Tässä osiossa pyritään keskustelun, videoiden ja artikkeleiden avulla selkiyttämään vihapuheen määritelmää sekä pohditaan sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilöön.
Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan ”vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.”
Vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka rajoittaa kohteensa oikeutta olla, tulla kuulluksi ja kuulla sellaisena kuin on. Vihapuheella hyökätään yksilöä tai ihmisryhmää kohtaan etnisen taustan, äidinkielen tai ihonvärin, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, maailmankatsomuksen tai mielipiteen, vamman tai jonkin muun ominaisuuden perusteella.
Vihapuhe paitsi loukkaa ja satuttaa kohdettaan, myös toisintaa ja vahvistaa yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta. Vihapuhe loukkaa ihmisoikeuksia ja saa voimansa yhteiskunnan eriarvoisuudesta ja siitä kumpuavasta syrjinnästä. Vihapuheilla luodaan pelkoa ja pelon ilmapiiri sekä uhkailu usein vaientaa yksilöitä ja vähemmistöryhmiä, sekä heidän oikeuksiensa puolesta puhujia. Siten vihapuhe kaventaa kaikille yhdenvertaisesti kuuluvaa sananvapautta.
Vihapuheessa ei ole kyse pelkästä vihasta tai puheesta vaan yhteiskunnan rakenteista ja ilmapiiristä. Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe. Vihapuhe voi olla rauhalliseen ja asialliseen sävyyn jäsenneltyjä yleistäviä mielipiteitä tai ilmaisua, joilla pyritään antamaan alentava, stereotyyppinen tai uhkaava kuva tietystä ryhmästä. Ilmaisu voi tarkoittaa muun muassa puhetta, kirjoitusta, kuvia, musiikkia tai videoita.
Vihapuhe voi olla myös suoranaista uhkailua tai väkivaltaan ja vihaan yllyttävää ilmaisua, joka vakavimmillaan on rikoksena tuomittava teko. Suomen laissa on kielletty ihmisarvoa loukkaavien, kansanryhmää kohtaan kiihottavien ja kunniaa loukkaavien ilmaisujen käyttö. On kuitenkin huomattava, että myös sellainen vihapuhe, joka ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä, on haitallista ja siihen tulee puuttua. Minkäänlaista rasistista, syrjivää tai uhkailevaa ilmaisua ei tule hyväksyä.
Osion harjoitteet:
- No Hate Speech Movement -video
- Vihapuheen monitahoisuus
- Vihapuhepuu
- Vihapuhetta kitkemään
No Hate Speech Movement -video
Harjoitteen on tarkoitus herättää keskustelua vihapuheesta, sen vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan sekä kannustaa puuttumaan vihapuheeseen.
Katso ryhmän kanssa Euroopan neuvoston tekemä kansainvälisen No Hate Speech Movementin video, jossa eri henkilöt kertovat kokemastaan syrjinnästä ja heihin kohdistuneesta vihapuheesta. Videolla pohditaan myös yleisesti missä vihapuhetta esiintyy, millaista se on, keihin se kohdistuu ja miten se vaikuttaa yksilöön ja yhteiskuntaan. Videon katsomisen jälkeen keskustelkaa siitä ja vihapuheesta yhdessä. Voit käyttää alla olevia kysymyksiä keskustelunavauksina.
Valmistelu
Varaa videon katseluun ja sitä seuraavaan keskusteluun aikaa n. 30 minuuttia.
Lisäksi tarvitset nettiyhteyden ja katseluvälineen (screenin, suuren näytön tms.).
Ennen kuin katsotte videon yhdessä ryhmän kanssa, kannattaa sinun ohjaajana katsoa video itse läpi ja vastata kysymyksiin ensin itsellesi. Näin syvennät tietojasi ja saat mahdollisuuden tarkastella omia aiheeseen liittyviä näkemyksiäsi.
Toteutus
Kehota ryhmää pohtimaan videota katseltaessa seuraavia kysymyksiä. Katsokaa seuraavaksi video yhdessä ryhmän kanssa. Videon päätyttyä palaa alussa esitettyihin kysymyksiin tarkentaen ja syventäen niitä.
- Keneen vihapuhe kohdistuu?
- Millaisia vaikutuksia vihapuheella on yksilöön?
- Millaisia vaikutuksia vihapuheella on yhteiskuntaan tai yhteisöön?
Miettikää ryhmän kanssa yhdessä keskustellen myös seuraavia asioita:
- Miten vihapuhe vaikuttaa vähemmistöryhmiin?
- Videolla sanottiin, että vihapuhe on vaarallista. Mitä tällä tarkoitettiin?
- Miksi verkossa on helpompi sanoa loukkaavia tai uhkaavia asioita?
- Miten vihapuheeseen tulisi puuttua?
- Mitä jokainen itse voi tehdä kohdatessaan vihapuhetta?
Voitte myös keskustella osallistujien omista kokemuksista:
- Oletko itse kohdannut tai tuottanut vihapuhetta?
- Millaista se on ollut? Miltä se on tuntunut?
- Kuinka moni on todistanut vihapuhetta?
- Kuinka moni on puuttunut siihen? Miten?
Video ja kysymykset toimivat keskustelun herättäjinä. Video ei ole pääasia; tärkeintä on sen jälkeen käyty keskustelu. Keskustelussa on hyvä tuoda esiin vihapuheen monitahoisuus, sen vaikutukset yksilöön ja ryhmään sekä häneen, joka tuottaa vihapuhetta. On tärkeää miettiä myös ratkaisuja; sitä, kuinka vihapuheeseen voi puuttua.
Lisää tietoa vihapuheesta löydät seuraavan harjoitteen (Vihapuheen monitahoisuus) artikkeleista.
Vihapuheen monitahoisuus
Vihapuhe on monitahoinen ilmiö. Alla on kolme artikkelia, jotka käsittelevät vihapuhetta eri näkökulmista. Artikkelien lukeminen ja analysointi lisäävät ymmärrystä vihapuheesta yhteiskunnallisena ilmiönä sekä kehittävät kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa.
Valmistelu
Varaa tehtävään aikaa 45–60 minuuttia.
Tarvikkeet:
- tulostetut artikkelit apukysymyksineen
- fläppitaulu tai muu vastaava muistiinpanoja varten
Tulosta artikkelit apukysymyksineen etukäteen. Mikäli haluat tehdä muistiinpanoja käydystä keskustelusta, varaa myös muistiinpanovälineet.
Perehdy itse hyvin artikkeleihin ennen kuin käyt ne läpi ryhmän kanssa ja vastaa kysymyksiin ensin itsellesi. Näin syvennät omaa osaamistasi ja valmistaudut keskustelun ohjaamiseen.
Toteutus
Lukekaa artikkelit ja pohtikaa yhdessä kunkin artikkelin näkökulmaa ja keskustelkaa sen herättämistä ajatuksista. Voit myös jakaa ryhmän pienryhmiin (3–5 henkilöä) ja antaa jokaiselle ryhmälle yhden artikkelin. Tällöin keskustelu tapahtuu pienryhmissä. Ryhmille voi antaa kysymyksiä artikkelien käsittelyn tueksi. Mikäli toteutat tehtävän pienryhmissä, pyydä jokaista pienryhmää kertomaan muulle ryhmälle, millaisia ajatuksia artikkelit herättivät. Keskustelkaa sitten heränneistä ajatuksista yhdessä koko ryhmän kanssa.
Artikkelit löydät tältä sivulta →
- Atlas Saarikoski: Vihapuhe ei synny vihasta
- Saarikoski käsittelee artikkelissaan yhteiskunnan eriarvoisuuden ja syrjinnän suhdetta vihapuheeseen. Vihapuhe on erityisen haitallista kohdistuessaan vähemmistöihin. Vaikka kuka tahansa voi joutua vihapuheen kohteeksi, saavat uhkailevat ja toista vähättelevät sanat vielä enemmän voimaa kohdistuessaan vähemmistöihin.
- Kysymyksiä ryhmälle:
- Mitä eri vähemmistöjä Suomessa on?
- Miten vihapuhe vaikuttaa vähemmistöihin ja yksilöihin?
- Miten vihapuheeseen voi puuttua?
- Miksi vihapuhetta pitäisi vastustaa?
- Sirpa Puhakka: Vihapuhe koettelee sananvapauden rajoja
- Meillä kaikilla on oikeus sananvapauteen. Vihapuhetta puolustellaan usein sananvapauteen vedoten. Puhakka tuo artikkelissaan esiin sananvapauden sisältämän vastuun: ihan mitä tahansa ei saa sanoa.
- Kysymyksiä ryhmälle:
- Miksi meillä on sananvapaus?
- Miksi ja miten sitä on rajoitettu?
- Mikko Naalisvaara: Tutkija: Vihapuhe vertautuu sotapropagandaan
- Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila kuvaa artikkelissa sanojen vaikutusta yksittäisen ihmisen tekoihin ja yleiseen ilmapiiriin. Hänen mukaansa uhkailevat sanat voivat muuttua teoiksi; tästä on meidänkin yhteiskunnassamme näyttöä. Vihakirjoittelu vaikuttaa myös yleiseen ilmapiiriin ja luo yhteiskuntaan vastakkainasettelua. Tutkijan mukaan tällä voi olla yhteiskuntaa hajottavat vaikutukset ja hän vertaakin vihapuhetta sotapropagandaan.
- Kysymyksiä ryhmälle:
- Miten nettikeskustelu eroaa kasvokkaisesta keskustelusta? Miettikää omia kokemuksianne.
- Miten verkko vaikuttaa vihapuheen määrään, laajuuteen tai laatuun?
- Millaisista vihapuheen haittavaikutuksista tutkija on huolissaan?
- Miten vihapuheen vaikutuksia voisi ehkäistä?
Lisätietoa vihapuheesta ja sitä tuottavista rakenteista:
Älä oleta – Normit nurin! Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä (2013)
Älä oleta – Normit nurin! on kirjoitettu muuttamaan koulujen ja oppilaitosten todellisuutta. Kirjassa etsitään keinoja, joilla voimme puuttua syrjiviin normeihin ja tehdä koulusta yhdenvertaisemman oppimisympäristön kaikille. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n, Seta ry:n, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry:n ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf:n yhteisjulkaisu vuodelta 2013.
Mitä mielipiteen- ja sananvapaus tarkoittaa?
Tietoa ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta
Vihapuhepuu
Vihapuhepuun avulla voi tuoda esiin vihapuheen syitä ja seurauksia erityisesti vähemmistöjen näkökulmasta. Harjoite onnistuu paremmin, mikäli ryhmällä on pohjatiedot aiheesta. Voitte ennen vihapuhepuun tekemistä katsoa yhdessä Euroopan neuvoston tekemän kampanjavideon tai lukea Vihapuheen monimuotoisuus -harjoitteeseen liitetyt vihapuhetta käsittelevät artikkelit.
Valmistelu
Varaa aikaa harjoitteen tekemiseen noin 45 minuuttia.
Tarvikkeet:
- fläppitaulu (tai vastaava)
- tusseja
- post-it-lappuja.
Ryhmän koosta riippuu, kuinka paljon post-it-lappuja kullekin osallistujalle kannattaa jakaa. Isossa ryhmässä yksi post-it-lappu jokaista osallistujaa kohden riittää, pienemmässä ryhmässä jokaiselle voi antaa muutaman lapun. Mikäli ryhmä on suuri, voit myös jakaa sen muutaman henkilön pienryhmiin. Jaa tällöin post-it-laput ryhmille ja kehota ryhmiä kirjoittamaan yhteinen ehdotus tai yhteiset ehdotukset lapuille.
Toteutus
- Piirrä paperille puun runko. Miettikää yhdessä, ketkä Suomessa kohtaavat vihapuhetta. Voitte myös miettiä, mitä vähemmistöryhmiä Suomessa on. Tarkenna ryhmälle tarvittaessa, mitä vähemmistöllä tarkoitetaan. Kirjoita puun runkoon ja sen ympärille keskustelussa mainittuja vihapuheen kohteita.
- Piirrä puulle juuret ja kehota osallistujia/ryhmiä pohtimaan syitä vihapuheen taustalla. Onko yhteiskunnassa sellaisia rakenteita tai ilmiötä, jotka edesauttavat vihapuheen syntymistä tai leviämistä? Mikä saa yksittäisen ihmisen tuottamaan vihapuhetta jotain tiettyä ryhmää tai henkilöä kohtaan? Voit käyttää alun keskustelussa esiin nousseita vihapuheen kohteita selkeyttämään kysymyksiäsi. Esimerkiksi: Miksi vammaisiin kohdistuu vihapuhetta? Pyydä osallistujia/ryhmiä kirjoittamaan omat ehdotuksensa post-it-lapuille ja liimaamaan laput puun juuriksi. Käykää juuriin liimatut laput yhdessä läpi ja keskustelkaa niissä mainituista vihapuheen syistä.
- Piirrä puulle oksat ja pyydä osallistujia/ryhmiä pohtimaan vihapuheen seurauksia: Miten vihapuhe vaikuttaa ihmisiin sen kohteena? Miltä vihapuhe tuntuu? Miten vihapuhe vaikuttaa yhteiskunnan yleiseen ilmapiiriin? Miettikää myös, millaisia vaikutuksia vihapuheella on siihen, joka tuottaa vihapuhetta? Pyydä osallistujia/ryhmiä kirjoittamaan omat ehdotuksensa post-it-lapuille ja liimaamaan laput puun lehdiksi. Käykää oksiin liimatut laput yhdessä läpi ja keskustelkaa niissä mainituista seurauksista.
- Vihapuhepuu on nyt valmis. Tarkastelkaa puuta yhdessä. Tiivistä käyty keskustelu ja anna ryhmälle vielä mahdollisuus tarkentaviin kysymyksiin ja keskusteluun. Puuta voidaan tässä vaiheessa vielä muokata, mikäli ryhmä kokee sen tarpeelliseksi.
Jos mahdollista, jätä puu yhteiseen tilaan nähtäville.
Vihapuhetta kitkemään
Harjoitteen esimerkkien avulla osallistujat voivat pohtia, millaisia tunteita vihapuhe herättää. Vihapuhe voi vaikuttaa meihin myös silloin, kun emme itse joudu sen kohteeksi. Tunteet ovat henkilökohtaisia, mikä on tärkeää huomioida myös puhuttaessa vihapuheesta: se mikä yhdestä ei tunnu miltään, voi toisesta tuntua hyvin pahalta.
Valmistelu
Varaa aikaa 30–45 minuuttia. Käytettävä aika riippuu ryhmän koosta.
Huolehdi, että osallistujat mahtuvat muodostamaan janan käyttämässänne tilassa.
Toteutus
Kerro ryhmälle, että tilan poikki kulkee kuvitteellinen jana seinästä seinään. Kerro, että tulet lukemaan heille vihapuheeseen liittyviä tilanteita yksi kerrallaan. Pyydä osallistujia asettumaan janalle sen mukaan, millaisia tunteita tilanne heissä herättää: janan toisessa päässä tuntuu kurjalta, toisessa paremmalta. Keskelle voi asettua, jos tilanne ei herätä tunteita tai niitä ei halua ilmaista. Kukin osallistuja voi valita janalta sellaisen kohdan, joka parhaiten kuvaa omaa tunnetta. Todennäköisesti tunteet vaihtelevat ja ihmiset asettuvat janalle eri kohtiin. Tämä kannattaa todeta myös ääneen ja muistuttaa ryhmälle, että vihapuheen herättämät tunteet ovat hyvin yksilöllisiä.
Lue ryhmälle nyt alla olevat esimerkkitilanteet. Anna kaikille riittävästi aikaa löytää oma paikkansa janalla.
- 12-vuotiasta tyttöä huoriteltiin ja haukuttiin lihavaksi, rumaksi ja tyhmäksi sosiaalisen median profiilissa. Haukkujat olivat itsekin alaikäisiä ja kommentoivat anonyymisti.
- Teini-ikäinen poika teki itsemurhan nettikiusaamisen seurauksena.
- Nettikiusaaja pyysi uhriltaan anteeksi.
- Lehden päätoimittaja tuomittiin sakkoihin juutalaisvastaisten kirjoitusten vuoksi.
Tehtyänne janaharjoitteen, anna osallistujille mahdollisuus kertoa harjoitteen herättämistä tunteista ja ajatuksista.
Keskustelkaa sitten yhdessä tarkemmin jokaisesta tapauksesta. Taustatietoja löydät tapauksiin liitetyistä linkeistä. Keskustelun avulla havainnollistetaan vihapuheen herättämien tunteiden moninaisuutta sekä vahvistetaan valmiuksia tarkastella vihapuhetilanteita empaattisesti.
Pohtikaa yhdessä syitä tilanteiden ja tapausten taustalla. Lähestykää tilanteita niin vihapuheen kohteen kuin tuottajankin näkökulmasta.
- Mikä johti tilanteisiin?
- Kuinka niihin voisi puuttua?
- Ovatko osallistujat kohdanneet vastaavia tilanteita? Entä heidän ystävänsä?
- Kuinka he ovat toimineet näissä tilanteissa?
Keskustelkaa vielä yleisesti vihapuheesta ja siitä, miksi vihapuhetta esiintyy ja mitkä sen seuraukset ovat. Keskustelussa kannattaa aina etsiä ratkaisuja tilanteisiin ja tuoda esiin mahdollisia puuttumisen tapoja ja keinoja.
Voit etsiä itse lisää esimerkkitilanteita. Tilanteet voivat olla myös kuvia, videoita tai musiikkia. Esimerkkejä valittaessa kannattaa miettiä, millainen esitystapa sopii ohjattavalle ryhmälle parhaiten.
