Nuorten hyvinvointi Suomessa

Miten Suomen nuorilla menee?

Nuoret voivat Suomessa pääosin hyvin. Kuitenkin yhteiskunnassamme on ongelmia liittyen nuorten terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin. Nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta ja ongelmat kasautuvatkin pienelle joukolle nuoria. Tämä johtaa nuorten kannalta vaikeisiin elämäntilanteisiin ja yhteiskunnan kannalta muun muassa yhteiskunnallisten järjestelmien kuormittumiseen, yhteiskunnassa vallitsevan luottamuksen rapautumiseen ja vastakkainasetteluiden lisääntymiseen. 

Näistä syistä nuorisotyön olennainen tehtävä on lisätä nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin. Myös nuorten hyvinvoinnin ylläpito ja lisääminen ovat yhtä lailla tärkeitä tavoitteita ja nuorisoalan toimijoiden keskeinen tehtävä. 

Suomessa on nuoria (0-28 vuotiaita) liki 1,8  miljoonaa eli 32,5 %  koko väestöstä (2018). Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta hyvinvointi eriytyy. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena ja koulutuksellisena kysymyksenä.

Nuorten hyvinvointi eriytyy

Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys elämään on yli 20 vuoden seurannan ajan pysynyt tasaisen hyvänä (kouluarvosana 8.4 /2019). Vähimmin tyytyväistä nuoret ovat taloudelliseen tilanteeseensa (Nuorisobarometri 2019). Myös Kouluterveyskyselyssä (2019) nuoret kokivat olevansa pääosin tyytyväisiä. 

Nuorten eriarvoistuminen on kuitenkin kiihtynyt. Erityinen haaste on, että heikko asema näyttää periytyvän. Syrjäytymisen taustalla vaikuttavat  nuorten perhetaustaan liittyvät tekijät – vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perherakenteen muutokset. 

Vaikka lasten ja nuorten terveys on kohentunut, Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan eri ryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Nuorisotyö vastaa nuorten terveyden vahvistamisen tarpeeseen esimerkiksi tarjoamalla terveitä elämäntapoja tukevaa tekemistä harrastuksissa tai vaikkapa tietoa ja ohjausta nuorille nuorisotyön parissa. Lisäksi nuorten terveys tulee ottaa huomioon muussa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, esimerkiksi terveyspolitiikassa.

Mielenterveysongelmat, tai ainakin niiden tunnistaminen, vaikuttaa kasvavan yhteiskunnassamme.  Esimerkiksi masennuslääkkeistä korvausta saaneiden nuorten osuus kasvaa tasaisesti. Nuorista (18-24-vuotiaista) 6,1 % sai korvausta depressiolääkkeistä vuonna 2019. Mielenterveysongelmien hoitoon tarkoitetun Kelan kuntoutuspsykoterapian saajien määrä lisääntyy myös vuosittain. Sitä  sai vuonna 2019 jopa 12 595 nuorta 16–25-vuotiasta (lisäys edellisvuoteen 1100).

Nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi on vähentynyt,  mutta nuorten  huumeiden ongelmakäyttö ja huumekokeilut lisääntyvät – nyt jo lähes joka toinen nuori kokeilee huumeita. Suomessa on nuori sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä – tämä joukko on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Suomen suurin ongelma on nuorten syrjäytyminen

Työ, yhteisöllisyys ja sosiaalinen osallisuus ovat tärkeitä jokaiselle ihmiselle. Syrjäytyminen nuorena on yksilön kannalta vaikeaa korjata ja yhteiskunnan kannalta kallista. Suomen suurimman ongelman eli nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja mahdollisimman nopea korjaaminen onkin yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Nuorisotyö vastaa tähän tarpeeseen esimerkiksi antamalla laajalle joukolle nuoria yhteisöllisen elämän ja työuran kannalta olennaisia taitoja harrastuksissa sekä etsimällä, ohjaamalla ja auttamalla vaikeuksissa olevia nuoria.

Arviot koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrästä vaihtelevat. Vuonna 2018 sen arveltiin olevan 44 052 – 73 420 nuorta (15-29-vuotiaita), mikä on 5-8,4 % koko ikäluokasta.

Yksilökohtaisten ongelmien lisäksi syrjäytyminen on yhteiskunnalle kallista. Yksi syrjäytynyt nuori (NEET*) maksaa yhteiskunnalle noin 90 000 €  28 ikävuoteen mennessä ja yhden ikäluokan osalta kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tai työn ulkopuolelle jäämisestä ovat yli 600 miljoonaa euroa.  

Suomella ei ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen.

*NEET on lyhenne englannin kielen sanoista Not in Employment, Education or Training. Lyhenteellä kuvataan työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevaa väestöryhmää.

Katso myös