Esimerkkikeskustelut Miten vastaan ja puutun vihapuheeseen? -osion harjoitteisiin.
Ei vihapuheelle -liikkeen Facebook-sivu
Tekstit ovat aitoja esimerkkejä Ei vihapuheelle -liikkeen Facebook-sivuilla käydyistä keskusteluista.
Esimerkkikeskustelu 1.
11.7.2013
Matti N.: Vai edistää sanan- ja ilmaisunvapautta, heko heko. Turpa tukkoon kaikki jotka eivät yhdy käsitykseenne ’vihapuheesta’. Olette naurettavan höynäytettäviä koko ’suvaitsevaisteen’ popula
Ei vihapuheelle / Riikka: Vihapuheelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta se on loukkaavaa puhetta, joka rajoittaa yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien oikeutta olla, tulla kuulluksi ja kuulla sellaisena kuin ovat. Vihapuhe pohjautuu yhteiskunnan eriarvoisuuteen ja syrjintään. Haluamme olla luomassa sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on oikeus ilmaista itseään ja lupa olla sellainen kuin on ilman pelkoa uhkailun tai häirinnän kohteeksi joutumisesta. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton oikeus, vaan sen rajat tulevat vastaan silloin, kun se loukkaa muiden ihmisten oikeuksia. Emme halua sulkea kenenkään suita vaan edistää rakentavaa keskustelukulttuuria. Kuulemme ilomielin, mikä on sinun käsityksesi vihapuheesta.
Esimerkkikeskustelu 2.
13.4.2014
Toni K.: Jotenkin ”ei vihapuheelle” ja ”ilmaisunvapaus” on mun mielestä ristiriidassa.
Ei vihapuheelle / Sanni: Hei Toni! Pidämme sanan- ja ilmaisunvapautta tärkeinä ihmisoikeuksina. Niin pidämme kuitenkin myös jokaisen ihmisen oikeutta tuntea olonsa turvalliseksi. Vihapuheella tarkoitetaan syrjivää puhetta, joka kohdistuu yksilön ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoli-identiteettiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Mielipide tulisi voida ilmaista ilman, että satuttaa ihmistä tai ihmisryhmää. Jos se ei onnistu, on hyvä tarkastella, onko mielipiteen taustalla perusteettomia ennakkoluuloja.
Toni K.: Tämä selvä. Eiköhän koko käsite oo aika tapauskohtasta.
Tommi Mikael V.: Sananvapaus on asetettu juurikin veemäisiä ja poikkeavia mielipiteitä varten, eihän sellasta perusmukavaa kielenkäyttöä tarvitse edes suojata mitenkään. Kunnianloukkaus yms. ovat sitten taas asia erikseen. Jos mielipide pitäisi pystyä perustelemaan ei koko sananvapauslakia olisi ikinä keksittykkään. Teillä tuntuu unohtuvan nyt tuosta yhdyssanasta se osa ”vapaus”
Toni K.: Vähä tökkäs ainaki mun silmää. Ku eihän se loukkaaminen oo aina puhujan vika?
Ei vihapuheelle / Riikka: Toni olet oikeassa: se, millainen puhe tai ilmaisu on hyväksyttävää ja loukkaamatonta riippuu paljonkin kontekstista.
Ihmisillä saa ehdottomasti olla erilaisia mielipiteitä, myös. ns. poikkeavia tai hankaliakin. Vihapuhe ei myöskään tarkoita vihaista puhetta vaan se on ihmisiä tai ihmisryhmiä alistavaa puhetta, joka perustuu vallankäyttöön.
Jos tahallisesti loukkaa toista, minusta se silloin on puhujan vika. Loukatulla on myös aina oikeus tunteeseensa, vaikka se ei olisi puhujan tarkoitus ollutkaan. Tällaisissa tilanteissa avoin keskustelu on hyvä keino asioiden selvittämiseen, ja nimenomaan siihen haluamme kaikkia kannustaa.
Toni K.: Tähän voin jo yhtyä. Kiitos selonteosta!
Esimerkkikeskustelu 3.
23.6.2014
Eemeli K.: Uskoisin tämän olevan taas niitä ”suvaitsevaisia” yhteisöjä, jotka eivät ymmärrä, että täydelliseen sananvapauteen kuuluu myös vihapuheen salliminen. Tekopyhyys on paras ja vihapuhe vihapuhetta harjoittavia vastaan.
Ei vihapuheelle / Noora: Hei Eemeli, itse asiassa vihapuhe rajoittaa sananvapautta, sillä syrjimällä se estää yhteiskunnassa huonommassa asemassa olevia ryhmiä pääsemään ääneen.
Sananvapaus ei myöskään tarkoita vapautta sanoa mitä tahansa ilman seuraamuksia, se vain tarkoittaa vapautta sanoa sanottavansa ilman etukäteen ulkopuolelta saneltua sensuuria. Ei vihapuheelle -liike ei pyri estämään sinua tai ketään muutakaan puhumasta, vaan tarkoituksemme on herättää huomiota siihen, mitä sanojen seuraamukset ovat.
Keskustelupalsta
Tekstit ovat aitoja esimerkkejä verkkokeskustelupalstoilta.
”Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.”
”Äskeiseen liittyen väitän, että vammaisten paapominen on lähinnä naisten hommia. Heillä kun on tuo kieltämättä hieno asia nimeltä äidinvaisto. Melko naisvaltainen alahan tuo jämien suojelu on. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vammaisten hoivaaminen on naisille ominaisen hoivaamisvietin epäterve mutaatio. Lisääntykööt itse enemmän, ja jättäköön turhien pompojen hyysäämisen vähemmälle, tai mielellään kokonaan pois. Lienee järkevämpää huolehtia jostakin, jonka kohdalla se kannattaa. Kaikki eivät mahdu mukaan evoluution kärryille – kaikin vähiten ne, joilla ei ole sille mitään annettavaa. Onhan se tietysti kaunis ajatus, että ketään ei jätetä jälkeen. Se on kuitenkin myös varsin epärealistinen toive.”
”Tuntuu oudolta, että loisena maahan kärrättävä ihmiskunnan pohjasakka pääsee loisimisensa lisäksi vielä määräämään miten isännät maassaan elävät. Pääkaupunkiseudun koululaiset kaivannevat sika-aiheisia joululaulujaan, mutta kuuden mutakuonon takia ne on luonnollisesti pakko heivata, ja meidän on keksittävä neekereille uusi sana, koska me emme muka saa enää sanoa neekereitä neekereiksi, koska neekeriä neekeriksi kutsuttaessa kuulemma loukataan ko. neekerin kunniaa. Minä en aio muutaman alikehittyneen apinan takia omaa kieltäni muuttaa. Turha niiden on lähteä meille kertomaan mitä meidän sanamme tarkoittavat, kun heidän oma kielitaitonsa yleensä rajoittuu lauseeseen ’Sina mummo siela ana raha tane!’.”
”Maahanmuutolla tarkoitetaan muuttoa vieraaseen maahan. Siirtolaisten määrä maailmassa lähenee 200:ta miljoonaa. Se kasvaa vuodessa 3 %. Työn perässä muutto ei ole suinkaan ainoa syy siirtolaisuudelle. Yli 30 miljoonaa siirtolaista on paossa sotaa, vainoa tai ympäristötuhoja. Elinolojen niukkuus ja toive paremmasta elämästä saa monet ihmiset vaihtamaan asuinpaikkaa. Maahanmuuttajat sekoitetaan virheellisesti pakolaisiin. Pakolaiset eivät yleensä halua tehdä töitä, oppia kieltä tai oikeastaan yhtään mitään. Toki joukossa on poikkeuksiakin. Mutta miten saada meille ne työteliäät ihmiset, jotka tekevät töitä, opettelevat kielen ja noudattavat Suomen lakeja siis sopeutuvat yhteiskuntaamme.”
”Olen maahanmuuttaja- ja pakolaisvastainen, jos se lisää rikollisuutta ja työttömiä. Pitäisi kehittää järjestelmä, joka pystyisi nopeasti reagoimaan ei-sopeutuviin maahanmuuttajiin tai pakolaisiin. On selvää, etteivät kaikki sopeudu Suomeen. Silloin heidät voitaisiin nopeasti ohjata muualle.”
”Viime kesänä ~15-vuotiaiden poikien jalkapallomatsissa oli yhden joukkueen hyökkääjä muslimimaasta kotoisin olevan näköinen. Kun vastustajan pakilla alkoi lukuisien keskinäisten vääntöjen jälkeen tunteet kuumentua, sanoi hän kuuluvaan ääneen: ’Sanokaa nyt tolle vitun WTC-tornien pommittajalle, että pitää päänsä kiinni’. Tuomari antoi keltaisen kortin, vaikka sääntöjen mukaan tuosta olisi kuulunut antaa suora punainen ja sen myötä automaattinen pelikielto. Tuomari ei ollut rasisti, mutta hän ei ole kirjoitusmiehiä, joten kokee punaiseen liittyvän pakollisen raportin kirjoittamisen vastenmielisenä.”
”Tärkeintä on se, että oikeudet ovat kaikille samat. Ei ihmisiä kuulu erotella minkään ominaisuuden takia, oli se kengännumero, silmien väri tai seksuaalisuus. Ei homous ole vallitseva tai määrittelevä piirre, hän linjaa. Laitinen korostaakin sitä, että homous on nimenomaan yksi ihmisen ominaisuuksista, ei valinta. Siksi homouden ei pitäisi olla syy syrjintään eikä myöskään erityisoikeuksiin.”
”Maahanmuutto on toisille unelma ja toisille painajainen. Islam on se yksityiskohta, josta painajaistulkinnan pitäisi lähteä liikkeelle. Islam leijuu maahanmuutto-kuvien yllä kokoajan. Kun puhun ihmisten kanssa ’maahanmuutosta’, ja annan heille tilaisuuden tarkentaa, ketä he mielessään ajattelevat, kun puhuvat siitä, on vastaus lähes poikkeuksetta ’muslimi’ (ja myös hyvin usein ’somali’). Ja sitten siitä päästään siihen, että kaikki, mitä joko muslimi tai somali tekee, tulkitaan johtuvaksi hänen ’uskonnosta’ tai ’kulttuurista’. Kuinka moni uskaltaa kysyä, kohdatessaan negatiivista, että onko nyt varmasti niin, että tuo johtuu uskonnosta tai kulttuurista, eikä jostain muusta, kuten esim. väsymyksestä tai pelkästä vitutuksesta?”
”Syrjäytyminen terminä on tyhmä. Se ei kerro nuoren kokemuksesta, sillä aika harva nuori kertoo olevansa syrjäytynyt. Kyse on siitä, että nuorella ei ole kavereita tai ei ole tekemistä tai hän ei tiedä, mitä elämällään haluaa tehdä.”
