Nuorten vaalien materiaalit järjestäjille 2024

Svenskspråkigt material här!

Tämän sivun sisältö:

  1. Johdanto
  2. Lyhyesti: Näin järjestät Nuorten vaalit
  3. Nuorten vaalien perusperiaatteet
  4. Tarkemmat ohjeet vaalien järjestämiseen

Muita tarpeellisia linkkejä ja sisältöjä:

Johdanto

Ihanaa että olet mukana järjestämässä Nuorten vaaleja!

Nuorten vaalit on Suomen suurin demokratiakasvatustapahtuma lapsille ja nuorille peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa, nuorisotoiminnassa ja kaikissa nuorten ryhmissä. 

Nuorten vaalit pidetään seuraavan kerran ennen varsinaisia presidentinvaaleja, 8.–12.1.2024 välillä. Vaalit voidaan järjestää tänä aikana järjestäjälle sopivalla tavalla joko yhdellä kertaa tai ne voi jakaa useammalle päivälle. Nuorten vaalit järjestetään valtakunnallisten vaalien yhteydessä ja niissä äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Vaalitulos ilmoitetaan valtakunnalliseen ääntenlaskuun ja nuorten vaalituloksen julkistaa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi yhteistyössä Ylen kanssa.

Nuorten vaalien tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret vaaleihin, ehdokkaisiin ja demokratiaan sekä antaa heille konkreettinen kokemus äänestämisestä. Toivomme, että jaatte mahdollisuuksien mukaan vaalitunnelmianne somessa tunnisteilla #nuortenvaalit #presidentinvaalit 2024.

Tältä sivulta löydät kaiken tarvittavan tiedon Nuorten vaalien järjestämiseen (ja jos et löydä, päivitämme sivun sisältöjä!).

Lyhyesti: Näin järjestät Nuorten vaalit

1. Käsitelkää yhdessä vaalien olennaisimmat asiat ja sisällöt 

Lapsilla ja nuorilla voi olla keskenään hyvin erilainen tietotaso, kun puhutaan esimerkiksi vaaleista ja puolueista. He kuitenkin kaipaavat selkeää ja puolueetonta tietoa äänestyspäätöksensä taustalle, joten toivomme, että varaatte aikaa sille, että käytte lasten ja nuorten kanssa läpi olennaiset asiat äänestämiseen ja vaaleihin liittyen.

Puolueettomuus tarkoittaa tässä tapauksessa esimerkiksi sitä, että tietoa on saatavilla eri ehdokkaista ja heidän edustamistaan arvoista ja näkemyksistä. Jos lapsi tai nuori kysyy aikuisen mielipidettä, siihen saa halutessaan vastata. Silloin voi kertoa, että tämä on oma henkilökohtainen mielipide.

2. Vaalipäivän ennakkojärjestelyt

  • Valitkaa teille sopiva(t) vaalipäivä(t) aikaväliltä 8.–12.1.2024.
  • Viestikää Nuorten vaaleista omissa kanavissanne. Voitte käyttää hyväksenne valmiita viestintämateriaaleja.
  • Valitkaa vaalitoimitsijat sekä paikka, missä vaalit järjestetään. 
  • Valmistelkaa äänestyspaikan tarvikkeet: Tulostakaa tarvittavat ohjeet ja laput, ja varatkaa valmiiksi tarvittavat pöydät ja muut tavarat ja kalusteet (kuten äänestyskopit ja uurna). Äänestyskopin voi lainata kunnalta tai rakentaa näköesteen esimerkiksi sermeistä.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet järjestämiseen löydät Tarkemmat ohjeet vaalien järjestämiseen -kohdasta.

3. Vaalipäivä

Nauttikaa vaalipäivän tunnelmasta! Jakakaa mahdollisuuksien mukaan vaalitunnelmia myös somessa #nuortenvaalit #presidentinvaalit2024.

Jos äänioikeutettuja nuoria osallistuu Nuorten vaaleihin, on tärkeää varmistaa, ettei yksikään heistä luule Nuorten vaalien korvaavan äänestämistä varsinaisissa vaaleissa.

4. Vaalien jälkeen: vaalituloksen laskeminen ja osallistuminen valtakunnalliseen ääntenlaskuun

Saatte sähköpostiinne linkin valtakunnalliseen tulospalveluun, johon kirjataan oma vaalituloksenne. Vaalitukseen tarvitaan tieto jokaisen ehdokkaan saamasta äänimäärästä sekä hylättyjen ja tyhjien äänien määrä. 

Nuorten vaalit käydään yksikierroksisina. Ilmoittakaa tulospalveluun siis ensimmäisellä äänestyskierroksella annetut äänet.

Oma vaalitulos pitää ilmoittaa valtakunnalliseen ääntenlaskuun viimeistään 12.1. klo 18.00 mennessä, jotta se ehtii mukaan Ylen kanssa järjestettävään tuloslähetykseen.

5. Nuorten valtakunnallinen vaalitulos julkistetaan

Nuorten vaalien tulos julkistetaan Ylen kanavilla 16.1., eli juuri ennen varsinaisten vaalien ennakkoäänestyksen alkamista.

+ Nuorten vaalien tulosten julkistamisen jälkeen: Äänestysikäisten nuorten (ja aikuisten) kannustaminen äänestämään

Toivomme, että mahdollisuuksien mukaan kannustatte äänestysikäisiä nuoria ja aikuisia äänestämään myös varsinaisissa vaaleissa. 

Nuorille voi esimerkiksi antaa luvan käydä äänestämässä ennakkoon (koulu)päivän aikana, käydä heidän kanssaan yhdessä äänestämässä tai kertoa, missä lähimmät ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat. Ennakkoäänestämisen voi tehdä millä tahansa ennakkoäänestyspaikalla ja mukaan tarvitsee vain henkkarit.

Nuorten vaalien perusperiaatteet

Nuorten vaalien vaaliaika

Nuorten vaalien vaaliaika presidentinvaaleissa on 8.–12.1.2024. Järjestävä taho voi tältä väliltä päättää sopivan ajan vaalien järjestämiseen. Vaalit voi järjestää joko yhdellä kertaa tai ne voi jakaa useammalle päivälle.

Järjestävän tahon yhteenlaskettu vaalitulos pitää ilmoittaa valtakunnalliseen tulospalveluun järjestäjälle sähköpostitse toimitettavan linkin kautta perjantaina 12.1. klo 18.00 mennessä. Tämän jälkeen ilmoitettuja tuloksia ei valitettavasti ehditä ottaa huomioon valtakunnallisessa ääntenlaskussa. 

Ketä Nuorten vaaleissa äänestetään?

Nuorten vaaleissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa.

Ehdokkaisiin voi tutustua esimerkiksi Politiikkaviikon materiaalien avulla (päivitetään sivulle viikon 50 aikana), järjestämällä vaalipaneelin tai käyttämällä vaalikoneita.

Nuorten vaalien tulokset

Nuorten vaalien valtakunnallinen tulos julkistetaan Ylen kanavilla tiistaina 16.1.2024.

Voitte käyttää omaa harkintaa siinä, julkistatteko oman vaalituloksenne erikseen esimerkiksi somessa tai mediatiedotteella. Kaikista pienimmissä paikoissa tämä saattaa vaarantaa vaalisalaisuuden, mutta suuremmissa paikoissa tätä mahdollisuutta ei ole.

Äänioikeus eli kuka saa äänestää Nuorten vaaleissa

Nuorten vaalit on suunnattu kaikille alaikäisille lapsille ja nuorille, mutta vaaleissa ei ole ikärajaa.

Aiempina vuosina nuorimmat äänestäjät ovat olleet esiopetuksessa ja vanhimmat päättämässä toisen asteen koulutusta. Käytännössä äänioikeus kannattaa rajata vaikkapa ryhmäkohtaisesti (esimerkiksi kouluissa ryhmille, joilla on yhteiskunnallista opetusta opetussuunnitelmassaan), jotta äänestäjistä saadaan nimilistat kerättyä ja annetuista äänistä pidettyä lukua. 

Nuorten vaaleissa saa siis äänestää, vaikka ei olisi vielä äänioikeutettu varsinaisissa vaaleissa. Opettaja tai ryhmän ohjaaja voi tarjota oppilaille, opiskelijoille ja muille Nuorten vaaleihin osallistuville valmiuksia ymmärtää, mistä äänestämisessä on kyse. On hyvä keskustella siitä, millä perusteella äänioikeus määräytyy eri vaaleissa. 

Jos täysi-ikäiset, varsinaisissa vaaleissa äänioikeutetut nuoret osallistuvat Nuorten vaaleihin, on tärkeää varmistaa, ettei yksikään nuori luule Nuorten vaalien korvaavan osallistumista varsinaisiin vaaleihin.

Tarkemmat ohjeet vaalien järjestämiseen

Alaotsikot:

Äänestyspaikan järjestelyt

Tavoitteena on tehdä äänestyspaikasta mahdollisimman aidon oloinen. Äänestyspaikka voidaan sijoittaa näkyvälle paikalle esimerkiksi järjestävän tahon aulaan, ruokalaan tai muuhun yhteiseen tilaan.

Varaa tarkistuspisteelle:

  • Pöytä ja tuolit vaalitoimitsijoille.
  • Tulostettuja Nuorten vaalien äänestyslippuja.
  • Nimilista, jossa on kaikkien vaaliin osallistuvien lasten ja nuorten nimet.
  • Paperi ja kynä toiselle vaalitoimitsijalle.
  • Lyijykyniä.
  • Äänestäjien nähtäville tulostettu ehdokaslista, jossa on kaikkien ehdokkaiden vaalinumerot. 

Äänestyskoppiin (äänestyskopin voi pyytää lainalle kunnalta tai rakentaa näköesteen esimerkiksi sermeistä):

Äänestyspisteelle:

  • Pöytä ja tuolit vaalitoimitsijoille.
  • Vaaliuurna, jonka voi tehdä esimerkiksi kannellisesta pahvilaatikosta.
  • Leimasin tai tussi, jolla leimataan annetut äänestysliput.

Vaalien jälkeen ääntenlaskentaan:

Vaalitoimitsijoiden tehtävät

Vaalitoimitsijoiksi voi valita lapsia, nuoria tai henkilökunnan jäseniä. Vaalitoimitsijoita tarvitaan vähintään neljä, mutta heitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita enemmän, jotta työ voidaan jakaa vuoroihin. Vaalitoimitsijoiden välisiä tehtäviä voi vaihdella välillä.

Tarkistuspisteellä vaalitoimitsijoiden tehtävä on ottaa ilmoittautuminen vastaan, merkata äänestäjä nimilistaan, antaa hänelle äänestyslippu ja ohjeistaa hänet äänestyskoppiin.

Äänestyspisteellä vaalitoimitsijoiden tehtävä on leimata taitetun äänestyslipun kansi ja varmistaa, että äänestäjä tiputtaa leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan.

Kaksi vaalitoimitsijaa istuu tarkistuspisteellä:

  • Äänestäjä tulee ensin tarkistuspisteelle ilmoittautumaan vaalitoimitsijalle. Hänen äänioikeutensa tarkistetaan osallistujalistasta, kuten koulun oppilaslistasta (henkilöllisyystodistusta ei Nuorten vaaleissa tarvita). Vaalitoimitsija merkitsee henkilön äänestäneeksi, koska jokainen vaaleihin osallistuja voi äänestää vain kerran. Äänestäneiden lukumäärästä pidetään kirjaa joko nimilistan pohjalta tai erillisellä tukkimiehen kirjanpidolla (sovi tapa vaalitoimitsijan kanssa).
  • Toinen vaalitoimitsija antaa äänestäjälle äänestyslipun ja ohjeistaa äänestäjän äänestyskoppiin.

Tässä välissä äänestäjä käy yksin äänestyskopissa kirjoittamassa valitsemansa ehdokkaan numeron äänestyslippuun ympyrän sisäpuolelle. Sen jälkeen äänestäjä tuo äänestyslipun äänestyspisteelle vaalitoimitsijoiden luo. Jos äänestäjä ei ole taittanut äänestyslippua vielä kiinni, niin äänestäjää voi tässä vaiheessa muistuttaa tekemään niin, ettei vaalitoimitsija näe numeroa. Äänestyspaikalla voi lisäksi olla vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa tätä ehdokasnumeron kirjoittamisessa äänestyslippuun. Vain avustaja saa mennä äänestyskoppiin yhtä aikaa äänestäjän kanssa.

Toiset kaksi vaalitoimitsijaa istuvat äänestyspisteellä:

  • Ensimmäinen vaalitoimitsija merkitsee leimaamalla (tai esimerkiksi tussilla merkkaamalla) taitetun äänestyslipun kannen.
  • Toinen vaalitoimitsija on uurnan kohdalla, ja neuvoo äänestäjää tiputtamaan leimatun äänestyslipun uurnaan. Uurnan suuaukon päällä voi olla paperi, jonka ko. vaalitoimitsija siirtää pois suuaukon edestä, kun äänestäjä on valmis tiputtamaan leimatun äänestyslipun uurnaan. Tällä ehkäistään sitä, että joku ehtii tiputtaa äänestyslipun uurnaan ennen leimaamista.

Koko äänestystilanteen kulku lyhyesti

  1. Äänestäjä ilmoittaa nimensä vaalitoimitsijalle tarkistuspisteellä (”Ilmoittautuminen”). Vaalitoimitsija merkitsee nimilistalle osallistujan äänestäneeksi. Jokainen äänestäjä voi äänestää vain kerran.
  2. Vaalitoimitsija ojentaa yhden äänestyslipun äänestäjälle ja ohjeistaa äänestäjää menemään äänestyskoppiin.
  3. Äänestäjä menee vapaaseen koppiin yksin (tai tarvittaessa vaaliavustajan kanssa) ja kirjoittaa valitsemansa ehdokkaan numeron äänestyslippuun merkityn ympyrän sisään. Äänestyslippuun ei kirjoiteta muuta kuin numero. Äänestäjä voi tarkistaa numeron äänestyskopissa olevasta ehdokaslistasta.
  4. Äänestäjä taittaa äänestyslipun kahtia, jotta muut eivät näe numeroa. Äänestäjä vie äänestyslipun äänestyspisteelle.
  5. Vaalitoimitsija leimaa taitetun äänestyslipun kannen.
  6. Äänestäjä pudottaa itse äänestyslippunsa vaaliuurnaan.

Ääntenlaskenta

Kun äänestys on ilmoitettu päättyneeksi, vaalitoimitsijat avaavat vaaliuurnan. Kaikki äänestysliput lasketaan kerralla alusta loppuun.

Äänestysliput jaotellaan ehdokasnumeroiden mukaisesti pinoihin sekä erilliseen hylättyjen ja tyhjien äänten pinoon.

Samalla lasketaan, kuinka moni kävi äänestämässä ja tarkastetaan, että annettujen äänien määrä täsmää tarkastuspisteelle ilmoittautuneiden kanssa. Hylätty äänetyslippu lasketaan myös annetuksi ääneksi.

Äänestyslippu lasketaan hylätyksi, jos

  1. Äänestyslipussa on muita merkintöjä kuin ehdokasnumero tai numero puuttuu kokonaan. Ainoastaan selventävät merkinnät ovat sallittuja, kuten ehdokkaan nimen kirjoittaminen numeron perään tai jos numero on alleviivattu.
  2. Ehdokkaan numerosta ei saa selvää.
  3. Äänestyslipusta puuttuu leima.
  4. Äänestyslippu on tyhjä.

Lasketut äänet merkitään äänestyspöytäkirjaan. Merkitse ylös kaikki seuraavat tiedot:

  1. Äänestyspaikan nimi.
  2. Päivämäärä ja kellonajat, jolloin äänestys alkoi ja päättyi.
  3. Kaikkien vaaleissa annettujen äänten määrä yhteensä, sekä maininta, montako näistä äänistä oli hylättyjä (sis. tyhjät äänet).
  4. Hyväksyttyjen äänten yhteenlaskettu määrä.
  5. Äänet per ehdokas. Ehdokkaista merkitään ylös ehdokkaan nimi, äänestysnumero ja montako ääntä hän sai.

Äänestystuloksen ilmoittaminen

Ennen Nuorten vaalien vaaliajan alkamista saat sähköpostiisi linkin, jonka kautta Nuorten vaalien äänet ilmoitetaan valtakunnalliseen ääntenlaskuun. Linkki lomakkeeseen lähetetään siihen sähköpostiosoitteeseen, joka on ilmoitettu vaaleihin ilmoittautumisen yhteydessä. Yhtä äänestyspaikkaa/järjestäjää kohti on oma lomake, jolla äänet lähetetään. Lomakkeeseen on täytetty valmiiksi ilmoittamanne tahon tiedot.

Lomakkeella on äänestysnumeron mukaisesti järjestetty lista ehdokkaista. Sen kautta ilmoitetaan eteenpäin seuraavat tiedot:

  • Montako ääntä kukin ehdokas sai (täytetään vain ääniä saaneiden ehdokkaiden kohdalta, loput jätetään tyhjäksi/nollille).
  • Montako hylättyä ääntä oli yhteensä (sis. tyhjät äänet).

Lomake laskee täytettäessä yhteen kaikkien syöttämiesi äänten määrän. Voit tarkistaa yhteenlaskettujen summien perusteella, että syöttämäsi äänimäärä on sama, kuin vaaleissanne annetut äänet yhteensä.


Katso myös