Miten me Allianssissa vaikutamme?

Olemme olemassa, jotta nuorisoalan eri toimijoilla olisi riittävät edellytykset toimia, ja jotta nuoret voisivat yhteiskunnassamme hyvin. Mielestämme nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma; se on paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnan kannalta jättimäisen haitallista. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa maksaa yhteiskunnalle noin 90 000 € 28 ikävuoteen mennessä, ja yhden ikäluokan osalta kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tai työn ulkopuolelle jäämisestä ovat yli 600 miljoonaa euroa. 

Nuorisoala on valtion budjetissa ja julkisessa keskustelussa harmillisen pieni tekijä, mutta sen kohderyhmä nuoret on yhteisen tulevaisuutemme kannalta kaikkein merkittävin. Siksi teemme Allianssissa yhä enemmän töistä sen eteen, että nuorisoalan painoarvo kasvaa ja nuorten hyvinvointi nousee ykköseksi myös poliitikkojen tärkeysjärjestyksessä.

Näin vaikutamme

Vaikutamme sen puolesta, että nuorilla olisi työtä, tekemistä ja terveyttä; että hyvinvointivaltion turvaverkot kannattelevat jokaista nuorta, ja että nuoret voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja olla mukana tekemässä päätöksiä. Vaikuttamistyömme sisältöjä ohjaa jäsentemme hyväksymä tavoiteohjelma. 

Pääasiallinen vaikuttamisen kohteemme on Suomen lait ja budjetti. Käytännössä vaikutamme:

  • koostamalla tietoa nuorisoalasta ja nuorten asemasta päättäjien käyttöön,
  • osallistumalla lainvalmisteluun lausuntojen ja kuulemisten avulla,
  • osallistumalla nuorten asemaa kehittäviin yhteiskunnallisiin työryhmiin
  • järjestämällä yhteiskunnallisia tilaisuuksia
  • pitämällä yhteyttä päättäjiin
  • tuomalla esille nuorten ja nuorisoalan asioita mediassa ja julkisessa keskustelussa, esimerkiksi viestintäkampanjoilla

Tavoitteemme

Vaikuttamistyömme perustan muodostaa jäsentemme hyväksymä tavoiteohjelma: se ohjaa ja rajaa kaikkea vaikuttamistyötämme. Nuorisoalan kattojärjestönä emme ota kantaa yksittäisin keinoihin, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoiteohjelma on kirjaimellisestikin ohjelma tavoitteista, jotka nuorten hyvinvoinnille tulee politiikassa asettaa ja saavuttaa. Tämä mahdollistaa sen, että nuorisoalan tavoite on yhteinen, mutta Allianssin jäsenjärjestöt ja muut nuorisoalan toimijat voivat kukin edistää omia keinojaan sen saavuttamiseksi. Tavoiteohjelma on jäsentemme hyväksymä ja se päivitetään joka kevätkokouksessa. Erityisenä tavoittenamme on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. 

Tavoiteohjelman osa-alueita on kahdeksan:

1. Osaaminen ja kiinnittyminen yhteisöön – jotta nuoret saavat kehittää itseään ja heidän osaamisensa tunnistetaan
2. Työllisyys – jotta työelämä on nuorille reilu ja nuoret tulevat taloudellisesti toimeen
3. Sosiaaliturva – jotta yhteiskunta tukee joustavasti ja kannustavasti nuorten toimeentuloa
4. Osallisuus – jotta nuoret vaikuttavat yhteiskunnassa
5. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo – jotta nuoret ovat sekä keskenään että suhteessa muihin ikäryhmiin yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia
6. Nuorisoalan resurssit ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset – jotta nuorisoalalla ja kansalaisyhteiskunnalla on riittävät edellytykset tukea nuorten hyvinvointia
7. Terveys – jotta nuoret voivat hyvin ja pahoinvoinnin kasautuminen pysähtyy
8. Ympäristö – jotta ympäristöpolitiikkaa tehdään tulevien sukupolvien ehdoilla

Tavoitteet on ankkuroitu kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoiteohjelmaan pääset tutustumaan:

Kansainvälinen vaikuttaminen

Kotimaan vaikuttamisen lisäksi vaikutamme myös pohjoismaisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. 

Pohjoismaisella tasolla vaikutamme eteenkin muiden pohjoismaisten nuorisokomiteoiden kanssa. Etsimme meitä yhdistäviä tavoitteita ja toimimme yhdessä niiden eteen esimerkiksi eurooppalaisen kattojärjestömme YFJ:n kokouksissa. Jäsenistöstämme löytyy myös erityisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön keskittyneitä järjestöjä.

Eurooppalaisella tasolla keskeistä on päättäjiin vaikuttaminen sekä järjestöyhteistyö. Edustamme Suomea Euroopan nuorisofoorumissa (European Youth Forum, YFJ). Vuonna 1996 perustettu YFJ on n. 100 jäsenjärjestöä kokoava nuorisoalan eurooppalainen kattojärjestö. Sillä on noin neljän miljoonan euron budjetti ja 30 hengen keskustoimisto Brysselissä, sen missiona on edistää nuorten oikeuksien toteutumista ja n. 10 miljoonan nuoren äänen kuulumista kansainvälisissä prosesseissa. 

Järjestämme myös nuorille mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin Eurooppa-keskustelussa. Tästä hyvä esimerkki on elokuussa 2020 järjestetty Nuorten EU-huippukokous. Ehdotimme hiljattain myös, että Suomi ottaisi nuorisoedustajan jatkossa mukaan EU-huipputapaamisiin.

Tavoitteenamme on, että EU-vaikuttaminen ja kansainvälisyys läpileikkaa kaikkea tekemäämme vaikuttamis- ja muuta toimintaa.

Vaikuttamisen keskeisiä teemoja

Vaikuttaminen kunnissa

Tavoitteemme on, että nuoret pääsevät vaikuttamaan kuntansa päätöksentekoon mahdollisimman paljon. Nuorisovaltuustolla pitää olla puhe- ja läsnäolo-oikeus keskeisissä kunnan toimielimissä, ja nuorten osallisuutta vahvistetaan monilla eri tavoilla, kuten osallistuvalla budjetoinnilla ja yhteiskehittämisellä. Kaikessa päätöksenteossa huomioidaan nuoriin kohdistuvat vaikutukset ja vaikutuksia seurataan pitkällä aikavälillä.

Jokaisen Suomen kunnan kannattaa olla paikka, jossa yksikään nuori ei syrjäydy. Kunnat tarvitsevat hyvinvoivia nuoria, jotta ne voivat tulevaisuudessa tarjota palveluita ja olla kaikille hyvä paikka elää. Tämän ajatuksen pohjalta olemme koonneet viisi valtuustoaloitepohjaa, joiden avulla valtuutetut voivat edistää nuorille hyvää kuntaa tulevalla valtuustokaudella.

Kunnan päätöksentekijöiden on tärkeää tuntea kunnassa tehtävä nuorisoala ja nuorisotyö. Tukeaksemme tätä olemme suunnitelleet yhdessä nuorisoalan toimijoiden kanssa Nuorisonpuolistuskurssin. Nuorisonpuolustuskurssi on toiminnallinen kokonaisuus, jonka järjestävät alueen nuorisotyön toimijat yhdessä. Osallistuttuaan kurssille päättäjä ymmärtää nuorisotyön roolin nuoren kasvun tukijana, nuorisotyön monipuoliset toteutustavat, nuorisotyön merkityksen sekä yhteiskunnalle että yksilölle ja nuorisotyön sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla vaatimat resurssit. Kurssilla tutustutaan nuorisotyön eri muotoihin ja alan toimijat näyttäytyvät toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Kurssin myötä nuorisotyön tunnettuus kasvaa mediassa sekä päätöksentekijöiden ja suuren yleisön keskuudessa, ja lisäksi nuorisoalan suhteet paikallisiin vaikuttajiin vahvistuvat ja ymmärrys nuorisotyön arvostuksesta päätöksentekijöiden keskuudessa vahvistuu.

Lue lisää nuorisoalan valtuustoaloitepankista sekä Nuorisonpuolustuskurssista:

Nuorisotyöllisyys

Työmarkkinat moninaistuvat ja nuorten asema muuttuu. Nuoret ovat usein heikossa asemassa suhteessa iäkkäämpiin työntekijöihin tai työnhakijoihin. Lisäksi nuoret ovat keskenään useilla ja osin uusilla tavoilla eriarvoisessa asemassa – esimerkiksi perustuen henkilökohtaiseen taustaan, asuinalueeseen tai osaamiseen. Nuorten työmarkkina-asemaa tuleekin vahvistaa, erityisesti kiinnittäen huomiota heikossa asemassa oleviin nuoriin. Hyviä lähtökohtia ovat esimerkiksi ohjaamoiden ja nuorisotakuun kehittäminen.

Ohjaamo-toiminnalle pitää mielestämme säätää oma laki, jossa määriteltäisiin kriteerit toiminnalle ja mahdollistettaisiin tiedon siirtäminen viranomaisten välillä. Nuorten tarvitsemia työllisyyttä ja itsenäistymistä tukevia palveluja koottaisiin näin yhteen Ohjaamo-mallin mukaisesti. 

Ohjaamo-toiminnalle pitää mielestämme säätää oma laki, jossa määriteltäisiin kriteerit toiminnalle ja mahdollistettaisiin tiedon siirtäminen viranomaisten välillä.

Kaikkia nuoria koskavassa nuorisotakuussa on huomioitava vahvemmin erilaiset nuorten työttömien ryhmät: korkeakoulutetut nuoret, pitkäaikaistyöttömät sekä työvoiman ulkopuolella olevat. Mielestämme nuorisotakuun tulee olla tärkeimpiä nuorisopolitiikan työkaluja, joka läpileikkaa hallinnon eri tasot ja tuo ne yhteen työskentelemään nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Nuorisotakuun piiriin kuuluville työnhakijoille myönnettäviin palkkatukiin kannattaakin yhdistää sekä työnantajia että nuoria tukevaa valmennusta, sillä sekä nuoret että työnantajat tarvitsevat valmennuksellista tukea työllisyyden edistämiseksi. Palkkatukeen liittyvää byrokratiaa tulee vähentää ja tuen maksatusta nopeuttaa.

Harrastamisen Suomen malli

Harrastaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää nuorten syrjäytymistä, sosiaalisten suhteiden puutetta ja lisätä nuoren onnistumisen kokemuksia omasta osaamisestaan. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2018 mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Harrastaminen voi kuitenkin olla kallista ja harrastamisen mahdollisuudet vaihtelevat merkittävästi erilaiset taustat omaavien lasten ja nuorten välillä. Mahdollisuus harrastaa mieleistä harrastusta sopivalla intensiteetillä edistää nuoren hyvinvointia, osallisuutta ja positiivista minäkuvaa. 

Mahdollisuus harrastaa mieleistä harrastusta sopivalla intensiteetillä edistää nuoren hyvinvointia, osallisuutta ja positiivista minäkuvaa. 

Harrastamisen Suomen mallia on alettu pilotoida tällä vaalikaudella. Se tarkoittaa harrastamisen tuomista koulupäivien yhteyteen niin, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen ja maksuttomaan harrastukseen.

Harrastamisen Suomen mallin toteutuksessa olennaista on vahvistaa nuorten kuulemista ja valinnanmahdollisuuksia. Huomiota tulee kiinnittää myös syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, nuoriin joilla ei ole mielekästä vapaa-ajan tekemistä tai joiden perhetaustat ovat vaikeat, sekä nuoriin, jotka tarvitsevat erityistä tukea. 

Maksuttomat harrastusmahdollisuudet tulee mielestämme taata myös toisen ja korkea-asteen opiskelijoille, kiinnittäen huomiota erityisesti harrastusten päättymiseen toisen asteen opiskelijoiden ikäluokassa. Haluamme laajentaa myös liikkuvaa koulua toiselle- ja korkea-asteelle.

Käynnissä olevaa kokeilua kehittäisimme niin, että tehtäisiin selvitys Islannin mallin kaltaisesta nuorten harrastussetelistä tai vapaa-ajan kortista. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on tärkeää puuttua harrastusmaksujen aiheuttamaan eriarvoisuuteen nuorille ja perheille.

Nuoret ja korona

Koska nuoruutta on vaikeaa elää etänä, korona-kriisi iski nuoriin ikäryhmiin erityisen raskaasti: se on pahensi jo ennen koronaa ilmenneitä vaikeuksia, kuten mielenterveysongelmia ja toimeentulo-ongelmia. Ennen kaikkea korona-aika Suomessa syvensi eriarvoisuutta ja lisännyt syrjäytymisvaaraa. Siksi koronan vaikutuksiin tulee puuttua erityisesti nuorten hyvinvointia tukien.

MTV Uutisten ja Allianssin kevään 2021 kyselyyn vastanneista nuorista 87 % ilmoitti, että koronatilanne on aiheuttanut kielteisiä tunteita. Näistä tunteista tärkeimmiksi nousivat ahdistus, huolestuneisuus ja yksinäisyys. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita.

Nuoret on uskallettava asettaa etusijalle korona-exitissä: Nuorisoalan rahoitus tulee turvata ja mielenterveyden tukipalvelut pitää laittaa äkkiä kuntoon. Nuorisotyöttömyyttä tulee ratkoa muun muassa vakinaistamalla Ohjaamot ja lisäämällä starttivalmennusta. Ja ennen kaikkea: Nuoret on otettava mukaan suunnittelemaan heitä koskevien rajoitusten käytännön toteutuksia ja niistä ulos pääsemistä. 

Nuoret sosiaaliturvauudistuksessa

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava, mutta monimutkainen. Vuosina 2020-2027 toimivan sosiaaliturvakomitean on määrä uudistaa Suomen sosiaaliturvaa niin, että se vastaisi paremmin nykymaailman tarpeisiin. Komitean työssä on tärkeää huomioda, että nuoret ovat työmarkkinoilla vanhempia epävarmemmassa asemassa, heidän työttömyysetuuksien saantiinsa kohdistuu tiukennettuja ehtoja eikä heille ole tyypillisesti kertynyt merkittävää varallisuutta, jota voi realisoida silloin, kun ansiotulot ovat pienet tai niitä ei ole. Nuoret ovatkin hyvin riippuvaisia sosiaaliturvan tuomasta turvasta ja käyttävät verrattain paljon sosiaaliturvaetuuksia. 

On tärkeää, että jatkossa sosiaaliturvajärjestelmä huomioi paremmin nuorten elämäntilanteet ja on nykyistä yksinkertaisempi, ymmärrettävämpi ja joustavampi. Uudistuksen jälkeen järjestelmä tulisi vastata työelämän epävarmuuteen ja tarjota turvaa yhtä lailla työuraansa aloittelevalle, epätyypillisessä työsuhteessa olevalle, osatyökykyiselle ja yrittäjänä toimivalle nuorelle. 

On tärkeää, että jatkossa sosiaaliturvajärjestelmä huomioi paremmin nuorten elämäntilanteet ja on nykyistä yksinkertaisempi, ymmärrettävämpi ja joustavampi.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa pitää tavoitella nuorten köyhyyden vähentämistä. Nuoret ovat kaikista pienituloisin väestöryhmä ja käyttävät verrattain paljon sosiaaliturvaa, mistä johtuen he ovat myös hyvin riippuvaisia etuuksien luomasta turvasta. Nuorille maksettavat etuudet ovat kuitenkin yleensä muita perusturvaetuuksia pienempiä. Nuoret ovat myös yliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa ja liian usein pelkän viimesijaisen turvan varassa.

Sosiaaliturvajärjestelmän tulee huomioida nuorten muuttuvat elämäntilanteet ja sen tulee olla nykyistä ymmärrettävämpi ja joustavampi. Nuorten elämäntilanteet vaihtelevat tiheästi ja tulot muodostuvat usein eri etuuksien sekä työtulojen yhdistelmistä. Koska järjestelmä on vaikeaselkoinen, on elämän muutosten keskellä hankala ennakoida, miten uusi elämäntilanne vaikuttaa toimeentuloon.

Nuorisoalan rahoitusvaikuttaminen

Julkista rahoitusta nuorisotyölle uudistetaan rahapelitoiminnan tuottojen alentuessa. Samaan aikaan kunnat, jotka myös nuorisotyötä rahoittavat, ovat tukalassa tilanteessa taloudellisesti. 

Valtion nuorisobudjetilla rahoitetetaan muun muassa nuorten työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja kuntien nuorisotoimea (valtionosuuksilla). Vuoteen 2021 saakka noin kaksi kolmasosaa budjetista katettiin rahapelitoiminnan tuotoilla. Vuonna 2021 rahapelitoiminnan tuottojen alentuessa valtio päätti muuttaa budjetin rakennetta siten, että entistä pienempi osuus (noin puolet) katetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja entistä suurempi osuus yleisistä budjettivaroista. Alentuneet rahapelitoiminnan tuotot päätettiin kompensoida vuoden 2021 osalta täysimääräisesti yleisistä budjettivaroista. Samalla hallitus päätti, että vuoden 2021 jälkeen täysimääräistä kompensaatioita ei voida tehdä.

Nuorisotyön ja -alan yhteiskunnallinen tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin, erityisesti korona-kriisi on lisännyt tarvetta niille. Siksi tavoitteenamme onkin, että nuorisotyön julkinen rahoitus pysyy lähivuosina tasolla, jolla nuorisoala voi vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin – siis vähintään vuoden 2019 tasolla. 

Tavoitteenamme onkin, että nuorisotyön julkinen rahoitus pysyy lähivuosina tasolla, jolla nuorisoala voi vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin – siis vähintään vuoden 2019 tasolla. 

Rahapelitoiminnan ja nuorisoalan rahoituksen välinen kytkös puretaan: rahapelitoiminnalla ja nuorisoalalla ei ole asiayhteyttä. Ei ole perusteltua, että nuorisotyötä rahoitetaan enemmän tai vähemmän sen mukaisesti, kuinka paljon suomalaiset pelaavat Veikkauksen järjestämiä rahapelejä. Nuorisotyön rahoituksen tulee perustua rahapelaamisen määrän sijaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen.

Nuorisoalan järjestöjen avustuskäytäntöjä tulee sujuvoittaa. Nuorisoalan avustuskäytäntöjen tulee kannustaa myös omaan varainhankintaan, taata osaltaan ennustettavuus ja vakaus avustettujen yhteisöjen taloudenpidossa sekä olla selkeää ja läpinäkyvää. Nykyisin näissä suhteissa avustuskäytännöissä on kehittämisen varaa

Katso myös