puuttuminen rasistisiin tekoihin tekee eri ympäristöjä turvalliseksi moninaisille ihmisille ja on samalla konkreettinen esimerkki vertaisille valkoisille ihmisille siitä, miten yksilö voi vaikuttaa yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta. Mitä useampi meistä reagoi, sitä helpompi jokaisen on toimia! Tutustu tästä Allianssin turvallisemman tilan periaatteisiin ja vihapuheesta vapaan keskustelun sääntöihin, joilla voi päästä alkuun.
  • ”Antirasismipyörää” ei tarvitse keksiä uudestaan! Lue, kuuntele, pohdi, opi ja toimi olemassa olevan tiedon pohjalta, sekä omatoimisesti että yhdessä yhteisössäsi: antirasistisesta toiminnasta on olemassa paljon jo kirjoitettua, nauhoitettua sekä pohdiskeltua sisältöä, jota voi ja kannattaa hyödyntää esimerkiksi oman organisaation tai harrastustoiminnan konkreettisten tekojen tukena. Muun muassa Suomen Punaisen Ristin -sivustolta löytyy vinkkejä rasismiin puuttumiseksi, sekä yksilöille että yhteisöille, ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä rasismi on käytännössä rodullistettujen ihmisten kokemana. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ja oikeusministeriön Olen Antirasisti -kampanjan sivuilta löytyy kooste yksilö- ja yhteisötasojen antirasistisista teoista, joita voi ottaa käyttöön joko suoraan tai soveltaen.

Antirasismissa on ensisijaisesti kyse konkreettisista teoista – tehdään siis niitä yhdessä nuorisoalalla, sekä rasisminvastaisena viikkona että ennen kaikkea vuoden jokaisena päivänä sen jälkeenkin!

Touko Niinimäki

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija

touko.niinimaki@nuorisoala.fi

Katso myös