1. Tapahtumat
Tapahtumapaikan valinta ja saavutettavuus
- Valitse tapahtumapaikka, johon on helppo saapua julkisilla kulkuneuvoilla. Mikäli julkinen liikenne ei kata koko matkaa, järjestä kimppakyydit tai yhteiskuljetus ja huomioi kuljetuksen hiilijalanjälki palveluntarjoajaa valittaessa.
- Valitse sellainen majoituspaikka, joka sijaitsee mahdollisimman lähellä tapahtumapaikkaa, jotta esimerkiksi autolla liikkumisen voi minimoida. Jos järjestät tapahtumaan majoituskiintiötä, suosi ympäristövastuullisia hotelleja.
- Jos järjestät leirin, selvitä ennakkoon mahdollisuus lajitella jätteet leirikeskuksessa tai leirintäalueella. Suosi sellaisia paikkoja, joissa tarvittava infra on jo valmiina, jotta sitä ei tarvitse erikseen rakentaa.
- Kiinnitä huomiota tapahtumapaikan omiin ympäristökäytäntöihin: lajitellaanko jätteet, käytetäänkö uusiutuvaa energiaa ja onko paikalla käytössä ympäristösertifikaatti tai vastuullisuussuunnitelma. Tarjouspyynnön ohessa voit esimerkiksi pyytää tarjouksen liitteeksi tapahtumapaikan oman vastuullisuussuunnitelman.
- Viesti etukäteen tapahtumien kestävistä liikkumisvaihtoehdoista ja kannusta osallistujia valitsemaan ympäristöystävällisiä kulkutapoja.
Ruokailu ja tarjoilut
- Pyri minimoimaan ruokahävikki suunnittelemalla tarjoilut huolellisesti ja hyödyntämällä ennakkoilmoittautumista, jotta ruokailjoiden määrään voi varautua. Mikäli valmistatte ruoat itse, suunnitelkaa ruokalista niin, että edellisestä ruokailusta ylijäänyt ruoka voidaan hyödyntää seuraavalla aterialla.
- Suosi kasvis- ja vegaaniruokaa, satokauden raaka-aineita sekä reilun kaupan tuotteita. Huomioi myös kotimaiset vaihtoehdot ja lähiruoka. Tee kestävimmästä vaihtoehdosta helpoin: aseta kasvisvaihtoehdot linjastolle ensimmäisiksi.
- Kannusta osallistujia ottamaan mukaan esimerkiksi omat juomapullot ja kahvikupit tai astiat.
- Vältä kertakäyttöastioita ja suosi uudelleenkäytettäviä vaihtoehtoja. Jos kertakäyttöastiat ovat välttämättömiä, valitse biohajoavia ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Valitse myös ympäristöystävälliset tiski- ja siivousaineet, jos niille tulee tarvetta.
- Huolehdi jätteiden lajittelusta ja biojätteen keräämisestä tapahtumassa sekä opasta osallistujia selkein ohjein. Ohjeista osallistujia ottamaan vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.
Hankinnat ja materiaalit
- Suosi sähköisiä materiaaleja ja vältä painettujen materiaalien tuottamista silloin, kun se on mahdollista.
- Hyödynnä aiemmille tapahtumille tehtyjä hankintoja ja suunnittele uudet materiaalit siten, että niitä voidaan käyttää useamman kerran tai eri tilaisuuksissa. Vältä esimerkiksi päivämääriä ja muita tarkkoja merkintöjä, jotta voit käyttää materiaaleja uudelleen vastaavissa tulevissa tapahtumissa.
- Suosi hankinnoissa kierrätettyjä ja ympäristöystävällisiä materiaaleja sekä paikallisia toimijoita ja pienyrittäjiä. Huomioi materiaalien kierrätettävyys ja uudelleenkäyttö jo hankintavaiheessa.
- Tilaa askartelu- ja työpajamateriaaleja vain todelliseen tarpeeseen ja kiinnitä huomiota materiaaliin ja toimitusketjuun (vältä halpaa verkkokauppatilaamista). Hyödynnä kierrätys- ja luonnonmateriaaleja, käy varastot läpi ennen uusien hankintojen tekemistä. Voit myös järjestää toimintaa, jossa osallistujilla on mahdollisuus tuunata omia materiaaleja.
Arvioi esimerkiksi näitä
- Tapahtumien ympäristövaikutusluku: esim. jätemäärä/henkilö, energiankulutus, tarjoilujen hiilijalanjälki (laskettuna tai arvioituna).
- Osallistujapalautteen ympäristöarvio: prosentti osallistujista, jotka kokivat tapahtuman ekologisesti vastuulliseksi (kysely).
- Resurssitehokkuus: kertakäyttöisten materiaalien käyttö vs. uudelleenkäytettävät tai kierrätettävät materiaalit (arvio)
2. Toimitilat, hallinto ja hankinnat
Toimitilat ja toimiston arki
- Pyri hankkimaan toimitiloihin uusiutuvaa ja ilmastoystävällistä energiaa taloudellisten reunaehtojen puitteissa.
- Huolehdi jätteiden lajittelusta toimistolla ja muissa käytössä olevissa tiloissa. Varaa selkeät lajitteluastiat eri jätelajeille ja opasta kaikkia tilojen käyttäjiä kierrätyskäytännöissä.
- Vältä kertakäyttöastioiden käyttöä toimistolla ja suosi kestäviä, uudelleenkäytettäviä vaihtoehtoja.
- Suosi sähköisiä materiaaleja ja vältä tarpeetonta tulostamista. Paperittomat kokoukset ja digitaaliset työkalut vähentävät materiaalinkulutusta.
- Kiinnitä huomiota sähköisen materiaalin määrään ja poista säännöllisin väliajoin tarpeettomat tiedostot. Luo järjestöllesi arkistosuunnitelma, joka varmistaa, että päällekkäistä arkistointia ei tehdä ja että tarpeettomat tiedostot poistetaan säännöllisesti.
- Huomioi, että datan tuottaminen esimerkiksi tekoälyn avulla kuluttaa luonnonvaroja. Ohjaa tekoälyn käyttöön harkitusti ja tarpeeseen, ei tavan vuoksi tai huvitteluun. Luo järjestöösi käytännöt tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen.
- Kiinnitä huomiota energiankäyttöön: sammuta valot ja sähkölaitteet, kun niitä ei käytetä, ja seuraa sähkön ja lämmön kulutusta mahdollisuuksien mukaan.
- Uusia toimitiloja kartoitettaessa huomioi kestävyyteen liittyvät näkökulmat, kuten energiatehokkuus, sijainti ja mahdollisuudet kestävään liikkumiseen.
Hallinto ja toimintakulttuuri
- Kouluta uudet työntekijät ja toimijat järjestön kestävän kehityksen periaatteisiin ja käytännön toteutukseen osana perehdytystä.
- Kouluta työntekijöitä ja luottamushenkilöitä säännöllisesti ekologiseen kestävyyteen liittyvissä teemoissa ja tue heidän rooliaan kestävien käytäntöjen edistäjinä.
- Hyödynnä etä- ja hybridityötä silloin, kun se on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.
Hankinnat
- Tee hankintoja vain todelliseen tarpeeseen ja harkitse aina, onko hankinta välttämätön vai voidaanko olemassa olevia tuotteita hyödyntää uudelleen. Arvioi systemaattisesti hankintojen tarvetta ja kirjaa suurempien hankintojen päätökset erilliseen dokumenttiin.
- Suunnittele hankinnat ennakoivasti ja pidä kirjaa hankituista tuotteista, niiden käyttöiästä ja mahdollisista uusimistarpeista.
- Jos järjestölläsi on jakotuotteita, hanki sellaisia, jotka myös oikeasti tulevat tarpeeseen niiden vastaanottajille ja kiinnitä huomiota tuotteiden ekologisuuteen.
- Noudata hankinnoissa kiertotalouden periaatteita: suosi vuokraamista, lainaamista, yhteisomistajuutta ja kierrätettyjä tuotteita erityisesti lyhytaikaiseen käyttöön.
- Kiinnitä huomiota tuotteiden käyttöikään, korjattavuuteen ja materiaalivalintoihin sekä niiden ekologisuuteen ja eettisyyteen.
- Suosi ympäristömerkittyjä, sertifioiduista materiaaleista valmistettuja sekä kotimaisia tai lähellä tuotettuja tuotteita.
- Suosi käytettyjä, kunnostettuja ja tarkistettuja elektroniikkalaitteita aina, kun se on mahdollista. Laadi selkeät käytännöt elektroniikkalaitteiden elinkaaren hallintaan, kuten vanhojen tietokoneiden ja puhelinten uudelleenkäyttöön ja asianmukaiseen kierrätykseen. Huolehdi siitä, että käyttöikänsä päähän tulleet tuotteet kierrätetään vastuullisesti.
Arvioi esimerkiksi näitä
- Energia- ja vedenkulutus suhteessa tilojen käyttäjiin
- Hankintojen vastuullisuus: mikä on suhteellinen osuus hankinnoista, jotka täyttävät ekologiset/sertifioidut kriteerit?
- Jätteiden kierrätysaste: kierrätetty vs. sekajäte.
- Hallinnon toimintakäytännöt: onko ympäristöohjeistus dokumentoitu ja arvioidaanko sitä säännöllisesti?
Lue blogista, miten Nuorisoseurat laati kestävän kehityksen toimintaohjelman.
3. Matkustaminen
Matkustamisen periaatteet
- Suosi kaikessa järjestön nimissä tapahtuvassa matkustamisessa vähäpäästöisiä kulkumuotoja, kuten julkista liikennettä ja erityisesti junamatkustamista.
- Hyödynnä etä- ja hybridimuotoja kokouksissa ja muussa toiminnassa silloin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
- Pyri suunnittelemaan toiminta siten, että matkustamisen tarve ja siitä aiheutuvat päästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
- Kannusta työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja jäsenistöä kestävään liikkumiseen esimerkiksi kampanjoilla, tempauksilla ja näkyvällä viestinnällä.
Matkakorvaukset ja auton käyttäminen
- Maksa järjestön toimijoille ja työntekijöille matkakorvauksia lähtökohtaisesti vain julkisen liikenteen käytöstä, jotta korvauskäytännöt ohjaavat kestäviin valintoihin.
- Salli oman auton käyttö matkakorvauksiin oikeuttavana vain poikkeustilanteissa, joissa julkisen liikenteen käyttö ei ole kohtuullisesti mahdollista.
- Vältä yksityisautoilua aina kun mahdollista. Jos autoa joudutaan käyttämään, pyri järjestämään kimppakyytejä autoilun määrän ja päästöjen vähentämiseksi.
- Mahdollista kilometrikorvaus myös polkupyörän käytöstä kannustaaksesi kevyen liikenteen hyödyntämiseen.
- Pidä huoli, että matkakorvausten linjaukset ovat yhdenmukaiset ja viesti niistä selkeästi järjestön toimijoille.
Lentomatkustaminen
- Suosi maata pitkin matkustamista ja vältä lentämistä mahdollisuuksien mukaan. Salli toiminnassa kotimatkaan matkoilla lentäminen vain poikkeustapauksissa.
- Ulkomaan matkoilla lentämisen voi määritellä mahdolliseksi silloin, kun maata pitkin matkustaminen olisi kohtuuttoman raskasta tai aikataulusyistä mahdotonta.
- Apua maata pitkin matkustamisen suunnitteluun löytyy esimerkiksi maatapitkin.net-sivustolta tai Allianssin nuorisovaihdon sivuilta.
- Päästökompensoi lentomatkoista aiheutuvat päästöt täysimääräisesti tai osittain järjestön taloudellinen tilanne huomioiden. Voit katsoa ohjeita Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.
Arvioi esimerkiksi näitä
- Matkojen hiilijalanjälki: arvio tai laskenta matkustustapojen mukaan (auto, junat, lentäminen). Katso esimerkkejä laskureista oppaan lopusta.
- Järjestön toimijoiden palaute ja tietoisuus: kyselyt siitä, miten matkustuskäytännöt tukevat kestävää kehitystä.
Tutustu blogin avulla Kesälukioseuran ekologisen kestävän kehityksen työhön.
4. Ympäristökasvatus järjestöjen toiminnassa
Nuorisoalan järjestöillä on tärkeä rooli lasten ja nuorten ympäristökasvatuksessa ja ekologisesti kestävän kehityksen edistämisessä. Järjestöt tavoittavat erilaisia nuoria ja toimivat erilaisissa ympäristöissä, mikä tuo ympäristökasvatuksen lähelle nuoren omaa arkea.
Erilaisia tapoja tehdä ympäristökasvatusta
Ympäristökasvatus on osa kaikkien nuorisoalan järjestöjen toimintaa, vaikka järjestön toiminta ei sinällään suoraan liittyisikään näihin teemoihin. Jokaisella järjestöllä tulee olla kykyä huomioida ympäristöteemat omassa toiminnassaan ja käsitellä näitä lasten ja nuorten kanssa ikätasoisesti ja omaan toimintaan soveltuen.
1. Toiminnallinen ja kokemuksellinen oppiminen sekä tietoisuuden lisääminen
Kokemuksellista oppimista ovat esimerkiksi erilaiset retket, leirit ja toiminta luonnossa. Tämä voi tarkoittaa retkiä metsään tai lähiluontoon, eläimiin tutustumista tai vaikkapa luontoleikkejä. Myös arjen toimintaympäristö voi tukea oppimista esimerkiksi kiinnittämällä lasten ja nuorten huomio toiminnan ohessa kestäviin valintoihin esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja energiankulutuksessa.
Toiminnallisuutta ja kokemuksellisuutta voi vahvistaa osallistumalla erilaisiin kampanjoihin, joita useat eri organisaatiot tarjoavat. Esimerkiksi Siisti biitsi -ohjelmaan on helppo osallistua ja tarjota samalla sekä tietoa että konkreettista toimintaa. Lintujen kevätmuuttoa ja lintulajien tunnistamista voi puolestaan tarkastella helposti Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla. Kevätseuranta sekä Talviseuranta puolestaan kannustavat tarkkailemaan ympäröivää luontoa. Lisäksi toiminnassa mukana olevia nuoria on hyvä kannustaa omaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, esimerkiksi mielipidekirjoitusten, kansalaisaloitteiden ja mielenosoitusten avulla.
2. Arjen valintojen tukeminen
Järjestöt voivat tarjota nuorille konkreettisia esimerkkejä kestävämpiin valintoihin tuomalla näitä omaan toimintaan ja kertomalla miksi järjestö on tällaisia valintoja tehnyt. Esimerkkejä tästä ovat kasvisruoan lisääminen, kulutuksen vähentäminen ja kestävä liikkuminen. Useilla järjestöillä onkin erilaisia linjauksia ruokailuun ja liikkumiseen liittyen. Kun ekologisuus on luonteva osa järjestön kaikkea toimintaa, tulee siitä tällöin myös osa lasten ja nuorten ympäristökasvatusta.
Arjen valintoja voi tukea konkreettisesti myös tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuuksia lainata tai kierrättää harrastusvälineitä, tai organisoimalla kyytipörssejä matkoille. Tapoja on monia.
3. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Yhteistyö tarjoaa lisää ideoita ja tukea toimintaan. Kannattaa tutustua muiden toimijoiden toimintaan ja perehtyä alueen tarjontaan. Esimerkiksi luontomuseot ja ympäristökeskukset tarjoavat usein paitsi hyviä vierailukohteita niin myös tietoa ja tukea toimintaan.
Materiaalivinkkejä ympäristökasvatukseen
- WWF:ltä saa vinkkejä ja käytännön työkaluja ympäristökasvatukseen ja kestävän elämäntavan edistämiseen. Maksuttomat, valmiit oppimateriaalit sopivat eri-ikäisten kestävyyskasvatukseen, moniin oppiaineisiin sekä aikuisopetukseen.
- MAPPA.fi-hakupalvelu ja jakamisalusta kokoaa yhteen ympäristökasvatuksen, kestävyyskasvatuksen, ilmastokasvatuksen, seikkailukasvatuksen, tiedekasvatuksen ja ulkona oppimisen materiaalit, menetelmät, tapahtumat ja palvelut.
- 4H:n TOP-tehtäväsivusto kokoaa yhteen kuudesta eri aihepiiristä tehtäviä alakouluikäisille lapsille tehtäväksi ohjaajan opastamana. Aiheina ovat esimerkiksi metsä sekä kasvit ja viljely.
- Opetushallitus: Ilmasto- ja ympäristökasvatus sekä kiertotalous
Arvioi esimerkiksi näitä
- Osallistujien oppimistulokset: itsearviointikyselyt ennen ja jälkeen aktiviteetin.
- Osallistuneiden määrä suhteessa tavoitteeseen tai edelliseen vuoteen.
- Konkreettinen muutos: osallistujien sitoutuminen ympäristötekoihin (esimerkiksi seurantakyselyllä).
- Sisältöjen laatu: arviointi siitä, kuinka moni aktiviteetti liittyy Agenda 2030 -tavoitteisiin.
- NEMI eli Nuorisotyön ekologiset arvot -mittari kartoittaa ekologisen elämän arvojen siirtymistä osaksi toimintaan osallistuvan nuoren arkea ja elämää.
Lue Luontoliiton blogi siitä, miksi nuorten ympäristökasvatus on tärkeää.
Tutustu Luonto- ja ympäristökoulujen liiton vinkkeihin ilmasto- ja ympäristökasvatukseen.
