Elävä kirjasto

Elävä kirjasto on toiminnallinen menetelmä, joka pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista.

Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, paitsi että paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Elävän kirjaston kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia. Menetelmällä halutaan mahdollistaa ennakkoluulojen tiedostaminen ja purkaminen luomalla kohtaamisia ihmisten välille.

Elävä kirjasto -menetelmä on tarkoitettu syrjinnän ehkäisyyn ja ennakkoluulojen purkamiseen – ei siis esimerkiksi harrastusten markkinointiin tai ammattien esittelyyn. Toki menetelmää voi soveltaa, mutta Elävä kirjasto -nimeä ei voi silloin käyttää. Menetelmä sopii kaikenlaiseen nuorisotyöhön niin järjestöille, kunnille kuin seurakunnille, mutta myös esimerkiksi kirjastoille ja kouluille – ja kaikille muillekin kiinnostuneille.

Nuorisoala ry ylläpitää Elävä kirjasto -menetelmää ja tavaramerkkiä, mutta emme järjestä kirjastoja emmekä ylläpidä listoja mahdollisista kirjoista.

Haluatko järjestää Elävän kirjaston? Näillä vinkeillä pääset alkuun

Mikäli et ole aikaisemmin järjestänyt Elävää kirjastoa tai edellisestä kerrasta on jo aikaa, suosittelemme aloittamaan perehtymällä menetelmään kunnolla ennen kirjaston järjestämistä. Elävän kirjaston järjestämisen tueksi on saatavilla vuonna 2025 päivitetty Järjestäjän opas. Oppaan lukemalla saat paljon tietoa menetelmästä ja käytännön vinkit Elävän kirjaston järjestämiseen. Oppaasta löytyy vinkkejä myös kirjoille ja kirjastonhoitajille.

Järjestäjille on tarjolla tueksi myös opasta laajempi käsikirja, jolla alkaa olla jo ikää, mutta se toimii hyvänä perehdytyksenä menetelmään. Käsikirja on saatavilla verkkojulkaisuna suomeksi ja ruotsiksi.

  • Perehtyminen ja suunnittelu
    Aloita lukemalla Järjestäjän opas. Varmista, että kaikki järjestelyihin osallistuvat ovat perehtyneitä menetelmään. Tee suunnitelma tapahtumallenne.
  • Resurssit
    Mitä resursseja tarvitsette? Etsikää tapahtumalle tarvittavat yhteistyökumppanit ja sopikaa rooleista ja vastuista. Rekrytoi kirjastonhoitajat.
  • Käytännön järjestelyt
    Tarvitsette tilan, jonne sijoitatte lainaustiskin sekä rauhallisia lukupaikkoja lukijan ja kirjan väliselle keskustelulle. Lisäksi lainausta odottaville kirjoille tarvitaan kirjahylly eli takahuone tai muu mukava paikka, jossa odotella lainaustapahtumia yleisön katseilta suojassa.
  • Kirjaluettelon suunnittelu ja kirjojen innostaminen mukaan
    Tehkää lista toivotuista nimekkeistä. Siitä syntyy pohja kirjaluetteloksi. Käykää lista yhdessä läpi järjestävän ryhmän kanssa ja pohtikaa, löytyykö omista kontakteista sopivia kirjoja. Kirjoja kannattaa kysyä myös alueelta toimivista järjestöistä. Kirjavalikoimaan voi kuulua myös sanakirjoja eli tulkkeja.
  • Tiedotus
    Kuvatkaa viestinnässä tarkkaan tapahtuman idea ja tavoitteet sekä se, miten menetelmä käytännössä toimii. Huolehtikaa kunniottavasta ja normitietoisesta kielenkäytöstä. Tulostettavia materiaaleja ja graafisia elementtejä viestinnän tueksi löydätte materiaalipankista.
  • Kirjojen perehdytys
    Kirjojen perehdytystilaisuus on tärkeä osa Elävän kirjaston järjestämistä. Sen lisäksi, että kirjat perehdytetään menetelmään, on kyse myös ryhmäytymisestä ja turvallisen ilmapiirin luomisesta. Perehdytystilaisuudessa laaditaan kirjoille takakansitekstit.
  • Toteutus
    Kirjojen jaksamisen vuoksi aukioloajaksi suositellaan korkeintaan 4h/päivä, ellei kirjoja ole niin paljon, että he voivat olla mukana vuorotellen.
  • Purku
    Tilaisuuden jälkeen on tärkeää keskustella kaikkien kirjojen kanssa heidän kokemuksistaan ennen kuin he ehtivät poistua paikalta. Lisäksi palautetta kannattaa kerätä anonyymisti lainaajilta, kirjoilta ja kirjastonhoitajilta. Järjestäjien purkutilaisuus mielellään viimeistään viikon päästä.

Elävä kirjasto on Nuorisoalan omistama tavaramerkki. Elävän kirjaston idea on pohjoismaisten nuorten kehittämä, ja sitä testattiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla Tanskassa. Suomeen menetelmä tuli osana Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -nuorisokampanjaa vuonna 2006.


Katso myös