Kestävästä kehityksestä raportointi on keskeistä monissa yleis- ja hankeavustuksissa. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää siihen huomiota arvioidessaan valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaa osana yleisavustusten myöntämistä.
Nuorisolain 18 §:n mukaisesti valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan ajankohtaisuus. Ministeriö arvioi osana toiminnan ajankohtaisuutta, miten järjestö ottaa toiminnassaan huomioon ekologisen kestävyyden edistämisen. Esimerkiksi vuoden 2025 yleisavustusta selvitettäessä järjestön tuli vastata kysymykseen “Millä toimenpiteillä järjestönne edisti toimintavuoden aikana ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista?”
Myös monissa hankehakemuksissa tai -raporteissa hakijan odotetaan kertovan, millä keinoilla kestävää kehitystä edistetään toiminnassa tai projektissa. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman hankeraportoinnissa hakijan pyydetään kertovan, miten hankkeen toteutuksessa on hyödynnetty ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja miten hanke edisti vastuullisuutta ja kestävää kehitystä.
Näkökulmia kestävästä kehityksestä raportointiin löydät Miisa Mannisen YAMK-opinnäytetyöstä “Jalanjäljestä kädenjälkeen: ekologinen kestävyys nuorisoalan järjestöissä”. Työssä tarkasteltiin nuorisoalan järjestöjen vuoden 2024 yleisavustusten selvitysraporttien vastauksia kysymykseen ekologisen kestävyyden toimenpiteistä. Alle on linkattu osana työtä laadittu tarkistuslista järjestöille sekä blogiteksti, jossa kerrotaan tarkemmin opinnäytetyöstä.
Ekologisen toiminnan raportoinnin tarkistuslista
Lista on tarkoitettu järjestöille raportoinnin ja toiminnan suunnittelun tueksi. Se sisältää vinkkejä ja ohjeita siitä, miten kestävän kehityksen toimenpiteistä kannattaa raportoida rahoitushakemuksissa.
Miisa Manninen: Jalanjäljestä kädenjälkeen – ekologinen kestävyys nuorisoalan järjestöissä
Nuorisoalan järjestöissä on otettu käyttöön ekologisesti kestäviä toimintatapoja, mutta niiden seurannassa ja arvioinnissa on vielä kehitettävää, todetaan Miisa Mannisen Nuorisoala ry:lle tekemässä opinnäytetyössä.
