Nuorisotyö on olemassa, jotta nuoret voisivat paremmin. Nuorisotyö tarjoaa yhteisöjä ja harrastusmahdollisuuksia nuorille ja kannattelee myös niitä, joilla ei ole elämässään muita tukijoita. Se ei olisi mahdollista ilman teitä tuhansia taitavia, motivoituneita ja sydämellisiä nuorten puolustajia, jotka toimitte monenlaisissa työ- ja vapaaehtoistehtävissä alalla.
Nuorisotyön viikolla 7.-13.10. käännämme katseemme suuntaanne. Lue Antin, Katin, Hessun, Millan, Matsin ja Samuelin tarinat ja kerro meille omasi! Tehdään nuorisotyö näkyväksi – me olemme #yhdessänuortenpuolella.
“Kaikki alkoi omasta nuoruuden bändiharrastuksesta. Meidän bändi treenasi nuorisotyön bänditiloissa ja siellä ravatessa tutuksi tuli myös nuoriso-ohjaaja Auli. Häneltä sai jeesiä bändijuttujen lisäksi myös muilla elämän osa-alueilla ja se jäi lämpimästi mieleen. Auli varmasti vaikutti siihen, että myös itse päädyin alalle töihin.
Ennen kun aloitin työskentelyn Kouvolan nuorisopalveluilla, olin pitkään rumpujen soiton opettajana musiikkiopistossa – nuorten ja kulttuurin parissa olen siis tehnyt töitä jo pitkään! Tuntuu merkitykselliseltä, että voi työkseen tukea nuorten luovuutta ja kehittää paikallista kulttuuria.
Yksi parhaista muistoistani on Klovnipeli -musikaali, jonka tekemisessä oli mukana lukuisia kouvolalaisia kulttuuritoimijoita ja liki 50 nuorta. Se saavutti hurjan suosion! Kun koko porukka oli lavalla ja näin niiden nuorten onnellisuuden siitä, mitä he olivat saavuttaneet, niin se oli unohtumatonta. Me tehtiin jotain suurta ja siitä voi olla ylpeä.
Kulttuurisen nuorisotyön lisäksi ohjaan Kouvolan nuorisovaltuustoa. Se motivoi, että saa tehdä monipuolista työtä. Nuorisovaltuustotyön kautta pääsee oikeasti vaikuttamaan siihen, että Kouvolassa nuorten ääni tulee kuulluksi päätöksenteossa. Jos nuorilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä, he lähtevät pois. Sen sijaan, jos vaikutusmahdollisuuksia, kulttuuria ja mielekästä tekemistä löytyy, niin nuoret viihtyy.
Me tehdään merkittävää ennaltaehkäisevää työtä. Me pidetään ongelmat mahdollisimman pieninä ja tarjotaan turvallisia paikkoja ja tekemistä. Veikkaan, että aika paljon tulisi ongelmia jos nuorisotyötä ei olisi. Työmme myös mukautuu nuorten tarpeisiin – mitä tarvitaan, siihen vastataan. Nuorisotyön on pakko pysyä ajan hermolla.”
Antti Leminen,
kulttuurisen nuorisotyön ja nuorisovaltuuston ohjaaja,
Kouvolan nuorisopalvelut
Tiesitkö?
👉 Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä, jossa tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa esimerkiksi erilaisella luovalla ryhmätoiminnalla.
👉 Noin 98 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto, joka koostuu kuntalaisista nuorista. Nuorisovaltuustojen tehtävä on ajaa paikallisten nuorten etuja kunnan ja hyvinvointialueen päätöksenteossa.
👉 Esimerkiksi Kouvolan nuorisovaltuustossa on 33 jäsentä, jossa on edustajat Kouvolan yläkouluilta, lukioilta ja ammattiopistoilta.
“Ennen nykyistä työtäni Setlementtiliitossa olin pitkään töissä Suomen Lukiolaisten Liitolla. Työni ytimessä on silloin ollut – ja on yhä – nuorten osallisuuden edistäminen ja yhteisöllisyys.
Ammatilliset juureni ovat kasvatustieteissä ja koulumaailmassa, mutta minua kiinnostivat vielä koulumaailmaakin laajemmin kasvatuksen ja nuorten osallisuuden kysymykset. Työlläni haluan mahdollistaa, että nuorilla on vaikuttamismahdollisuuksia, turvallisia yhteisöjä ja tasavertaiset eväät kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi yhteiskunnassamme.
Urallani kaikista merkityksellisimpiä hetkiä ovat olleet ne kohtaamiset, jolloin nuori on tullut vuosienkin jälkeen kiittämään jostain hetkestä, jolloin on onnistunut luomaan turvallisen ympäristön ja valamaan nuorelle uskoa itseensä. Myös työhöni kuuluvissa tapahtumatuotannoissa on ollut mahtavaa, kun on voinut tukea nuoria ottamaan tilaa itselleen ja toimimaan tiiminvetäjinä. Silloin olen pystynyt mahdollistamaan sen, että he pystyvät loistamaan.
Nuoret, jotka eivät välttämättä muuten löydä paikkaansa tai suuntaansa, saattavat löytää kauttamme elämäänsä ensimmäisen turvallisen yhteisön ja kokea itsensä hyväksytyksi. Tuntuu tärkeältä, että saa olla monen nuoruudessa mukana, se on niin merkittävä ja hieno elämänvaihe. Ei ole ikinä tarvinnut miettiä, että onko tässä mitään järkeä mitä teen, kun pystyy aktiivisesti tukemaan lapsia ja nuoria haastavissakin elämäntilanteissa. On valitettavaa, että silti rahoitushuolet ja niukat resurssit varjostavat alaa ja luovat epävarmuutta.
Kaikilla nuorilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenään. Tässä ajassa yhteisöllisyys on todella iso asia, eikä kukaan pärjää ihan yksin.”
Milla Rekola,
lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori,
Suomen Setlementtiliitto
Tiesitkö?
👉 Nuorisotyötä tehdään lukuisissa järjestöissä Suomessa. Jo nuorisoalan kattojärjestön jäsenenä on yli 150 valtakunnallista järjestöä, joissa on nuorille suunnattua toimintaa.
👉 Järjestöissä nuoret pääsevät esimerkiksi vaikuttamaan yhteiskunnassa, osallistumaan erilaisille retkille ja leirille tai osallistumaan muuhun harrastustoimintaan samalla päästen tapaamaan muita nuoria.
👉 Setlementtien lapsi- ja nuorisotyö tukee nuorta löytämään ja vahvistamaan omia taitoja. Setlementtitoiminnassa nuori voi toimia vaikka salibandykerhon vetäjänä, kaupunkiviljelysten puutarhurina tai tietoteknisenä avustajana ikäihmisten digiryhmässä.
“Liityin paikalliseen palokuntaan nuorena vähän kokeilumielessä kaverin kehotuksesta, vuosi taisi olla 1996. Sille tielle on jääty, palokunta imaisi mukaan! Nykyään olen Malmin VPK:n puheenjohtaja ja hälytysosaston johtaja. Toimin aiemmin pitkään myös nuoriso-osaston johtajana. Palokunta on minulle harrastus ja vapaaehtoistyö.
Palokuntayhteisö on ihan paras jengi. Palokunta tarjoaa mielekästä ja merkityksellistä tekemistä nuorille. Samalla harrastuksen parissa oppii tarpeellisia kansalaistaitoja ja käsillä tekemistä. Monet nuoret ylittävät itsensä ja voittavat pelkonsa palokuntaharrastuksen parissa. Se kyllä näkyy, miten nuorten taidot ja itsevarmuus kehittyvät.
Erityistä ylpeyttä meidän nuorista olen kokenut silloin, jos kuulee, että palokuntalainen on auttanut tosielämän onnettomuustilanteissa tai hätätilanteissa. Tulee olo, että me ei todellakaan olla harjoiteltu turhaan. Jotkut ovat myös löytäneet työuran pelastusalalla palokuntanuorisotyön kautta.
Palokuntanuorten suurleiri Eldiksen leiripäällikkönä toimiminen oli isoin juttu mitä itse olen tehnyt tässä hommassa. Vapaaehtoisporukan yhteistyö ja talkoohenki oli upeaa – oli tosi hienoa nähdä, mitä kaikkea vapaaehtoisvoimin voidaankaan saada aikaan. Vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa ylipäätään mukava ja turvallinen ilmapiiri on tosi tärkeä asia, sillä eivät nuoret jää sellaiseen toimintaan, jossa ei ole hyvä olla.
Jos jotain pitäisi muuttaa, niin raha luo joskus turhaa stressiä. Jos nuorisotyöllä olisi enemmän taloudellista selkänojaa, niin pystyisimme tarjoamaan nuorille vielä enemmän merkityksellisiä elämyksiä, kokemuksia ja tärkeiden taitojen oppimiskokemuksia. Toivoisin kovasti, että voisimme tehdä niin.”
Samuel Siliin,
hälytysosaston johtaja,
Malmin VPK
Tiesitkö?
👉 Vapaaehtoistyöntekijöiden määrä nuorisoalalla on merkittävä. Alalla toimii vajaa 10 000 palkattua työntekijää ja peräti noin 50 000 vapaaehtoista.
👉 Palokuntanuorisotoiminta on 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Nuoret kokoontuvat viikoittain harjoituksiin, joissa opitaan palokuntataitoja, kuten ensiapua ja alkusammutusta. Kesäisin nuoret kokoontuvat palokuntaleireille ympäri Suomen.
👉 Vaikka tärkeää työtä tehdään vapaaehtoisvoimin, vaatii vapaaehtoistyökin ammattimaista koordinointityötä sekä turvatut ja vakaat resurssit toimiakseen. Nuorisoalalla ei ole varaa menettää vapaaehtoistyön voimaa.
“Olen ollut 14 vuotta nykyisessä työssäni nuorisotyönohjaajana Kotka-Kymin seurakunnassa. Olen aina tiennyt, että haluan tehdä nuorten parissa töitä – en vain ennen opintojani oikein osannut sanoa, että missä ja miten. Opiskelin sitten sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi, jonka jälkeen löysin paikkani täältä. Rippileirien järjestäminen on päätyötäni.
Kaikkia onnistumisen kokemuksia yhdistää kokemus siitä, että kova työ on palkittu. Muistan hyvin etenkin sellaiset leirit, joissa ryhmäytyminen ei ole ollut helppoa tai sääntöjä ja rajoja on koeteltu. Silloin on tehnyt kovasti työtä sen eteen, että nuorille tulee luottavainen olo ja että heille on selvää, että me ollaan täällä heitä varten. Sellaisilla leireillä tuntuu erityiseltä voitolta, että lopulta ollaan hitsauduttu yhteen ja tehty yhteistyötä koko porukalla hyvässä hengessä.
Rippileiri on vain rajattu hetki nuoren elämässä. En voi olla nuoren rinnalla kaiken aikaa, mutta voin siinä lyhyessä hetkessä saada nuoret yrittämään, uskaltamaan ja näkemään omia vahvuuksiaan, sekä tukea ja kuunnella heitä. Muistelen tosi lämmöllä, kun kerran eräs isonen tuli sanomaan minulle, että ”vitsi miten hyvältä tuntuu, kun oot kiinnostunut mun kuulumisista ja haluat varmistaa että mulla on kaikki hyvin”. Työn tuloksia ei aina näe, mutta pitää luottaa siihen että näillä kohtaamisilla on kauaskantoisia hyviä vaikutuksia.
Maailma muuttuu koko ajan ja suorituspaineita koetaan yhä nuorempana. Pitää tehdä jatkuvasti kaikkea ja olla tosi hyvä. Toivoisin, että kirkko voisi olla turvapaikka nuorille. Että täällä ei tarvitse sopia mihinkään muottiin, olla tietynlainen tai osata tiettyjä asioita. Toivon, että voisin olla edesauttamassa sitä, että nuoret kokee olonsa tervetulleeksi – seurakunnasta saa apua ja tukea vaikeinakin hetkinä.”
Heidi “Hessu” Nykvist,
nuorisotyönohjaaja,
Kotka-Kymin seurakunta
Tiesitkö?
👉 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nuorisotyötä tehdään kaikissa sen seurakunnissa ja sillä on vuosikymmenten perinne. Kirkossa on töissä noin tuhat nuorisotyönohjaajaa. Nuorisotyötä tekevät myös muutkin kirkon ammattiryhmät ja kymmenet tuhannet vapaaehtoiset.
👉 Seurakuntien nuorisotyö pitää sisällään esimerkiksi rippikoulut, nuortenillat, erilaiset nuorten kerhot ja leirit sekä nuorisotilojen toiminnan.
👉 Vuonna 2023 Seurakuntien nuorisotyö toteutti rippikoulujen lisäksi yli 30000 omaa retkeä tai leiriä ja saman verran erilaisia harraste- ja muita ryhmiä.
”Ajattelin nuorena, että musta tulis radiojuontaja ja nuorisoalalle päädyin vähän sattumien kautta. Olen ollut nuorisoalalla nyt liki 10 vuotta, toimin ohjaajana Gammelbackan nuorisotilalla ja vastuullani on lisäksi SideQuest-nimisen pelitoiminnan koordinointi. Pelitoimintaan sisältyy digitaalista pelaamista, lautapelejä ja muuta pelikulttuureihin liittyviä asioita. Me striimataan sekä järjestetään turnauksia ja tapahtumia.
Se, että nuorisotyö on niin laaja kenttä, on sekä mahdollisuus että haaste. Pitää tietää valtavasti ja olla innovatiivinen, ajatella aina tulevaisuutta. Haluan nostaa hattua meille kaikille, jotka jaksamme tehdä tätä. Työn tulosta ei pääse näkemään heti tai välttämättä ollenkaan, koska nuorisotyön vaikutus näkyy vasta pitkällä tähtäimellä. Silti pitää uskoa ja luottaa siihen, että on mahdollisuus vaikuttaa nuorten elämään.
Muistan hyvin, kun yksi entinen nuorisotilalla käynyt nuori tuli vuosien jälkeen moikkaamaan. Silloin vuosia aiemmin hänellä oli ollut suunta vähän hukassa, erityisen tuen tarvetta ja häneen oli liittynyt huolta. Hän kuitenkin kertoi, että on vakityössä ja ostanut juuri rivitaloasunnon kumppaninsa kanssa. Silloin tuli sellainen olo, että kyllä me tehdään jotain valtavan oikein tässä työssä.
Sellaiset nuoret, jotka kaipaavat turvallisen ajanviettopaikan tai apua oman suunnan löytämiseen, monesti löytävät tiensä nuorisotilalle. Silti myös nuoret, jolla menee kaikki hyvin ja on elämän osa-alueet kunnossa, tarvitsevat kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia.
Mä ajattelen, että me nuorisoalalla ollaan tulkki nuorten ja yhteiskunnan välillä. Me rakennetaan pohja sille, että nuoret tulee huomioiduksi yhteiskunnassa ja että nuoret ymmärtävät, että he ovat tärkeä osa yhteiskuntaa ja heillä on oikeus vaikuttaa siihen.”
Mats Holmström,
nuorisotyöntekijä,
Porvoon nuorisopalvelut
Tiesitkö?
👉 Suomessa on yli 700 kunnallista nuorisotilaa. Esimerkiksi Porvoon kaupungin nuorisotiloilla niistä on kolme – nuorisotilat Zentra, Nuokka ja Kertsi.
👉 Digitaalinen nuorisotyö ei ole nuorisotyön työmuoto eikä menetelmä, vaan digitaalisuus kietoutuu kaikkiin nuorisotyön osa-alueisiin.
👉 Pelikasvatus on pelien ja niihin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä edistävää toimintaa. Pelikasvatuksen tavoitteena on pelilukutaidon ja positiivisen pelikulttuurin edistäminen ja peleihin liittyen haittojen vähentäminen.
👉 Digitaalista nuorisotyötä ja pelitoimintaa tehdään kaikilla sektoreilla, eli kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa.
“Olen ollut nuorisoalalla töissä vuodesta 2003 lähtien, kun valmistuin yhteisöpedagogiksi. Sitä ennenkin tein vapaaehtoistöitä nuorten parissa. Matkan varrelle on mahtunut pääosin kunnallista nuorisotyötä, mutta myös esimerkiksi hanketyötä, kansainvälisyyttä ja kouluttajan hommia. Vuonna 2018 valmistuin nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnoista ja löysin tieni aluehallintovirastoon.
Työhöni kuuluu nuorisoalaan liittyviä tehtäviä. Käsittelen nuorisoalalta tulleita valtionavustushakemuksia, laadin esityksiä avustusten myöntämisistä, annan informaatio-ohjausta ja järjestän täydennyskoulutusta ja verkostotapaamisia. Työhöni kuuluu paljon yhteistyötä muiden nuorisoalan toimijoiden, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, osaamiskeskusten, kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.
Nuorisotyö on suhteellisen pieni toimiala, joka jää helposti hallinnollisesti isompien ja lakisääteisesti vahvempien toimialojen varjoon. Koen tärkeäksi pitää ääntä nuorten parissa tehtävän työn puolesta ja sanoittaa nuorisotyön erityisyyttä. Nuorisotyötä ja sen vaikuttavuutta ei tunneta vieläkään tarpeeksi, mikä vaikuttaa muun muassa alan arvostukseen ja rahoitukseen.
Nuorisoalan ilmapiiri, suurisydämiset ihmiset ja tekemisen meininki innostavat työssä sellaisinakin hetkinä, kun työmäärä tuntuu suurelta. Onnistumisen kokemuksia tulee silloin, kun kuulee avustusta saaneen hankkeen onnistumisista nuorten parissa. Tai silloin kun nuorisotyöntekijät innostuvat ja kokevat saavansa tukea työhönsä järjestämissämme tapahtumissa. Kiitokset selkeästä viranomaisviestinnästä lämmittävät myös.
On hienoa työskennellä sellaisella paikalla, josta käsin voi osallistua ja vaikuttaakin nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyviin keskusteluihin ja niiden toteutukseen, esimerkiksi siihen, että nuorille on tarvittavia palveluja. Avustuksilla mahdollistetaan nuorisotyötä ja nuorille tärkeää tukea ja kohtaamisia. Meidän tehtävä aveissa on pitää huolta, että nuorten palvelut ovat nuorten saavutettavissa mahdollisimman tasavertaisesti ympäri Suomea.
Meille on tärkeää myös se, että nuorten parissa toimivat nuorisotyöntekijät voivat hyvin. Hallinnollisilla toimilla pyrimme tukemaan myös nuorisotyöntekijöiden hyvinvointia, sillä happinaamari pitää laittaa ensin itselle, ennen kuin voi auttaa muita.”
Kati Myyryläinen,
ylitarkastaja,
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Tiesitkö?
👉 Vuonna 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön jakoi rahoitusta nuorisotyölle yhteensä 82,9 milj. euroa. Lisäksi kuntien saama valtionosuus nuorisotyöhön oli yhteensä vajaat 7,7 milj. euroa.
👉 Viime vuosina ammatillisen nuorisotyön vaatimustaso on noussut, kun nuorten pahoinvointi on kasvanut ja työmuodot sekä toimintaympäristöt ovat moninaistuneet.
👉 Nuorisotyö lisää nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä kykyä toimia aktiivisesti sekä omassa arjessa että osana yhteiskuntaa.
👉 Nuorisotyön rahoituksen tulevaisuus näyttää epävakaalta. Erityisesti järjestösektorin rahoituksen tulevaisuus näyttäytyy tällä hetkellä epävarmalta ja myös kunnallisen nuorisotyön rahoitus vaihtelee eri kunnissa.
Tee oma #yhdessänuortenpuolella -postaus! Löydät ohjeet ja Canva-pohjan postaukseen täältä.
