Ohjelma

NUORI2025-tapahtuman ohjelma on täällä, ota siis haltuun kevään kiinnostavimpien tapahtumapäivien sisältö!

Tampere täyttyy huhtikuun alussa asiantuntevista, ajatuksia herättelevistä, oivaltavista ja tiedonnälkää tyynnyttävistä NUORI-puheenvuoroista, työpajoista ja paneeleista.

Keynote-puheenvuorot

Kerttu Kotakorpi: Miten luoda uskoa tulevaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä?

Tiistaina 1.4.

Ilmasto muuttuu Suomessa nopeammin kun maailmalla keskimäärin ja lämpenemisellä on merkittävät vaikutukset Suomen luontoon. Lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat ja sään vaihtelu lisääntyy. Vuodenajat muuttuvat ja myös Suomen lajisto liikkuu kohti pohjoista samalla kun etelästä tulee uusia lajeja. Osa muutoksista on väistämättömiä, mutta suureen osaan voimme vielä vaikuttaa. Miten valaa uskoa tulevaan huolestuttavien luontouutisten keskellä?

Kerttu Kotakorpi on tietokirjailija, meteorologi ja ilmastovaikuttaja. 15 vuoden TV-meteorologiuransa myötä hän tuli tutuksi kasvoksi koko Suomen kansalle. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnän teemat ovat vahvasti läsnä Kotakorven työssä, sillä nykyään hän työskentelee luontotoimittajana Ylellä ja on kirjoittanut kaksi tietokirjaa: Suomen luonto 2100 – tutkimusretki tulevaisuuteen ja Minun luontoni. Hänet tunnetaan myös Kerttu ja Markku – Toivoa etsimässä -tv-sarjasta, jossa pohditaan ratkaisuja globaaleihin ongelmiin aina väestönkasvusta energiantuotantoon.

Keskusrikospoliisin Cybercrime Exit -hanke: Rikoksia ruudun takaa – Kuinka voimme estää nuorten vakavaa kyberrikollisuutta?

Tiistaina 1.4.

Yllättyisitkö jos kuulisit, että jopa alakouluikäiset lapset syyllistyvät aktiivisesti rikollisiin tekoihin verkossa? Miten tukea nuorta käyttämään tietoverkkoja vastuullisesti?

Nuoret ovat taitavia verkonkäyttäjiä, ja erilaisilla digialustoilla toimiminen on nuorille arkipäivää. Nuoren riski joutua rikoksen uhriksi verkossa tunnistetaan, ja nuorta onkin tärkeää opastaa suojautumaan erilaisilta verkkouhilta. Kyberturvallisuudesta puhuttaessa kuitenkin helposti unohtuu, että nuoret ovat myös riskissä ajautua itse tekemään vakaviakin rikoksia verkossa. 

Kyberrikoksia ei usein mielletä nuorisorikollisuudeksi, vaikka ne ovat nuorten tekemien rikosten keskiössä. Yhä useamman tietoverkossa tehdyn rikollisen teon takaa löytyy nuori tekijä, ja tekijöiden keski-ikä laskee jatkuvasti Suomessa ja kansainvälisesti. Erityisesti rikospolun alkuvaiheessa nuoren tekojen taustalla saattaa rikollisten motiivien sijasta olla kokeilunhalua, uteliaisuutta tai puutteellista ymmärrystä tekojen seurauksista. Kyberrikoksella aiheutettu vahinko voi kuitenkin olla vakavaa, eikä tietämättömyys poista rikosvastuuta. Nuori ei opi kybermaailman pelisääntöjä automaattisesti, vaan tarvitsee tähän turvallisen aikuisen opastusta. Nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovatkin keskeisessä roolissa laillisen ja laittoman toiminnan rajojen tunnistamisessa ja nuorten kyberrikosten ennalta estämisessä.

Tule mukaan kuulemaan nuorten kyberrikollisuuden erityispiirteistä ja ottamaan talteen vinkkejä, kuinka tukea ja opastaa tietoturvatestaamisesta tai muusta kyberistä kiinnostunutta nuorta turvallisen verkkokäyttäytymisen ja laillisten vaihtoehtojen pariin. Puheenvuorossa nuorten kyberrikollisuudesta ja poliisin kyberrikoksia estävästä työstä ovat kertomassa Keskusrikospoliisin Cybercrime Exit -toiminnan projektipäällikkö Viivi Lehtinen, sekä tarkastajat Sari Latomaa ja Aki Somerkallio.

Petja Kopperoinen: Huumorin ihme – näin viestintä herätetään kuolleista

Tiistaina 1.4.

Mikä organisaatioviestinnässä on vikana? Miksi organisaatioviestintä usein kuolee tylsyyteen jo ennen ensimmäistä katsojaa? Miksi nuoria kiinnostaa kuulla työstäsi yhtä paljon kuin pomoasi kiinnosti kuulla palkkatoiveesi?

Onko ratkaisu mustassa huumorissa? Ehkä. 

Tervetuloa kuulemaan, kuinka ihmiset saadaan kiinnostumaan viestinnästä huumorin keinoin. Huumorin avulla viestintä saattaa herättää ihmisissä jopa ajatuksia – ehkä ensimmäistä kertaa aikoihin ja samalla viestintä jää paremmin kohdeyleisön mieleen. Tulemme kaivamaan viestinnän kuoppaa yhä syvemmälle ja ripottelemme päälle vielä mullatkin. 

Ja viestinnästäsi tulee niin mieleenpainuvaa, että sitä toistellaan ja käsitellään vielä vuosia. Ainakin tuomiokapitulissa.

Puhujana pastori Petja Kopperoinen. Kopperoinen on Paavalin seurakunnan TikTok-viestinnästä tuttu hahmo, jonka viestintä on herättänyt laajaa yhteiskunnallista kiinnostusta. Paavalin seurakunnan TikTok-viestintä on noteerattu useasti monissa medioissa ympäri maan – ja myös maailmalla. Kopperoinen on viestinnän rautainen kokemusasiantuntija, teologian maisteri sekä viestinnän opiskelija.

Ammattiliitto Jyty & Tunna Milonoff: Rakenna itsestäsi epävarmuuden keskellä luoviva seikkailija joka selviää muutoksesta – Miten vahvistaa yhteisöä, resilienssiä ja työn virtaavuutta haastavina aikoina

Tiistaina 1.4.

Suomalaiset uupuvat ennätystahtiin ja moni nuori palaa loppuun pian työuransa aloittamisen jälkeen. Elämme pandemian jälkeisessä epävarmassa maailmassa ilmastonmuutoksen, talouslaman ja sodan uhan alla. Sosiaalinen media on vienyt suorittamisen ja vertailun ennätyksellisiin mittasuhteisiin. Työterveyslaitoksen mukaan joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. 

Madventuresin luoja, TV-tuottaja ja ohjaaja Tunna Milonoff tunnetaan rajoja rikkovana ja rohkeana mediapersoonana. Tunna on antanut kasvonsa myös monelle yhteiskunnallisesti tärkeälle aiheelle Docventures ohjelmallaan.

20-vuotta sitten Tunna Milonoff kannusti ihmisiä hyppäämään pois oravanpyörästä, heittämään repun selkään ja lähtemään maailmalle. Miljoonien kilometrien, satojen suorien lähetysten, 10 tietokirjan ja 20 yrittäjävuoden jälkeen Tunna koki vakavan työuupumuksen jota hän kuvailee ”Elämänsä vaativimmaksi reissuksi todellisissa ääriolosuhteissa.”

Tunna Milonoff kertoo puheessaan reissutarinoiden siivittämänä miten jokainen meistä voi vaalia työssä jaksamista, tehdä työstään virtaavaa ja vahvistaa psyykkistä selviytymiskykyä muutosten, leikkausten ja jatkuvan epävarmuuden keskellä.

HDL & Sean Ricks: Sektorirajat rikki – uusia toimintamalleja ja resursseja nuorten hyvinvointiin

Keskiviikkona 2.4.

Miten turvataan ennaltaehkäisevä työ nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, kun rahat ovat loppu ja budjetti pakkasella? Mitä vaikuttavuusperusteisuus oikeastaan tarkoittaa ja miksi tarvitsemme aidosti sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua? Miksi tekemättä jättäminen ei ole enää vaihtoehto?

Lavaohjelmassa avataan toimittaja-dokumentaristi Sean Ricksin juontamana uutta Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin ilmiöpohjaista ja vaikuttavuusperusteista ohjelmaa, joka keskittyy vähentämään NEET-nuorten eli työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää Helsingissä. Tulosperusteisessa ohjelmassa muotoillaan sektorirajat ylittäviä toimintamalleja ja kanavoidaan uusia resursseja, kuten vaikuttavuusinvestointeja, ennaltaehkäisevään ja rinnalla kulkevaan työhön. Kaiken keskiössä on nuorten hyvinvointi ja yksilöllisten polkujen tukeminen kohti koulutusta ja työelämää.

Mikko ”Peltsi” Peltola: Löydä liikkumisen riemu, seikkailu odottaa!


Keskiviikkona 2.4.

Nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään. Miten voimme kääntää kehityksen ja löytää uudelleen liikunnan ja ulkoilun ilon yhdessä nuorten kanssa? Liikkuminen ei ole vain fyysistä hyvinvointia – siihen sisältyy myös psyykkistä jaksamista, yhteisöllisyyttä ja aineksia parempaan elämänlaatuun. Mikko ”Peltsi” Peltola herättelee puheenvuorossaan ajatuksia siitä, miksi liikunta ja ulkoilu ovat elintärkeitä ja miten jokainen voi löytää oman tapansa liikkua.

Peltsi on pitkän linjan toimittaja, juontaja ja seikkailija, joka tunnetaan luonnon ja liikunnan puolestapuhujana. Nämä teemat ovat lähellä Peltsin sydäntä niin mediauran kuin aivan tavallisen arjenkin näkökulmista. Viimeisimpänä hän on tullut tutuksi Venla-palkitusta Peltsi ja Osmo -sarjastaan, jossa hän tutkii yhdessä 12-vuotiaan poikansa kanssa Suomen upeimpia luontokohteita, kansallispuistoja ja lähiseudun piilotettuja helmiä – liikunnan iloa tietenkään unohtamatta.
Peltsin puheenvuoro on energinen muistutus siitä, että jokainen askel luonnossa ja liikkeessä on askel kohti parempaa elämää.

Ujuni Ahmed: Katse joka vahvistaa – näin kohtaat nuoren ilman toiseuttamista

Keskiviikkona 2.4.

Miten varmistamme, että jokainen nuori tulee kohdatuksi omana itsenään, ilman taustaansa tai etnisyyttään määrittävää katsetta? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa nuoret voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja nähdyksi yksilöinä, ei vain osana jotakin ryhmää? Toiseuttava katse voi painaa alas ja luoda ulkopuolisuuden kokemuksia, mutta lempeä ja yksilöllinen kohtaaminen voi synnyttää toivoa ja voimaa.

Ujuni Ahmed on ihmisoikeusaktivisti, kirjailija ja vaikuttaja, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi erityisesti nuorten parissa. Hänen kokemuksensa kohtaamisista edustettavuuden kautta on muokannut hänen näkemyksiään siitä, miten yhteiskunta näkee ja kohtelee eri taustoista tulevia nuoria. Ujuni puhuu NUORI2025-tapahtumassa henkilökohtaisten kokemustensa ja laajan asiantuntemuksensa kautta siitä, miten voimme kohdata nuoret aidosti, yksilöllisesti ja toivoa herättäen.

Ohjelma teemoittain

Nuoret ja terveys

Pitkäaikaissairaus nuoruuden muokkaajana

Allergia-, iho- ja astmaliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Psoriasisliitto ja Reumaliitto

”Pitkäaikaissairaus vaikuttaa nuoren elämään sekä fyysisesti, henkisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti. Nuoruus voi muuttua valtavasti, kun ikäkauden suurten muutosten lisäksi psyykettä rasittaa elinikäinen sairaus. Kuinka paljon sairaus on lopulta muokannut elämän polkuja ja kuinka sairaudesta huolimatta onnellinen ja hyvä elämä on mahdollista?

Neljän potilasjärjestön toteuttamassa paneelissa kuullaan sairastavien nuorten kokemuksia nuoruudesta pitkäaikaissairauden kanssa. Paneelissa keskustellaan siitä, millä tavoin nuorisotyössä voidaan kohdata paremmin ja saavutettavammin eri pitkäaikaissairauksia sairastavia nuoria. Kuulemme myös millaista tukea ja palveluita nuori voi kaivata tilanteeseensa.”

Kun mukana on nuori, jolla on jokin vamma: mitä sitten?

Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöverkosto

Tule vapaasti kohtaamaan nuoria, joille tämä sama maailma näyttäytyy sekä samanlaisena että erilaisena kuin vammattomille. Mitä tarkoittaa, kun on kuuro,
sokea tai molempia? Pääseekö pyörätuolilla minnekään? Uskaltaako neurokirjon ominaisuuksien kanssa osallistua? Mitä sanoja saa käyttää vammaisista
henkilöistä? Kohdataanko nuorisotyössä syrjintää?

Tervetuloa keskustelemaan vammaisten henkilöiden kanssa suoraan ja kiertelemättä!

Voit pistäytyä oman aikataulusi mukaan hetkeksi tai pidemmäksi aikaa kohtaamaan ja juttelemaan.

Onko nuoriso pilalla? – Nuorten ajatuksia päihteistä, pelaamisesta ja somesta

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Luennon aikana tarkastelemme nuorten ajankohtaisia ajatuksia ja nuorisokulttuurin trendejä EHYT ry:n teettämän “Nuorten kulttuuri ja päihteet”-selvityksen (2024) kautta. Selvityksen painotuksena on päihteet, pelaaminen ja sosiaalinen media. Nuorilla itsellään on paljon ideoita ja keinoja hyvinvointinsa lisäämiseksi, mutta aikuisen tuki on olennainen osa hyvinvoinnin edistämistä. Luento antaa ajankohtaista tietoa nuorten päihdeasenteista sekä pelaamisen ja somen vaikutuksista, jota ammattilaiset voivat hyödyntää omaan työhönsä nuorten kanssa. Luennon aikana käydään läpi selvityksen tuloksia ja tuodaan samalla esiin nuorten näkökulmaa oppilaitosmaailmasta, jossa EHYT ry kohtaa nuoria sekä henkilöstöä ja vanhempia. Selvitys avaa nuorten tämänhetkistä maailmaa ja ajatuksia ja yhdessä voimmekin pohtia muun muassa sitä, miten ajankohtaiset trendit vaikuttavat nuorten kulttuuriin ja hyvinvointiin. Puhujina ovat asiantuntijat Anu Rautama ja Krista Schulman EHYT ry:ltä.

Tulipaloja estämässä – välineitä nuorisotiloilla toteutettavaan ehkäisevään päihdetyöhön

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

”Kaipaatko ideoita/välineitä tilatyössä toteutettavaan ehkäisevään päihdetyöhön? Eikö työarjessa ole aikaa miettiä uusia toteuttamistapoja? Tervetuloa työpajaan, jossa sukellamme syvälle nuorisotyössä toteutettavan ehkäisevän päihdetyön maailmaan!

Työpajassa saat käytännön vinkkejä konkreettisiin välineisiin ja menetelmiin, joita voit hyödyntää omassa työssäsi nuorisotilalla. Työpajaan osallistuneet saavat työpajassa hyödynnetyt materiaalit (mm. keskustelukortit) käyttöönsä. Lisäksi sinulla on myös mahdollisuus verkostoitua muiden ehkäisevää päihdetyötä tekevien nuorisotyön ammattilaisten kanssa, vaihtaa kokemuksia ja jakaa hyväksi havaittuja ideoita. Tämä on loistava tilaisuus laajentaa omaa osaamista ja kehittää uusia yhteistyökuvioita, jotka tukevat ehkäisevän päihdetyön tavoitteita.
Työpaja on suunnattu kaikille nuorisotyön parissa toimiville, erityisesti ehkäisevän päihdetyön kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille.

Työpajan toteuttavat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n osaamiskeskustoiminnasta tutut ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat Sari Anjala ja Mika Piipponen.”

”Minkälainen huppu-hahmo olet?” Läheisestään huolehtivan nuoren tunnistamisen mallit ja huolen kantaminen ilmiönä

Finfami Pirkanmaan Huppu huolehtivat nuoret -hanke

”Mielenterveyshaasteet koskettavat yhä useampaa. Huomio kiinnittyy usein sairastuneeseen ja taustalla olevat nuoret läheiset jäävät näkymättömiksi. Ilman tukea heidän riskinsä sairastua itse kasvaa merkittävästi.

Miten huolehtiva nuori tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa? Millaisia keinoja on omien rajojen asettamiseen ja tunteiden tunnistamiseen sekä sanoittamiseen? FinFami Pirkanmaan Huppu huolehtivat nuoret -kehittämishankkeessa on luotu yhdessä nuorten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tukimuotoja, jottei epänormaalista tilanteesta tule normaali. Puhujina FinFami Pirkanmaan Huppu huolehtivat nuoret -hankkeesta Jenni Tenkula ja Jyri Blomqvist sekä ennakkoon esitettyihin kysymyksiin vastaamassa myös kokemusasiantuntija. Kysymyksiä voi esittää osoitteessa finfamipirkanmaa.fi/huppu.”

Some ja seksuaali-identiteetin kehittyminen: Mielihyvä ja subjektiivinen kokemus nuorten seksuaalikasvatuksen voimavarana

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Seksuaalisuus kiinnittyy ihmisen elämän jokaiseen osa-alueeseen ja on osa nuorten vertaisvuorovaikutusta vahvasti myös digitaalisissa ympäristöissä. Millainen vaikutus sosiaalisella medialla voi olla nuorten seksuaali-identiteetin kehittymiseen? Miten voimme vahvistaa nuorten seksuaalioikeuksien toteutumista? Luennossa nostetaan esiin nuorten vertaistuellisissa keskusteluissa esiin tulleita ajatuksia, tarpeita ja pohdintoja seksuaali-identiteetin kehittymisestä ja peilataan niitä valmistuneen opinnäytetyön tuloksiin. Miten voimme ammattilaisina tukea nuoria tärkeän elämänvaiheen äärellä kieltojen ja rajoitusten sijaan ottamalla puheeksi vastuut, omien rajojen kunnioittaminen, mielihyvä ja median luomat kuvastot. Puhujina Kaisa Önlen ja Noora Lambert, digitaalisen nuorisotyön asiantuntijat, Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuortennetistä.

Some, nuoret ja ulkonäköpaineet: miten käsitellä aihetta mediakasvatuksen keinoin?

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Sosiaalisen median ulkonäköpaineet nostavat päätään erilaisissa nuorille suunnatuissa selvityksissä yhtenä suurimmista somen tuottamista haasteista. Herkän aiheen käsittely nuorten kanssa voi tuntua haastavalta ilman pohjamateriaaleja ja käytännön vinkkejä aiheeseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rauna Rahja kuvaa, mitä nuorten kohtaamista ulkonäköpaineista selvitysten valossa tiedetään ja millaista sisältöä MLL on tuottanut aiheesta nuorten ja nuorisotyöntekijöiden tueksi. Turun yliopiston Kaisu Hynnä-Granberg (mediatutkimus, TIAS, TY) kertoo tutkimukseensa perustuvassa puheenvuorossa sosiaalisen median ulkonäkösisältöjen roolista nuorten elämässä ja antaa käytännön ideoita aihetta käsittelevään mediakasvatukseen.

Vertaan itteeni jatkuvasti muihin – Miten tukea nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä digiajassa?

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Turvallista somenkäyttöä ei opita automaationa tai somea käyttämällä, vaan lapset ja nuoret tarvitsevat siihen kiinnostuneiden aikuisten apua. Puheenvuorossa peilataan nuorten hyvinvointia ja somenkäyttöä MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin yhteydenottoihin. Yhteydenottojen perusteella digimaailma on juurtunut nuorten sosiaaliseen elämään ja arkeen monin tavoin. Erilaisilla digialustoilla tutustutaan ja saadaan uusia ystäviä, jutellaan, aletaan seurustella, erotaan, kiusataan ja sovitaankin. Haitallisen sisällön ja kiusaamisen kohtaaminen on yleistä. Toisaalta yhteydenotoissa kuuluu sekin, miten nuoret itse pohtivat somenkäyttöä ja pelaamista – siihen käytettyä aikaa, riskejä ja haittoja. Millaisia mielenterveyttä suojaavia tekijöitä some ja digi tarjoavat nuorille? Miten algoritmia voisi kouluttaa terveyttä edistäväksi? Miten voimme aikuisina ja ammattilaisina tukea nuoria diginkäytön haasteiden taklaamisessa?

Puheenvuorossa dialogissa Mannerheimin lastensuojeluliiton asiantuntijat Kaisa Önlen, Nuortennetti ja Anna Weckström, Auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut.

Saat konkreettisia vinkkejä nuorten mielenterveyden tukemiseen digiajassa.

Nuorisotyö liikuttajana – joo, voit osallistua farkuissa!

MIELI Suomen Mielenterveys ry

”Tässä työpajassa karistamme mielestämme mielikuvat, joissa liikkuminen tarkoittaa hikikarpalot ohimoilla helmeilevää pinkomista. Miten vuonna 2025 nuorisotyössä liikutetaan nuoria, ilman että tarvitsee puhua liikunnasta? Mahdollistavatko rakenteet ja resurssit matalan kynnyksen liikehdintää ilman, että nuorisotyöntekijän tarvitsee tehdä taikatemppuja ja nyhjäistä niin sanotusti tyhjästä?

Tutkimusten mukaan jo varsin huomaamaton liikehdintä tukee mielen hyvinvointia, etenkin silloin, kun se tuottaa iloa, sosiaalisia kontakteja ja onnistumisen kokemuksia. Nuorisotyön laajalla toimintakentällä on mahdollisuuksia taklata tämän päivän pulmia nuorten liikuntatottumuksissa.

Työpajaan johdattavat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Nuorisotyö liikuttajana –hankkeen työntekijät Miia ja Siru. Työstämme työpajassa konkreettisia ideoita, joita voit parastaa omaan työhösi. Löydämme yhdessä uusia tapoja liikkua, aktivoida arkea ja murtaa liikkumiseen liittyviä ennakkoluuloja. Tarjolla siis runsaasti vertaistukea ja uusien ajatuskelojen herättelyä. Ja kyllä – tähän aktiviteettiin voi osallistua farkuissa.”

Tajuu mua – kuinka neurokirjon nuoret toivovat tulevansa kohdatuiksi arjen ympäristöissään

Nuorten Turvasatama -yhteisö

”Neurokirjon piirteet ja haasteet ovat näkyvä ilmiö nuoria kohtaavassa työssä. Koulutuksissa ja ammattilaisten välisessä puheessa nuorten oma kokemusmaailma jää helposti katveeseen. Kuinka nuoret toivovat tulevansa kohdatuiksi ja hyväksytyiksi neuromoninaisina itsenään? Mikä nuorten mielestä tukee heitä kukoistamaan arkiympäristöissään, kuten nuorisotilalla, koulussa tai lastensuojelulaitoksessa?

Käytännönläheinen luento pohjaa neurokirjon nuorten kokemusasiantuntijatietoon, jota esittelevät Nuorten Turvasataman asiantuntijat. Nuorten Turvasatama on kolmen lastensuojelujärjestön ylläpitämä digitaalinen yhteisö lastensuojelun piirissä oleville nuorille, joista suurta osaa neurokirjo koskettaa. Turvasatamassa nuorten puheissa toistuvat usein kohtaamattomuuden kokemukset suhteessa aikuisiin. Nuorisotyöntekijät ovat avainasemassa mahdollistamassa kunnioittavaa ja yksilöllistä kohtaamista jokaiselle neurokirjon nuorelle. Tämä vaatii herkistymistä nuorten omille kokemuksille ja tarpeille. Yhdessä voimme opetella huomioimaan neuromoninaisuutta paremmin!”

Siitä puhe mistä puute, seksuaalikasvatukselliset keskustelut nuorten miesten arjessa

Poikien Puhelin / Väestöliitto

Minkälaista seksuaalikasvatuksellista tietoa nuoret miehet ja pojat tarvitsevat? Kuinka kohtaavan työn ammattilaisena voi keskusteluita lähestyä? Kohtaavan työn perusteita ei käydä lävitse, vaan keskitymme seksuaalikasvatuksen kysymyksiin poikaerityisestä näkökulmasta.

Miten tukea rasismia kohtaavaa nuorta?

Rauhankasvatusinstituutti

”Rasismikokemukset vaikuttavat sitä kokevien nuorten hyvinvointiin ja toimintamahdollisuuksiin monella tavalla. Koetun syrjinnän tiedetään olevan yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Syrjintä vahingoittaa yksilön itsetuntoa ja aiheuttaa huonommuuden tunnetta. Rasismikokemukset vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen ja vaikeuttavat osallistumista yhteiskuntaan.
Miten nuorisotyöntekijä voi hyödyntää antirasistista työotetta tukeakseen rasismia kohtaavia nuoria?
Rasismia kohtaavan nuoren tukemiseen keskittyvässä antirasistisessa työpajassa paneudutaan nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen. Työpaja tarjoaa käytännön työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa rasismin vaikutukset nuorten identiteetin rakentumiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä turvallisuuden ja osallisuuden kokemukseen.
Työpajassa osallistujat pääsevät työskentelemään pienryhmissä keskenään pohtien konkreettisia ratkaisuja RKI:n työntekijöiden fasilitoimana. Työpajan tavoitteena on, että osallistujat saavat valmiuksia tukea nuoria rakentamaan positiivista identiteettiä ja vahvistaa nuorten turvallisuuden ja osallisuuden kokemusta.”

Työpajaa vetävät Rauhankasvatusinstituutin antirasismiasiantuntijat Mohamed Ali ja Hanna Mithiku”

Miljoona tapaa syödä hyvin

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

”Syömiseen liittyvät haasteet heikentävät hyvinvointia elämän murroskohdissa – itsenäistymisen kynnyksellä, haavoittuvissa elämäntilanteissa tai tiukissa taloudellisissa kohdissa. Sinäkin voit tukea nuoren hyvää syömistä! Osallistavasta työpajasta saat vahvuuslähtöisen näkökulman nuorten ravitsemukseen. Työpajassa esitellään työkaluja ruuasta ja ravitsemuksesta keskustelemiseen nuorten kanssa sekä käytännön ideoita ruoka-aiheiseen toimintaan esimerkiksi nuorisotyössä. Kuinka vahvistaa nuoren kokemusta siitä, että hän itse osaa ja pystyy tekemään hyvää syömistä tukevia tekoja?

Työpajan ohjaavat ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen asiantuntijat Aliisa Hyvönen ja Saila Paavola.”

Neuroepätyypillisen nuoren arvostava kohtaaminen

”Mä olen tällainen nepsy- onks mussa jotain vikaa?”

Sanna Välitalo

Kaikki hyvä tapahtuu ihmisten välisissä suhteissa ja omalla suhteeseen asettumisen kyvyllämme säätelemme arvostavan kohtaamisen laatua.

Eri tavoin neuroepätyypilliset ( ADHD, autisminkirjo, tourette) nuoret ovat keskuudessamme, diagnosoituna tai diagnosoitumattomina. Meillä aikuisilla ja ammattilaisilla on suuri merkitys siinä, miten kohtaamisen taidoillamme voimme vahvistaa nepsy-nuoren myönteistä käsitystä omasta itsestään, auttaa kokemaan hyväksytyksi ja kohdatuksi tulemisen tunnetta sekä kohtaamisen taidoillamme tukea nuoren toimintakykyä ja osallisuuden sekä toimijuuden kokemusta ja ehkäistä syrjäytymistä.”

Puhuja: Sanna Välitalo, KM (erityisluokanopettaja), KK (varhaiskasvatuksen opettaja), rehtori, työnohjaaja (StoRy), neuropsykiatrinen valmentaja ja yksilöpsykoterapeuttikoulutettava (KKT)

Tähän tarvittaisiin varmaan joku nepsyvalmentaja – kohtaamisien kirjolla

Silta-Valmennusyhdistys ry, Tuike-hanke

”Työpajassa käsitellään neurokirjon nuoren kuntoutumista tukevaa ammatillista kohtaamista sellaisin toiminnallisin menetelmin, joita Tuike-hanke käyttää neurokirjon nuorille suunnatussa ryhmätoiminnassa.
Työpajassa pääsee pohtimaan sitä, minkälaiset valmiudet itsellä/työyhteisöllä on kohdata neurokirjolla olevia nuoria. Työpajassa voi syntyä oivalluksia, jotka auttavat neurokirjon nuoren kohtaamisessa ja mahdollistavat esteettömämmän toiminnan suunnittelua. Työpajaan mahtuu max. 25 hlöä.

Työpajaa vetävät Tuike-hankkeen projektipäällikkö ja hanketyöntekijä”

”Minulle yksinäisyys tarkoittaa sitä, että päivät menee samalla lailla. Ei ole mitään mitä
odottaa.” – Yhteisöjen ja nuorisoalan mahdollisuudet nuorten yksinäisyyden ratkaisijoina

Suomen Punainen Risti

Tule kuulemaan yksinäisyysbarometrin 2025 tulokset sekä paneelikeskustelua mitä yhteisöt ja nuorisoala voivat asialle tehdä!

Nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyystilanne on pysynyt Suomessa vakavana ja vaatii ratkaisuja. Tuoreen yksinäisyysbarometrin perusteella nuoret ja nuoret aikuiset kokevat yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemista eri ikäryhmistä kaikkein eniten.

Punaisen Ristin järjestämässä paneelikeskustelussa pohditaan arjen yhteisöjen ja nuorisoalan roolia ja haetaan käytännönläheisiä ratkaisuja nuorten yksinäisyysongelmaan. Paneelin avaa Punaisen Ristin järjestö- ja hyvinvointijohtaja, nuorisotutkija Leena Suurpään kommenttipuheenvuoro.

Paneelissa keskustelevat yksinäisyyttä kokeneelle ystävänä toiminut vapaaehtoinen Linda Heljästö, nuorisoalan yksinäisyysteesejä työstänyt vaikuttamisen asiantuntija Annika Nevanpää Nuorisoala ry:ltä, rikoksia tekevien nuorten kanssa ennaltaehkäisevää työtä Vantaan kaupungilla tekevä Panu Syrjämäki, nuoria työssään kohtaava Johanna Velling Nettiturvikselta sekä nuorten yksinäisyyttä ja osallisuuden kokemuksia tutkimuksissaan käsitellyt tutkijatohtori Jenni Kallio.

Seikkailun taika. Seikkailukasvatus nuorten sosiaalisen vahvistumisen tukena

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys  Etappi Ry/ Luontopolkua eteenpäin työpaja

Luennon aikana osallistujat pääsevät hyppäämään matkalle seikkailukasvatuksen ja Luontopolun maailmaan. Avaamme Luontopolkua eteenpäin työpajan toimintamallia ja menetelmiä, joiden kautta voidaan tukea nuoria löytämään omia vahvuuksia, voimavaroja sekä suuntaa omalle polulle. Toiminnan keskeisenä viitekehyksenä toimii seikkailukasvatus sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen viitekehys, jotka luovat puitteita kokonaisvaltaiseen kasvuun ja vahvistumiseen. Työpajassa kuullaan myös nuorten tarinoita ja kokemuksia seikkailujen sekä luontolähtöisen toiminnan vaikutuksista sosiaaliseen vahvistumiseen sekä oman polun löytämiseen.

Luennon tavoitteena on innostaa, kannustaa, rohkaista osallistujia hyödyntämään seikkailukasvatuksen menetelmiä osana nuorten parissa tehtävää työtä. Luento tarjoaa osallistujille käytännönläheisiä vinkkejä yhteisöllisyyden, osallisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen seikkailukasvatuksen menetelmin.

Luennoitsijoina toimivat Luontopolkua eteenpäin työpajan työntekijät projektipäällikkö Niina Rautiainen (Yhteisöpedagogi AMK, seikkailukasvattaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti) sekä yksilöohjaaja Mira Kumpula (Sosiaalityöntekijä YTM, seikkailukasvattaja, luonto-ohjaaja). Luontopolun työntekijöiden lisäksi luennolla on mukana Luontopolulla osallistujasta, vertaisohjaajuuden kautta nuorisotyön ammattilaiseksi kasvanut Tiina Ahokoivu (nuoriso- ja yhteisöohjaaja, yhteisöpedagogiopiskelija).

Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä toisin, jotta nuorten mielen hyvinvointia voitaisiin tukea paremmin?

Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunta / Under Pressure-tutkimushanke, Tampereen kaupunki, Hyvinvoinnin kehitysohjelma

Tutkimusten mukaan moni nykynuori on ahdistunut ja uupunut. Tampereella suorituskeskeisyys on noussut voimakkaasti esiin asiantuntijoiden ja nuorten itsensä sanoittamana. Tilanne aiheuttaa huolta, ja se halutaan ratkaista nopeasti. Ehdotetut ratkaisut ovat kuitenkin usein nuoria vastuuttavia ja jopa leimaavia. “Mielenterveyskriisiä” ei voi ratkaista ymmärtämättä, millaisten vaatimusten keskellä nuoret elävät ja tästä on tärkeä kuulla nuoria itseään. On tärkeää hahmottaa, miten arjen rakenteet sekä poliittiset ratkaisut ja päätökset vaikuttavat nuorten hyvinvointiin.

Ohjelma perustuu Tampereen yliopiston Under Pressure -tutkimushankkeen ja Tampereen kaupungin Hyvinvoinnin kehitysohjelman tietoon ja tutkimustuloksiin. Paneelikeskustelu alkaa tiiviillä alustuksella. Paneelikeskustelua vetää Under Pressure -tutkimushankkeen johtaja, Tampereen yliopiston professori Päivi Honkatukia yhdessä Tampereen kaupungin Hyvinvoinnin kehitysohjelman edustajan kanssa. Paneelikeskustelussa mukana ovat: Linnea Pylvänäinen, kokemusvaikuttajanuori, Koala-ryhmä, Niklas Söderling, kokemusvaikuttajanuori, Koala-ryhmä, Liisa Huhta, tietokirjailija & opinto-ohjaaja, Tampereen yhteiskoulun lukio, Heli Lapinkoski, koordinaattori/nuorisopalvelut, Tampereen kaupunki ja Susanna Ågren, tutkijatohtori/nuorisotutkimus, Tampereen yliopisto

Nuoret ja turvallisuus

Ung och trygg i Norden / Nuorten turvallisuus Pohjolassa (ohjelma on ruotsinkielinen)

Pohjoismainen Kulttuuripiste ja Pohjoismaiden ministerineuvosto

Pohjoismaiden ministerineuvoston lapsi- ja nuorisotyön vision mukaan ”Pohjola on maailman paras paikka lapsille ja nuorille”. Mutta miten nuoret voivat arjessa, jota leimaa jengiväkivalta, koulusurmat, taloudellinen ja alueellinen eriytyminen sekä yhä digitaalisempi maailma?

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua, joka pohjautuu ajankohtaiseen tutkimukseen pohjoismaisten nuorten hyvinvoinnista. Tutkija Christine Namdar tutkii nuorten jengiytymistä ja radikalisoitumista, kun taas Kaisa Kepsu, Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksen vanhempi erityisasiantuntija, työskentelee lasten yhdenvertaisuuden ja sen edistämisen parissa. Yhdessä ilmastoaktivisti ja ReGenerationin pääsihteeri Keira Dignanin kanssa he keskustelevat nuorten vaikutusmahdollisuuksista, yhteisöllisyyden merkityksestä sekä riskeistä, jotka voivat johtaa nuoria väärille teille jo varhaisessa elämänvaiheessa. Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton pääsihteerin Jenny Tabermann moderoi keskustelua.

Keskustelu on suunnattu sinulle, joka työskentelet nuorten parissa ja haluat saada oivalluksia, inspiraatiota sekä konkreettisia neuvoja turvallisemman tulevaisuuden luomiseksi seuraaville sukupolville.

———————–

”Norden ska vara den bästa platsen i världen för barn och unga,” enligt Nordiska ministerrådets strategi för barn och unga. Men hur mår unga i en vardag präglad av gängvåld, skolskjutningar, ekonomisk och regional segregation samt en alltmer digitaliserad värld?

Välkommen till ett samtal om ungas välbefinnande i Norden. Forskare Christine Namdar forskar om ungas gängbildning och radikalisering, medan Kaisa Kepsu, seniorrådgivare vid Nordens välfärdscenter, arbetar med att främja lika möjligheter för alla barn i Norden. Tillsammans med Keira Dignan, klimataktivist och generalsekreterare för ReGeneration, diskuterar de vikten av ”youth power”, gemenskap och riskerna med att hamna snett tidigt i livet. Jenny Tabermann, generalsekreterare för Pohjola-Nordens Ungdomsförbund modererar samtalet.

Samtalet riktar sig till dig som arbetar med unga och vill få insikter, inspiration och konkreta råd för att skapa en tryggare framtid för nästa generation.

Ahdistuksesta ilmastoaktivismiin – EU:n nuoriso-ohjelmien toimintamahdollisuudet

Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot (Opetushallitus)

Ympäristö- ja ilmastotoimet on yksi EU:n keskeisistä painopisteistä nyt ja tulevaisuudessa. Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat ovat EU:n välineitä ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevien tietojen, taitojen ja asenteiden luomisessa.

Nuorten ilmastoahdistus on ymmärrettävä reaktio maapallon tilaan, mutta se voi toimia myös voimavarana muutokseen. Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja voimaantumaan Erasmus+ nuorisoalan ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamista mahdollisuuksista nuorille, nuorisotyöntekijöille ja organisaatioille. Työpaja koostuu ohjelmien sisältöjen esittelystä, ympäristöteemaisista hanke-esimerkeistä sekä tulevaisuuden toiminnan yhteisestä suunnittelusta.

Työpajaan ovat tervetulleita kaikki EU:n nuoriso-ohjelmista ja ympäristövastuullisuusteemasta kiinnostuneet nuorisotyöntekijät ja muut nuorten parissa toimivat, esihenkilöt, suunnittelijat ja sidosryhmien edustajat.

”Aikuisen sana on laki – vai onko?”  Ammattilaisten oman toiminnan reflektointi haastavissa tilanteissa

Aseman Lapset ry

Aseman Lapset ja SOS-Lapsikylä kutsuu osallistujat oman työn reflektoinnin äärelle nuorten haastavan ja suorastaan huonon käytöksen kanssa työskentelystä, sen haasteista ja kompastuskivistä.

Nuorten, tai alati muuttuvan porukan, käytös haastaa aikuisia monessa tilanteessa. Niin koulut kuin vapaa-ajan toimijatkin tuottavat puhetta ja kokemuksia siitä, ettei käyttäytymisen pelisäännöt ole hallussa ja tilanteet eskaloituvat, myös nuorten ja aikuisen välillä. Nuoret taas kokevat tulevansa poisheitetyiksi, ulossuljetuiksi eri toimintaympäristöistä ja luottamus aikuiseen heikkenee.

Luennolla pureudutaan huonon käytöksen juurisyihin ja siihen, miksi nuoruudessa tilanteet usein eskaloituvat. Lisäksi pohdintaan ammattilaisen roolia haastavissa tilanteissa ja erityisesti siinä, minkälaisia seurauksia ulossulkevilla toimenpiteillä on. Luennolla nostetaan esiin toimivia käytäntöjä haastaviin tilanteisiin tarttumiseksi ja niistä selviämiseksi.

Alle 15-vuotiaiden rikollisuus – Tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen

Aseman Lapset ry

Ohjelmassa sukelletaan alle 15-vuotiaiden rikoksiin ja keskustellaan siitä, miten heitä voidaan tukea ja ohjata oikealle tielle. Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja kriminologi Markus Kaakinen kuvaa nuorisorikollisuuden kehitystä ja tilannekuvaa, ja Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka tiiminsä kanssa tuo esiin käytännön kokemuksia nuorten kanssa tehdystä työstä. Miten tutkimustieto ja kentän arki kohtaavat? Miten voimme yhdessä rakentaa ratkaisuja ja tunnistaa ryhmien merkitys rikoksissa? Ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua keskusteluun, jossa asiantuntemus ja käytännön työ yhdistyvät luomaan suuntaviivoja ja konkreettisia keinoja rikosten ennaltaehkäisyyn.

Nuori, ekstremismi ja radikalisoituminen

Familia ry ja MunDuo-hanke

Tämä aihe on ajankohtainen ja tärkeä nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi herättää huolta niin poliitikoissa, vanhemmissa kuin nuorten keskuudessa. Miten me sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaiset arvioidaan nykytilanteen? Haluamme keskustella siitä, mitkä ennaltaehkäisevät ja puuttuvat prosessit on olemassa ja miten hyvin ne toimivat? Miten moniammatillinen lähestymistapa auttaa väkivaltaisen radikalisoitumisvaarassa olevien nuorten varhaista tunnistamista ja tavoittamista? Työpajassa haluamme keskustelun lisäksi saada yleiskuvan siitä, mikä tämänhetkinen tilanne on. Kuinka hyvin ennaltaehkäisyn ja puuttumisen prosessit ovat vakiintuneet omassa työympäristössä?

Tutustumme muutamaan best practice-esimerkkiin ja pohdimme yhdessä, mitä toimenpiteitä tarvitsemme tulevaisuudessa. Työpajan sisällöstä ja keskusteluista haluamme koota tietopaketin, joka kuvaa osallistujien, nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten nykytilannetta ja tahtotilaa. Tavoitteena on toimittaa tietopaketti asianmukaisille tahoille toimenpiteiden edistämisen tueksi sekä herättää ajatuksia siitä, miten toimenpiteitä voisi omassa työkontekstissa edistää.

Hiiteen itsenäistymisen eetos – uusia menetelmiä läheisyhteistyölle

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia, Triangeli-hanke

Turvallisuuden tunne on perustekijä nuoren hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Turvallisuutta rakennetaan luomalla nuoren ympärille tukiverkosto, johon hän pystyy tukeutumaan tarvittaessa. Triangeli -hankkeessa on lähdetty tukemaan nuorten koulunkäyntiä toisella asteella kehittämällä nuorilähtöisiä menetelmiä oppilaitoksen ja nuoren läheisten väliselle yhteistyölle. Triangelilla tarkoitetaankin nuoren, huoltajien ja muiden läheisten sekä oppilaitoksen muodostamaa kokonaisuutta.

Nuorten läheisinä aikuisina toimivat yleensä huoltajat, mutta läheinen henkilö voi olla joku muukin. Triangeli hankkeessa on nuorilta kysytty, kenet he kokevat läheiseksi aikuiseksi ja millaista tukea he kokevat läheisiltä tarvitsevansa.

Työryhmässä esitellään hankkeessa kehiteltyjä nuorilähtöisiä menetelmiä sekä kerrotaan vanhempien ja oppilaitosten välisistä uudenlaisista yhteistyötavoista, joiden tavoitteena on nuorten sujuva ja turvallinen oppiminen.

Puhujat: Saara Vauhkonen (projektipäällikkö, Xamk), Helinä Juurinen (tki-asiantuntija, Xamk), Hanna Laitinen (tki-asiantuntija, nuorisokoordinaattori, Mll, Järvi-Suomen piiri), Sari Miettinen (tki-asiantuntija, yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori, Xamk).

Raivosta riekaleina: seurusteluväkivalta nuorten välisissä suhteissa

Keijun varjo -toiminta, Maria Akatemia ry

Luento tarjoaa tietoa ja työkaluja, miten käsitellä seurusteluväkivallan teemoja nuorten kanssa. Ensimmäisissä parisuhteissaan nuoret eivät välttämättä tiedä, millainen kohtelu kuuluu seurusteluun. Monelle voi olla epäselvää miten omia ja toisen rajoja kunnioitetaan. Väkivalta nuorten parisuhteissa voi olla monimuotoista ja molemminpuolista sukupuoleen katsomatta. Nuorten on tärkeää oppia turvallisen seurustelun taitoja. Nuorisoalan ammattilaiset voivat olla avainasemassa, jotta väkivallan kierre katkeaa. Luento vastaa mm. kysymyksiin: Mitä seurusteluväkivalta voi olla? Miten voin kohdata väkivaltaa ja ottaa se puheeksi nuoren kanssa? Puhujat: ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijat Sanni Heinonen ja Elina Lehtonen/Keijun varjo -toiminta, Maria Akatemia ry

Saako Siitä puhua? Hengellisyys voimavarana nuorten elämässä

Kirkkohallitus

Epävarmuudet leimaavat aikaamme: perinteisiä instituutioita haastetaan, nuorten luottamus tulevaisuuteen horjuu ja mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa. Yksi hyvinvointia vahvistava tekijä tutkimuksen mukaan on hengellisyys. Nuoret kaipaavat tiloja keskustella eksistentiaalista, henkisistä ja hengellisistä kysymyksistä avoimesti ja rohkeasti. Tämä kutsuu nuorten kanssa työskentelevät dialogiin sekä tutkimaan omaa suhdettaan katsomuksellisiin kysymyksiin. Kanavassa pääset peilaamaan tutkittua tietoa omiin havaintoihisi työn arjessa. Aiheeseen johdattavat Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusseura), Jari Pulkkinen (Lasten ja nuorten keskus) ja Katri Vappula (Kirkkohallitus). Puheenvuorojen jälkeen pääsevät nuoret panelistit, Ibrahim Shalabyn, Aino Vihonen ja Miska Tauriainen, ääneen. Paneelia luotsaa Selja Koponen (Step) ja kommenttipuheenvuoron kuulemme Tiina-Liisa Vehkalahdelta (Nuorisopalvelujohtaja, Tampere).

Leirityön hyvinvointijohtaminen, vaikuttavuusarviointi ja ennakointi leirityön laadun kehittämisessä

Suomen ev. lut. kirkko

Työpajassa keskitytään leirityön laadun kehittämiseen. Hyvinvointijohtaminen, vaikuttavuusarviointi ja ennakointi tukevat kasvatuksen alan ammattiin opiskelevien ja ammatissa toimivien leirityön osaamisen kehittämistä.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kehitetty leirityön hyvinvointijohtamisen mallia. Leirihenkilöstön on voitava hyvin, että leiriläisten tarpeisiin voidaan vastata eri tilanteissa. Työhyvinvointi on työssäjaksamisen perusta. Laadukas leirityö edellyttää leirityön hyvinvointijohtamista. Sillä tarkoitetaan ennakoivia, täsmällisesti määriteltyjä ja organisaation toiminta- ja henkilöstöstrategiasta johdettuja toimenpiteitä. Työhyvinvointia sinällään ei voi johtaa, mutta määriteltyä sisältöä ja erityisesti mitattaviin tavoitteisiin pääsemistä voi johtaa. Työhyvinvointi on strategisesta johtamistyötä. Leirityön hyvinvointijohtaminen tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Suomen Nuorisokeskusyhdistys on kerännyt leirikouluosallistujilta palautetta ja vaikuttavuuden arviointia pitkänä aikasarjana, ja toteuttaa vaikuttavuusarviointia vuosittain.
Suomen Partiolaisten Henkisen turvallisuuden työryhmä uudistaa Turvallisesti yhdessä -sähköisen oppimisalustan opintokokonaisuutta, jonka kaikki partiojohtajatehtävissä toimivat yli 15 vuotiaat suorittavat. Leirityöhön ja siinä tarvittavaan ennakointiin kasvatetaan partiopolun aikana. Ennakointi on niin fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kuin kasvatuksellistakin.

Käytännön työkaluja tulevaisuustyöhön

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia

Miten vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja innostaa heitä toimimaan paremman tulevaisuuden tavoittelemiseksi? Tässä käytännönläheisessä työpajassa opit itse tekemällä tulevaisuusvalmennuksen työkaluja, joita voit hyödyntää omassa työssäsi nuorten parissa.

Tulevaisuusnäkökulmaa voidaan soveltaa nuorisotyössä mitä erilaisempien aiheiden käsittelyyn niin yksilöiden kuin ryhmienkin kanssa. Työpajassa tutkailemme yhdessä erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia tekemällä harjoituksia sekä pohdimme, miltä toivotunlainen tulevaisuus ylipäätään voisi näyttää ja tuntua. Samalla saat omaan työkalupakkiisi helposti erilaisiin tilanteisiin mukautettavia menetelmiä.

Työpaja perustuu Tulevaisuusvalmentajan opas -kirjajulkaisuun (2024, pdf saatavilla: https://julkaisut.xamk.fi/materiaali/tulevaisuusvalmennus/). Fasilitaattoreina toimivat Antti Rantaniva ja Ville Eerikäinen nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenialta.

Miten ehkäistä nuorten keskinäistä väkivaltaa nuorisotyössä?

Nuorisotutkimusseura

Nuoret elävät ryhmissä ja ryhmistä. Nuorten keskinäinen väkivalta tapahtuu usein osana jotakin ryhmää. Nuorisotyötä tehdään pääosin ryhmien kanssa. Niinpä on ilmeistä, että nuorten väkivallan ehkäisyssä tarvitaan nuorisotyötä. Tässä ohjelmaosiossa nuorten tekemän ja kokeman väkivallan ryhmäperustaisuutta tarkastellaan sekä tutkimustiedon että nuorisotyön näkökulmista.

Tule mukaan kuulemaan tuoreimmasta aihepiirin tutkimuksesta ja ideoimaan väkivaltaa ehkäisevää nuorisotyötä. Tutkimustietoa tarjoavat Nuorisotutkimusseuran tutkijat Malin Fransberg ja Antti Kivijärvi. Väkivaltaa ehkäisevän nuorisotyön äärelle johdattelevat Oulun, Tampereen ja Vantaan nuorisopalvelujen ammattilaiset. Ohjelmaosio perustuu kolmivuotiseen Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet -tutkimushankkeeseen (2023-2026).

Kumpi räjähtää eka – mun pää vai planeetta?

Sisältövaroitus: työpajassa käsitellään vi***uksen tunnetta.

Nyyti ry / Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke

Ekoepätoivo, ympäristövitutus ja ilmastonmuutosapatia vetävät mielen matalaksi ja tekevät arjesta raskaan. Miten pään saa pidettyä kasassa ekokriisin keskellä?

Työpajassa tutkitaan vitutuksen tunnetta, poraudutaan ympäristöahdistukseen ja kartoitetaan muita kriisien herättämiä tunteita. Hyvinvoinnin ja ekokriisin ratkaisemisen kannalta on tärkeää, ettemme hyydy, jäädy tai välttele vaikeita tunteita, vaan kohtaamme ja käsittelemme niitä rakentavasti.

Nostetaan sarvikuono pöydälle ja selvitetään, mitä hankalille tunteille pitäisi tehdä – olivat ne sitten omia tai nuorten kokemia. Etsitään keinoja, miten voimavaroja voi suunnata viisaasti ja miten arkeen saa lisättyä myötätuntoa itseä ja muita kohtaan.

Työpaja on yhdistelmä tutkimustietoa, toimintaa ja konkreettisia menetelmiä. Sen ohjaavat Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen asiantuntijat.

Miten suojella nuoria ekstremistiseltä vaikuttamiselta verkossa – tietoa ja työkaluja

Pelastakaa Lapset ry

Vihamieliset viestit ja ihmisryhmiä halventava sisältö leviävät verkossa vauhdilla. Suomalaiset nuoret kohtaavat tällaista sisältöä Euroopan tasolla toiseksi eniten. Altistuminen väkivaltaiselle, halventavalle sisällölle ruokkii ennakkoluuloja ja heikentää turvallisuuden tunnetta. Monet ääriliikkeet levittävät tällaista sisältöä verkossa pyrkien vaikuttamaan nuorten ajatteluun.

Nuorisotyön ammattilaisilla on keskeinen rooli nuorten suojelemisessa verkkovaikuttamiselta. Haitallista maailmankuvaa levittävästä sisällöstä ja ääriliikkeiden manipuloinnista puhuminen nuorten kanssa on tärkeää.

Pelastakaa Lasten asiantuntijoiden Rosa Haaviston ja Annukka Kurjen luento tarjoaa selkeän katsauksen väkivaltaisten ääriliikkeiden verkkotoiminnasta ja konkreettisia työkaluja nuorten suojelemiseksi ekstremistiseltä vaikuttamiselta.

Kuvissa olevat lapset – Mitä on tämän hetkinen seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali ja miksi siitä ei puhuta?

Pelastakaa Lapset, Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminto

Työpajan aikana on tarkoitus kertoa nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja erityisesti tilanteista, joissa lasten itse itsestään ottama kuvamateriaali leviää netissä.

Pelastakaa Lasten Nettivihje on nähnyt vihjetyössään kasvavan ilmiön, jossa netissä jaetaan lapsista kuvamateriaalia, joka on lapsen itsensä ottamaa tai tilanteista, joissa tekijä kuvaa lasta mahdollisesti hänen tietämättään. Näissä tilanteissa lapsi kohdistaa seksuaalisia tekoja itseensä, usein tekijän ohjaamana, painostamana tai pakottamana.
Työpajan tarkoitus on lisätä ymmärrystä netissä tapahtuvan seksuaaliväkivallan ilmiöstä, jotta ammattilaiset rohkenisivat ottaa puheeksi näitä teemoja lasten ja nuorten kanssa. Tarkoitus on antaa ammattilaisille vinkkejä puheeksi ottoon. Pelastakaa Lapset on tuottanut materiaalia ammattilaisille ja nuorille, jota voi hyödyntää puheeksi oton tukena.

Työpajan tausta-ajatuksena on se, että jokainen nuoria kohtaava ammattilainen on seksuaalikasvattaja. Jokainen ammattilainen voi omalla toiminnallaan olla tukemassa nuoren turvallista kasvua ja kehitystä, olla vahvistamassa nuorten tietoa ja vahvistamassa nuorten rajoja niin, että he osaavat toimia suojaten itseään ja muita.

Mitä lääkkeitä nuoret määräävät yhteiskunnan polarisaatioon?

Plan International Suomi

Yhteiskunnallinen polarisaatio muodostaa kasvavan uhkan demokratialle, yhteisöllisyydelle ja keskinäiselle luottamukselle. Samalla julkinen keskustelu maahanmuutosta on kärjistynyt entisestään. Miten nuorisoala voi edistää yhdenvertaista vuoropuhelua ja lieventää vastakkainasettelua?

Keskustelussa tarkastelemme polarisaation vaikutuksia maahan muuttaneiden nuorten turvallisuuteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen. Lisäksi pohdimme, miten demokratiakasvatus ja keskusteleminen voivat tukea kriittistä ajattelua ja erilaisuuden kohtaamista.

Paneelissa keskustelevat Muuttajat! -toiminnan nuoret aktiivit Asma Hassan, Vansh Singh Raina ja Dristi Aryal sekä väitöskirjatutkija Henri Huttunen, jonka tutkimus käsittelee demokratiakasvatusta ja poliittista polarisaatiota.

Kuinka puhua sodista ja kriiseistä nuorten kanssa?

Rauhankasvatusinstituutti ry

Elämme aikaa, jossa sotaa käydään laajasti eri puolilla maailmaa. Ukrainan sodan myötä sota on tullut myös Suomen näkökulmasta lähemmäksi kuin pitkään aikaan. Ovatko nuoret halunneet keskustella kanssasi meneillään olevista sodista ja maailmanpoliittisista kriiseistä? Nuorten kanssa kriiseistä ja sodista keskusteleminen on herkkä asia. Rauhankasvatusinstituutti on valmistanut nuorisotyöntekijöille materiaaleja, joiden avulla sodista ja kriiseistä päästään keskustelemaan mahdollisimman turvallisesti.

Kuinka puhua sodista ja kriiseistä nuorten kanssa -työpajassa saadaan tietoa ja ymmärrystä traumatietoisista toimintatavoista, joita tarvitaan, kun keskustellaan sodasta ja rauhasta. Rauhankasvatusinstituutin asiantuntijat esittelevät, kuinka sodasta ja konflikteista keskustelua voi lähestyä tiedon, turvan, tunteen ja toiminnan näkökulmista. Työpajassa tutustutaan tehtäviin, joiden avulla voi käsitellä sodan ja konfliktien aihetta nuorten kanssa.

Romanit – tunne paremmin, kohtaa kokonaisvaltaisemmin!

Rauhankasvatusinstituutti ry

Työpajassa esittelemme loppuvuonna 2024 julkaisemamme materiaalikokonaisuuden romanikulttuurista ja sen tuomisesta osaksi kasvatustyötä nuorten parissa. Työpajassa saat vinkkejä ja tukea sen hyödyntämiseen nuorisotyössä.
Vuosittain huhtikuussa vietettävä romanien kansallispäivä ja romanihistorian kuukausi on toistaiseksi ollut hyvin heikosti huomioitu nuorisotyössä. Tuottamamme harjoitukset tarjoavat monipuolisen katsauksen romanien historiaan ja kulttuuriin ja soveltuvat erityisen hyvin hyödynnettäväksi huhtikuussa vietettävän Romanien kansallispäivän huomioimisessa osana nuorisotyötä. Työpajan innostaa nostamaan romaniaiheet keskusteluun nuorten parissa, antaa välineitä avata keskusteluja romaneista ja tuoda keskusteluihin ennakkoluuloja haastavia näkökulmia osana nuorisotyötä kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Työpaja antaa välineitä haastaa ja kumota monia romaneihin liitettyjä stereotypioita ja puuttua romanien kohtaamaan syrjintään. Työpaja vahvistaa nuorisotyöntekijöiden valmiuksia luoda turvallista toimintaympäristöä romaninuorille ottaen huomioon erilaiset sosiaalisen ja psykologisen turvallisuuden näkökulmat.

Toteutuksesta vastaa RKI:n viestintäsuunnittelija, toimittaja ja Romaniaktivisti Leif Hagert ja RKI:n toiminnanjohtaja Riikka Jalonen.

Tunnistatko haasteen saada romaninuoria mukaan toimintaanne? Tule kuulemaan ja keskustelemaan miten kehittää omaa osaamistasi romanikysymyksistä ja välineitä kehittää toimintaanne niin, että se tuntuu turvalliselta ja kutsuu mukaan myös romaninuoria.

Nuorisotyö kasvurauhaa turvaamassa

Seta ry

Kasvurauhalla tarkoitetaan sitä, että jokainen lapsi ja nuori saa kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa ja kunnioittavassa ympäristössä seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuolensa itse määritellen. Nuorisolain mukaisesti nuorisotyön tehtävänä on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kasvurauhan takaaminen sateenkaarinuorille on yhdenvertaisuuden edistämistä, jolloin jokainen nuori saa kasvaa turvassa syrjimättömässä ympäristössä ilman pelkoa häirinnästä tai väkivallasta. Tässä paneelissa kuullaan, millaisia konkreettisia keinoja nuorisotyöllä on kasvurauhan edistämiseksi sekä turvallisempien tilojen luomiseksi.

Aiheesta keskustelemassa ovat sateenkaarinuori, sateenkaarinuoren vanhempi sekä sateenkaarinuorisotyöntekijä.

Paneelin vetäjinä Seta ry:n nuorisotyön asiantuntijat Teija Ryhtä ja Sanna Immonen.

Kunniakäsitykset ja uusi-Heimolaisuus: Väkivallan kietoutuminen katujen sumuun

Setlementti Tampere ry, DIDAR

Monet nuoret kokevat paineita, kun yhteiskunta jakautuu pienempiin ryhmiin. Osa nuorista etsii omaa identiteettiään pienistä yhteisöistä, eli ”uusista heimoista”, ja löytää elämälleen merkitystä ja turvallisuutta esimerkiksi katuryhmissä. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa turvattomuutta muille nuorille. Toiset nuoret kärsivät erilaisesta ryhmäilmiöstä, joka ei johdu niinkään yhteiskunnan pirstoutumisesta, vaan eriytymisestä. Tietyt yhteisöt rakentavat uutta yhteisöllisyyttä vanhojen, patriarkaalisten arvojen pohjalta, mikä luo etnisiin tai kulttuurisiin ryhmiin kuuluville uudenlaista ryhmäpainetta. Tässä ympäristössä ylläpidetään haitallisia perinteitä, joista perheet ja nuoret kärsivät, ja jotka johtavat arvokonflikteihin ja väkivaltaan.

“Voiks vähän vilauttaa?” Tunnista, puutu ja ennaltaehkäise – lapsiin ja nuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset verkossa

Sua varten somessa

Verkossa nuoriin kohdistuva seksuaaliväkivalta on kasvava ilmiö. Lähes joka kolmatta alaikäistä on seksuaalisesti lähestynyt aikuinen. Alastonkuvien pyytely ja sellaisten vastaanottajaksi ilman suostumusta joutuminen on monelle nuorelle jo niin arkipäiväistä, etteivät he edes tunnista niitä rikoksiksi. Vain pieni osa nuorista kertoo kokemuksistaan aikuiselle, ja vielä pienempi osa tekee asiasta rikosilmoituksen.

Tunnistatko sinä, milloin kyse on seksuaalirikoksesta? Luennolla Sua varten somessa -toiminnan asiantuntija Minerva Kettukuja sekä rikoskomisario, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen lapsirikostutkinnan tutkinnanjohtaja Maria Hietajärvi syventyvät konkreettisin, suoraan nuorten kokemusmaailmasta kumpuavin esimerkein siihen, miltä digitaalinen seksuaaliväkivalta tällä hetkellä näyttää. Luennon jälkeen osallistuja ymmärtää lapsiin kohdistuvaa verkkovälitteistä seksuaaliväkivaltaa ilmiönä ja tietää, kuinka hän voi ammattilaisena tunnistaa ja puuttua siihen.

Luento on hyödyllinen kelle tahansa nuorten parissa toimivalle nykyiselle tai tulevalle ammattilaiselle.

Turvallinen oppilaitos – hyvinvoiva yhteisö

Tampereen kaupunki, Ankkuritoiminnasta apua ja tukea II asteelle – nuorten turvalliset polut -hanke

Mistä aineksista syntyy turvallinen oppilaitos? Turvallisuus on ihmisen perustarve ja oikeus. Lain mukaan jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Mitä nuoria kohtaavat ammattilaiset ja oppilaitosten henkilöstö sekä johto voivat tehdä, jotta nuoret kokisivat olonsa turvalliseksi oppilaitoksessa? Miten kiusaamista, häirintää, rikollisuutta ja väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä? Koulut ja oppilaitokset tavoittavat lähes kaikki lapset ja nuoret ja he viettävät siellä merkittävän osan arjestaan. Siellä havaitaan monenlaisia nuoruuden ilmiöitä, jotka valuvat vapaa-ajalta myös koulun seinien sisälle. Mitkä ovat monialaisen yhteistyön mahdollisuudet epätoivottujen kehityssuuntien kuten nuorisorikollisuuden tai jengiytymisen ehkäisyssä? Miten jokainen voi vaikuttaa turvallisuuteen? Näihin aiheisiin lähdetään etsimään näkökulmia paneelikeskustelun kautta. Paneeliin osallistujilla on nuorisoerityistä osaamista ja he työskentelevät nuorten parissa monipuolisissa tehtävissä, lisäksi mukana on toiseen asteen opiskelija tuomassa nuorten näkökulmaa mukaan.

Panelistit: Sina Järvilehto (opiskelija, Tredu), Eerik Laulajainen (turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö Tampereen seudun ammattiopisto Tredu), Mikko Pitkänen (rikosylikonstaapeli, Sisä-Suomen poliisilaitos), Henri Rikander (turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö, oikeustieteen tohtori, dosentti, Tampereen kaupunki), Jenni Vadén (sosiaalityöntekijä, nuorten rikosasiat, Pirkanmaan hyvinvointialue), Salla Vahvelainen (nuorisotyöntekijä, Ankkuritoiminnasta apua ja tukea II asteella -hanke, Tampereen kaupunki). Paneelin juontaa projektikoordinaattori Jussi Palovaara (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu)

Nuoret, työ ja raha

Teeman asiantuntijakumppanina toimii HDL

Career talks! – vieraskielisten nuorten työllistyminen ja yritysyhteistyö

Diakonissalaitos

Miten tukea vieraskielisiä nuoria työllistymään ja osallisiksi työyhteisöjä? Entä kuka tukee työnantajia nuorten työllistämisessä? Keskustelua nuorten ja työnantajien kokemuksista sekä valmentajien vinkit onnistuneisiin työsuhteisiin.

Työpajan toteuttaa Vamos -nuortenpalvelun valmentajat yhdessä nuorten ja työnantajien kanssa. Työpajassa hyödynnetään vieraskielisten nuorten työllistymistä tutkineen EASWork –selvityshankkeen tuloksia.

“You know, when people just choose to hang out with people from the same nationality, you would find that they’re like, they’re not thinking outside the box. They’re just within their box. [–]There’s always something new you can learn from someone who is from another country or from a different background. So I guess if companies would think that, I think the world would be a better place. And we would have flying cars, but because the world is shitty and people don’t want to accept each other, we don’t have flying cars yet.” (nuori, EASWork – selvityshanke).

Nuoret eivät saa töitä – mitä minä voisin tehdä?

Nuorisoala ry

Nuorisotyöttömyys ei ole vain tilasto – se on nuorten elämässä näkyvä todellisuus. Miten nuorisoalan toimijat voivat konkreettisesti vaikuttaa tilanteeseen? Tämä tapahtuma tarjoaa tuoreita näkökulmia ja käytännön ratkaisuja nuorten työllisyyden parantamiseksi.

Tapahtumassa käydään läpi tekemämme avaus nuorten työllistymisen tukemiseksi ja pohditaan yhdessä, miten nuorisotyön keinoin voidaan tukea nuorten pääsyä työelämään. Paneelikeskustelussa ääneen pääsevät nuorten parissa työskentelevät, jotka valottavat nuorten työelämän haasteita ja mahdollisuuksia nuorisotyön näkökulmasta.

Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan kokemuksia ja löytämään konkreettisia tapoja vaikuttaa siihen, ettei yksikään nuori jää työttömyyden loukkuun tai byrokratian rattaisiin!

Työelämätaitoja pelaamalla?

GameOn-hanke

Pelaaminen on viihdyttävää ajanvietettä, mutta pelillistyvässä yhteiskunnassa pelikulttuurien tunteminen ja pelitaidot tarjoavat myös uudenlaisia polkuja töihin ja opintoihin. Tällä luennolla luodaan katsaus siihen, kuinka pelaamisen ympärille saadaan rakennettua tavoitteellista, työelämävalmiuksia ja hyvinvointia edistävää toimintaa.

Luennolta saat konkreettisia työkaluja pelaamisesta keskusteluun nuorten kanssa sekä pelitoiminnan toteutukseen liittyen. Pääset myös tutustumaan GameOn-hankkeessa jatkokehitettyyn versioon pelitarina-työkalusta, jossa keskitytään erityisesti työelämätaitojen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.

Haaveilu nuorten työhön kiinnittymisen menetelmänä

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Xamk

Mistä nuorten haaveilevat ja miksi haaveilu on tärkeä osa nuorten itsenäistymistä? Työpajassa kuullaan nuorten haaveista ja miten ne kiinnittyvät työhön ja toimeentuloon. Tulokset perustuvat Itä-Suomen nuorisopuntariin, joka on laaja kyselytutkimus itäsuomalaisten nuorten arvoista ja asenteista.

Lisäksi työpajassa esitellään uusi haaveisiin ja haaveiluun perustuva valmennusmenetelmä, jonka avulla tuetaan nuorten työhön ja koulutukseen kiinnittymistä. Osallistujat pääsevät lopuksi kokeilemaan itse menetelmää käytännössä. Tule siis uppoutumaan kanssamme haaveisiin!

Työpajassa puhujina ovat projektitutkija Marja Moisala ja projektipäällikkö Ville Eerikäinen Xamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta. Menetelmät on kehitetty Euroopan unionin osarahoittamassa Tupa-hankkeessa.

Nuoren rahat pelissä – velat niskassa ja vuokrat maksamatta?

Rahat pelissä -hanke / Takuusäätiö ja Sosped-säätiö

Rahapelaaminen kuuluu nuorten maailmaan. Nettipelit on suunniteltu koukuttaviksi ja rahapelaamisen pariin houkuttelee toive nopeasta rikastumisesta. Moni nuori odottaakin täysi-ikäisyyden hetkeä, jolloin pääsee laillisesti pelaamaan rahapelejä. Rahapelaamisen vuoksi arjen talous voi kärsiä tai nuori voi velkaantua merkittävästi hyvin lyhyessäkin ajassa. Miten ehkäisemme näitä haasteita, kun rahapelimarkkinointi lisääntyy tulevina vuosina? Työpajassa syvennytään rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten haittojen moninaisuuteen sekä rahapelaamista vauhdittaviin arvoihin ja asenteisiin. Työpaja tarjoaa eväitä rahapelihaittojen puheeksi ottoon ja käytännön ohjaustyöhön. Työpajatyöskentelyä vetävät Rahat pelissä -hankkeen työntekijät sekä koulutetut kokemusasiantuntijat

HVA, TE24, TYM… Pysyvätkö nuoret mukana? Entäs me ammattilaiset?

Nuorisoala ry ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

Työllisyydenhoito siirtyi vuoden alussa valtiolta kuntien tehtäväksi ja uudet työllisyysalueet käynnistyivät vuoden vaihteessa. Miltä uudistuksen alku on näyttänyt nuorten ja nuorisotyön näkökulmasta? Miten palvelut on järjestetty, toimiiko yhteistyö eri tasoilla saumattomasti ja löytävätkö nuoret oikeaan palveluun oikeaan aikaan?

Ohjelmassa kuullaan tuoreen selvityksen tuloksia, jossa tarkasteltiin TE-uudistuksen vaikutuksia nuorten palveluihin. Keskustelemassa uudistuksesta ja sen vaikutuksista ovat työllistymisen monialaisen tuen palvelujen johtaja Tommi Eskonen Tampereen kaupungilta, palvelujohtaja Katariina Soanjärvi Jyväskylän kaupungilta, etsivä nuorisotyöntekijä ja Pohjois-Pohjanmaan etsivän nuorisotyön alueellinen koordinaattori Anita Hyvönen Sievin kunnasta sekä toiminnanjohtaja Timo Kontio Into ry:stä. Keskustelua johdattelevat palvelujohtaja Tuija Kautto Nuorisoala ry:stä ja asiantuntija Katja Uusitalo Into ry:stä.

Ohjelman toteuttavat yhteistyössä Nuorisoala ry ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.

Nuorten velkaantumispolku

Talous- ja velkaneuvonta

Nuorten velkaantumistarinoissa on usein samoja tunnistettavia piirteitä. Velkaantumispolku etenee hyvin samankaltaisesti, yksi asia johtaa toiseen mutta polku kuljetaan loppuun vaikka polulta voisi lähteä koska tahansa oikeaan suuntaan. Miksi näin tapahtuu? Millaisia ajatuksia nuorilla polun eri vaiheissa on, millaiset myytit ohjaavat matkaa. Velkaantumispolun tapahtumien tunnistaminen ja kokonaiskuvan hahmottaminen auttaa meitä auttamaan nuoria. Se auttaa myös nuoria ymmärtämään velkaantumiseen johtavia tapahtumia sekä auttaa ymmärtämään velkaantumiseen liittyviä tunteita ja seurauksia.

Ohjelman puhujat ovat talous- ja velkaneuvonnan ammattilaisia jotka kohtaavat nuoria velkaantumispolun loppupäässä.

Nuorten työllisyyden parempi tulevaisuus: Tampereen kaupungin nuorten työllisyysohjelma

Tampereen kaupunki / Työllisyys- ja kasvupalvelut

Tervetuloa kuuntelemaan luentoa Tampereen kaupungin nuorten työllisyysohjelmasta, jonka tavoitteena on tehdä Tampereesta erinomainen työelämäkasvatuksen, osaamisen ja työllisyyden kaupunki nuorille. Käsittelemme, miten ohjelma vastaa Tampereella kasvaneeseen nuorten työttömyyteen ja kohtaanto-ongelmaan kuudella kampanjakokonaisuudella. Kerromme miten Tampereella rakennetaan nuorille parempaa työllisyyden tulevaisuutta monipuolisilla yhteistyökuvoilla.

Puhujina Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja (2022-2024) Oliver Priimägi ja Nuorten työllisyysohjelman koordinaattori Olli Sillanpää

Nuoret ja vapaa-aika

Vastaako harrastamisen Suomen malli Suomen lasten tarpeisiin?

Suomen Partiolaiset

Puheenvuoroja Suomen harrastamisen mallin ympäriltä. Kuinka malli on muuttanut suomalaista harrastuskenttää? Onko harrastuneisuus lisääntynyt? Ovatko harrastuksiin löytäneet ne lapset, joita haluttiin tavoittaa? Minkälaiset toimijat ja toiminnot ovat menestyneet? Muuttaako malli yhteiskuntaa?

Keskustelutilaisuudessa kuulemme viisi puheenvuoroa aiheeseen liittyviltä tahoilta

Nuorisotyön rooli nuorten liikkumisen edistämisessä kunnassa

Tampereen kaupunki, Nuorisopalvelut

Nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat sekä fyysisen kunnon heikentyminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan monia toimijoita.
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys kietoutuvat saumattomasti toisiinsa ja nuorisoalalla on paljon annettavaa nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kentälle, nuorisotyön keinoin.
Nuorisotyön vahvuuksia ovat matalan kynnyksen kohtaamisen, ilon ja osallisuuden yhdistäminen liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan edistämiseen, joka samalla tukee myös mielenterveyttä.

Tampereella liikunta- ja nuorisopalvelut ovat tarttuneet pitkäjänteisesti yhteiseen kehittämishaasteeseen: miten tuoda liikettä sekä liikunnan iloa ja onnistumisia niiden nuorten elämään, joille liikkuminen on syystä tai toisesta vastenmielistä, liikuntatunnit pakkopullaa ja jotka ovat seuratoiminnan ja säännöllisten liikuntaharrastusten ulkopuolella.

Tule kuulemaan miten liikunta- ja nuorisopalvelut satsaavat yhdessä liikunnallisen nuorisotyön kehittämiseen, johon kuuluvat mm. yläkouluikäisille suunnattu liikuntamotivaattoritoiminta, harrastamisen tukeminen nuorisokeskuksissa, maksuttomat nuorten treenit yli 16-vuotialle, sekä uudenlainen liikunnallisen nuorisotilan konsepti v. 2026 avautuvalla Hervannan vapaa-aikakeskuksella.

Kaikilla on kokemuksia – Merkityksellisyyttä ja menetelmiä kokemusosaamisesta

Diakonissalaitos

Mitä on kokemusosaaminen ja mitä iloa siitä on nuorisotyöntekijälle? Miten omien elämänkokemusten hyödyntämiseen suhtaudutaan alallamme? Entä miten kokemusosaamiseen tutustuminen voi toimia sosiaalisen vahvistamisen välineenä nuorten ohjauksessa? 

Työpajassa pohdimme näitä kysymyksiä harjoitusten ja työkalujen avulla. Kokemusosaamisella tarkoitetaan elämänkokemuksista jalostettua osaamista, jota voi soveltaa erilaisissa toiminnoissa ja yhteisöissä niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Oman ammatillisen reflektoinnin lisäksi saat mukaasi materiaaleja ja menetelmiä, joita voi soveltaa työskentelyssä erityisesti nuorten aikuisten ryhmissä, työpajoilla ja yksilöohjauksessa. 

Työpaja pohjautuu Kokonaisena työssä -hankkeen (ESR+) oppeihin ja sen vetävät kokemustyöntekijä Mila Nikkanen ja nuorten osallisuuden asiantuntija Emma Kallunki Diakonissalaitokselta

Osallistuvatko kehitysvammaiset nuoret toimintaanne – vai jäävätkö he ulkopuolelle?

Loisto Setlementti ry / Ensisijaisesti tyttö -hanke

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua turvalliseen ja mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan. Mutta mitä se todella tarkoittaa käytännössä?

Tässä työpajassa sukellamme siihen, miten voit tehdä vapaa-ajan toiminnastasi aidosti saavutettavaa ja kutsuvaa myös kehitysvammaisille nuorille. Saat kuulla kehitysvammaisten nuorten omia toiveita ja kokemuksia, ja opit konkreettisia tapoja rakentaa turvallisia tiloja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja nuorten yksilöllisiä tarpeita.

Työpajan järjestää Helsingin ja Espoon Tyttöjen Taloilla toimiva Ensisijaisesti tyttö -hanke. Puhujina ovat hankkeen työntekijät Matilda Hertell, Emma Lappeteläinen ja Janette Aho.

”Ne on niit pienii juttuja: joku kannustaa mukaan, saa tukea ja pääsee kulkee” -Miten kehittää nuorille merkityksellistä ja saavutettavaa vapaa-ajan toimintaa?

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio

Harrastaminen on monille nuorille tärkeä osa arkea ja merkittävä hyvinvoinnin lähde. Kuitenkin kaikilla nuorilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintaan. Kolme valtakunnallista ESR+ 4.3 -kehittämishanketta — Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus, Yleisurheilun yhteinen talo (TALO) ja NuoRTO – Nuorille Resilienssiä, Toimijuutta ja Osallisuutta — pyrkivät syksyllä 2024 käynnistyneiden hankkeidensa kautta poistamaan harrastamisen esteitä erityisesti toimintarajoitteisilta, maahan muuttaneilta ja harrastuksista syrjään jääneiltä nuorilta.

Tilaisuuden alussa kuullaan nuorten kokemuksia vapaa-ajasta, minkä jälkeen keskustellaan fasilitoidusti yhdenvertaisesta vapaa-ajasta. Keskusteluun osallistuvat nuoret, harrastustoiminnan kehittäjät ja toteuttajat. Yleisö pääsee osallistumaan digityökalujen kautta. Lopuksi kootaan oivallukset siitä, miten mielekästä ja saavutettavaa vapaa-aikaa voidaan yhdessä rakentaa.

Näin järjestät ensimmäistä kertaa luonnon ennallistamistalkoot nuorille!

Luontoliitto ry

Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä luonnon ennallistamista nuorten kanssa? Työpajassa käydään läpi askel askeleelta, kuinka ennallistamistoimintaa voi järjestää juuri sinun paikkakunnallasi. Kehen otat yhteyttä? Millaisille ryhmille toiminta sopii?

Luonnon ennallistaminen on sekä välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi, että erinomainen luontolähtöisen ympäristökasvatuksen muoto. Ennallistaminen vaatii paljon talkootyötä, ja tähän tarvitaan nuoria mukaan!

Talkootyön järjestäjän ei tarvitse itse tietää ennallistamisesta. Ennallistamistalkoot voi järjestää osana muuta toimintaa tai omana leirinä. Toiminta vie nuoret luontoon, antaa tilaa hyvin konkreettiselle oppimiselle, vaikuttamiselle ja luontosuhteen kehittymiselle.

Työpajan vetäjät ovat lukuisia ennallistamistalkoita nuorille järjestäneet Ville Laitinen ja Hanna Pöllänen.

Nuorten ääni vahvistuu kirjastossa – Aktiiviset nuoret ovat tulevaisuuden aktiivisia aikuisia!

Suomen kirjastoseura

Demokratiatyö on tänä päivänä kirjastojen perustoimintaa. Kirjaston tehtäviin kuuluu mm. aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen.

Demokratiaa uhkaa esimerkiksi yhteiskunnan eriarvoistuminen, tiedon ja mahdollisuuksien kasautuminen, mielipiteiden polarisaatio ja populismi. Kirjastolla on merkittävä rooli näiden ennaltaehkäisyssä. Luotettavan tiedon lisäksi tarjoamme vinkkejä, miten nuorten kanssa työskentelevät voivat reagoida vaikuttamisyrityksiin.
Kirjasto toimii tilana ja alustana nuorten omaan vaikuttamiseen tarjoamalla aitoja mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

Kuulemme esimerkkejä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kirjastoissa ja pohdimme, millaisia mahdollisuuksia yhteistyö nuorisopalvelun ja muiden tahojen kanssa avaa.

”Minäkin olen vakavasti otettava ihminen” – nuorten ääni huumekeskusteluihin

Säädäks Sä? -hanke

Ehkäisevässä päihdetyössä olemme tottuneet kuulemaan kokemusasiantuntijoiden merkittäviä selviytymistarinoita, mutta olisiko jo aika kuulla lisäksi nuoria, joiden elämässä huumeet yhä ovat? Huumeita satunnaisesti käyttävät nuoret ovat verrattain näkymätön väestöryhmä. Päihdepalveluissa näkyvät kärjistyneet huumeiden käytön haitat ja kunnissa sekä järjestöissä tehtävä ehkäisevä päihdetyö painottuu käytön ennaltaehkäisyyn. Nyt on aika saada huumeita satunnaisesti käyttävien nuorten ääni kuuluviin!

Puheenvuorossa pääset kuulemaan näkökulmia ehkäisevään päihdetyöhön peilattuna nuoren omakohtaisiin kokemuksiin. Lisäksi puheenvuorossa tuodaan esiin nuorilähtöisen yhteiskehittämisen tärkeyttä: miksi ja miten ehkäisevää päihdetyötä tulisi kehittää yhdessä nuorten kanssa.

Puhujina Säädäks Sä? -hankkeen projektityöntekijä (Valo-Valmennusyhdistys ry) sekä vapaaehtoinen vertaiskehittäjä.

Nuorisoalan kehittäminen

Kuinka käännetään järjestö uuteen nousuun?

Nuorisoala ry

Onko teidänkin järjestössä aina samat ongelmat? Jäsenmäärä laskee, rahat loppuvat? Samat tyypit tekevät aina kaiken ja se kaikki tehdään niin kuin aina ennenkin? Ketään ei oikein kiinnosta – ei ainakaan niitä nuoria?

Tule kuuntelemaan vetävän järjestötoiminnan kaavasta ja saamaan konkreettisia työkaluja muutoksen johtamiseen! Olitpa sitten tuore järjestötoimija tai vanha kettu, tästä setistä saat taatusti irti uutta puhtia ja ideoita – muistat taas, miksi hommaasi lähditkään ja mikä omassa yhteisössäsi innostaa. Vaikka esimerkit on poimittu järjestöistä, ohjelma sopii toki muidenkin arvopohjaisten yhteisöjen kuin yhdistysten toimijoille.

Puheenvuoron pitää Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, joka on aiemmissa pesteissään uudistanut ja kasvattanut muun muassa partiolaisten, lukiolaisten ja puolueen toimintaa.

Nuoret hyvän elämän ja tulevaisuuden rakentajina

Sitra

Vaikka nuoret kohtaavat arjessaan paljon epävarmuuksia, on paljon asioita, joihin voimme yhdessä heidän kanssaan toimillamme vaikuttaa. Miten mahdollistamme sen, että nuori lähipiireineen voi olla oman hyvän elämänsä rakentaja? Miten voimme yhteisönä yhdessä nuoren kanssa tätä tukea?

Tule mukaan tulevaisuustyöpajaan, jossa rakennamme yhteistä polkua eteenpäin ja huomioimme jo tiedossa olevat nuoria hyödyttävät ratkaisuvaihtoehdot. Avarramme tulevaisuusajattelua ja etsimme yhdessä konkreettisia tekoja, joihin meidän kannattaa juuri nyt yhdessä nuorten kanssa tarttua. Pohdimme myös sitä, miten nuoret voivat olla vahvemmin mukana luomassa näkemyksiä paremmasta tulevaisuudesta.

Yhtenä keinona vaikuttaa nuoren hyvinvointiin, avaamme Sitrassa huhtikuussa rahoitushaun, jolla tuemme arjen ratkaisujen toimeenpanoa eri puolilla Suomea. Tavoitteenamme on tehdä konkreettisia tekoja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Edistämme myös nuorten valtaa vaikuttaa toivottavien tulevaisuuksien rakentamiseen.

Tulevaisuus Pohjolassa: Nuorten vaikuttamismahdollisuudet, verkostot ja projektit / En framtid i Norden: Påverkan, nätverk och projektmöjligheter för unga (ohjelma on englanninkielinen)

Pohjoismainen kulttuuripiste ja Pohjoismaiden ministerineuvosto

Millaista tukea ja rahoitusta on saatavilla, ja miten voimme auttaa nuoria viemään eteenpäin heille tärkeitä asioita? Haluatko tietää, miten nuoret voivat edistää itseään koskettavia kysymyksiä ja vaikuttaa päätöksentekoon?

Tervetuloa inspiroivaan aamupalatilaisuuteen, jossa kuulemme nuorille tarjolla olevista mahdollisuuksista, verkostoista ja projektirahoituksesta Pohjoismaissa!

Pohjoismaiden nuorilla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyötä yli rajojen ja toteuttaa poliittisia, taiteellisia sekä yhteiskunnallisia projekteja yhdessä muiden samanhenkisten nuorten kanssa.

Tämän aamupäivän aikana voit muun muassa:

Kuulla esimerkkejä onnistuneista pohjoismaisista hankkeista, kuten nuorten vetämästä ilmastohankkeesta ReGeneration sekä kieliohjelmasta Kielilähettiläät ry:stä.
Seurata paneelikeskustelua nuorten roolista vaikuttamistyössä.
Tutustua Pohjoismaiden ministerineuvoston tukiohjelmiin Demos, Norden 0–30 ja Volt, joiden avulla nuoret voivat toteuttaa omia hankkeitaan.
Verkostoitua ja keskustella nuorten vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksista Pohjoismaissa muiden kiinnostuneiden kanssa.

08.30 Aamupala ja verkostoitumista (HUOM! Muistathan ilmoittautua aamupalalle)
09.00 Tervetuliaissanat
09.15 Tina Bostrup, Projektijohtaja NORDBUK (Nordiska barn- och ungdomskommittén): Pohjola nuorten sukupolven toimintakenttänä
09.30 Emilia Nygård, puheenjohtaja, ReGeneration – Pohjoismaiset nuoret tuovat nuorten äänen kuuluviin edistääkseen kestävää ja oikeudenmukaista muutosta Pohjoismaissa ja Itämeren alueella vuoteen 2030 mennessä.
09.45 TAUKO
10.00 Paneelikeskustelu: Kenen tulevaisuus? Nuorten mahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet ja haasteet muuttuvassa Pohjolassa. Panelistit: Emilia Nygård, puheenjohtaja, ReGeneration, Jaan Siitonen, toiminnanjohtaja, Kielilähettiläät, Tina Bostrup, projektinjohtaja, NORDBUK.
Moderaattori: Jenny Tabermann, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton ja Pohjoismaiden nuorten neuvoston pääsihteeri.
10.45 Pohjoismaiden ministerineuvoston tukiohjelmat nuorille: Esittely tukiohjelmista Demos, Norden 0-30 ja Volt
11.00 Kysymyksiä ja verkostoitumista
12.00 Tilaisuus päättyy

Ohjelma on avoin kaikille eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Ohjelma on englanninkielinen.

Ilmoittautuminen aamupalalle:
Ilmoitathan meille viimeistään 19.3., jos haluat osallistua aamupalalle klo 8.30-9.00. Ilmoittautuminen: https://applicant.nordiskkulturkontakt.org/events/show/7/

Hyödynnä tilaisuus ja tule mukaan inspiroitumaan, laajentamaan verkostojasi ja saamaan työkaluja ideoidesi toteuttamiseen pohjoismaisessa kontekstissa.

Hankesuunnittelijan työkalupakki järjestöille

Nuorisoala ry

Mistä rahaa nuorisoalan kehittämiseen? Muun muassa säätiöt, EU ja Pohjoismaiset tahot rahoittavat nuorisoalalle soveltuvia hankkeita. Mutta miten järjestön kannattaisi lähestyä hankesuunnittelua?

Tämä ohjelma tarjoaa peruskatsauksen hankesuunnitteluun järjestötoimijoille. Tarvitaan idea, rahoittaja ja hakemus, usein myös kumppaneita, omarahoitusta ja sopivaa oman hännän nostamista. Tule kuulemaan vinkkejä sekä löytämään uusia rahoitusmahdollisuuksia!

Rakkaudest lajiin vai rahan takii – miltä näyttää nuorisoalan rahoituksen tulevaisuus?

Nuorisoala ry

Järjestöjen jättileikkaukset vaanivat kulman takana, kuntatalouden kiristyessä nuoret uhkaavat jäädä jälleen jalkoihin, yritykset panttaavat sponsorirahojaan, hevosetkin saavat pian valtiolta enemmän tukea kuin nuorisotyö. Kuinka synkältä nuorisoalan rahoituksen tulevaisuus todella näyttää, ja millaisia hopeareunuksia myrskypilvistä löytyy? Miten toimijat järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa voivat itse vaikuttaa siihen, että resursseja vaikuttavaan toimintaan löytyy jatkossakin?

Luvassa suoraa puhetta ja vastauksia nuorisoalan toimijoiden etukäteen jättämiin rahakysymyksiin! Mukana kysymyksiin vastaamassa ja kristallipalloon kurkistelemassa ovat opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelin, opetus- ja kulttuuriministeriössä ministerin erityisavustajana toimiva Santeri Lohi, Kuntaliiton erityisasiantuntija Elsa Mantere sekä Lasten ja nuorten keskuksen varainhankinnasta vastaava johtaja Ulla Huhtinen. Keskustelun vetää Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, joka on lobannut nuorisoalan rahoituksen puolesta työkseen ja vapaaehtoistyökseen kymmenen vuotta. Oman rahoituksen tulevaisuuteen liittyvän kysymyksesi voit toimittaa viimeistään 14.3. Annalle: anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi.

Kansainvälinen nuorisopolitiikka tutuksi – paneelikeskustelu

Nuorisoalan kansainvälinen nuorisopolitiikan ryhmä

Mikä ihmeen EU-nuorisodialogi ja mihin se vaikuttaa? Paneelissa käsitellään muun muassa nuorten osallistumista kansainväliseen vaikuttamiseen sekä kansainvälisten yhteistyöverkostojen merkitystä nuorten elämään. Tule mukaan inspiroitumaan, oppimaan ja keskustelemaan siitä, miten kansainväliset mahdollisuudet ja yhteistyö voivat avata ovia nuorille niin paikallisesti kuin globaalisti.

Nuorisoalan kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmän järjestämässä paneelikeskustelussa kuullaan kansainvälisten aiheiden parissa työskentelevien toimijoiden kokemuksia ja vinkkejä kansainvälistymiseen.

Voimauttava podcast-prosessi: nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoiden keskusteluja 2020-luvun nuoruudesta ja nuorten kanssa tehtävästä työstä

Tampereen yliopisto / Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto

Mistä meidän pitäisi puhua, kun puhumme 2020-luvun nuoruudesta ja nuorten kanssa tehtävästä työstä? Väitöskirjatutkija Anne Huotari ja kanssatutkija Daniel Kuusiluoto analysoivat nuorten nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoiden tuottamaa podcast-aineistoa ja kertovat voimauttavasta podcast-prosessista.

Nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijat keskustelivat asiantuntijavieraidensa kanssa podcasteissaan mm. nuoren todellisuuden digitaalisesta rakentumisesta, nuoruudesta mielenterveyskuntoutujana, trans- ja homofobiasta, seksuaali- ja nöyryytysväkivallasta, vape- ja huumekaupasta, stigmoista ja maskaamisesta, nuorisotyön haasteista, sijais- ja jälkihuollon kokemuksista, ehkäisevästä päihdetyöstä sekä kohtaamisista ja ghostaamisista.

Miten he näkivät 2020-luvun nuorisotyön? Miksi nuorisotyötä tarvitaan tässä ajassa, miten sitä pitäisi tehdä ja ketkä kaikki ovat nuorisotyön ammattilaisia nuorten mielestä? Tule mukaan kuulemaan lisää ja keskustelemaan.
Haluaisitko itse tehdä podcastia nuorten kanssa? Voimauttava podcast-prosessi on erinomainen väline kriittisen ajattelun, dialogin, yhteiskunnallisen tiedostamisen, reflektoinnin sekä voimautumisen ja toivon tuottamiseen.

Globaali vastuu – Kenen vastuu?

Changemaker

Arvot ja suhtautuminen kestävän kehityksen kysymyksiin eriytyvät. Yhä useampi nuori suhtautuu kriittisesti kestävän kehityksen kysymyksiin. Samaan aikaan monet nuoret ovat yhä tietoisempia ja globaalit asiat ja ilmiöt kiinnostavat. Työpajassa pohdimme, miten globaali vastuu voisi olla kaikkien yhteinen asia ja koskettaa yhä useampia kohderyhmiä? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia yhdessä keskustellen, sekä kuulemme konkreettisia toimintatapoja globaalikasvatuksen toteuttamiseksi. Teemaan johdattelee Jari Pulkkinen Lasten ja nuorten keskuksesta ja konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja tarjoavat Teija Peura Luontoliitosta, Helmi Saksholm Changemaker-verkostosta, sekä Kirsi Erkama Kirkkohallituksesta (Vihreä kädenjälki).

Suunnitelmallisuuden voima – Ehkäisevä päihdetyö osaksi nuorisotyön perussuunnitelmaa

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Haluatko vahvistaa nuorisotyössä toteutettavan ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta kunnassasi? Tule kuulemaan käytännönläheiset vinkit siihen, miten ehkäisevä päihdetyö voidaan integroida kattavasti nuorisotyön eri tasoille ja vahvistaa sen suunnitelmallisuutta osana nuorisotyön perussuunnitelmaa. Saat konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka ehkäisevä päihdetyö nivoutuu osaksi nuorisotyön arkea ja miten tämä systemaattinen lähestymistapa vahvistaa sekä työn vaikuttavuutta että nuorten hyvinvointia.

Puhujana ohjelmassa toimii Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Sari Anjala

Tiedolla johtaminen ilmiöpohjaisen nuorisotyön suunnittelussa: havaintoja Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeesta ja alueellisen toimintamallin kehittämisestä

Helsingin kaupunki, nuorisopalvelut

Luennolla esitellään Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tietojohtamisen tapoja ja työvälineitä sekä Bloomberg-Harvardin PDIA -prosessin (Problem Driven Iterative Adaption) käyttöä alueellisten haasteiden tunnistamisessa sekä niihin tarttumisessa yhteistyössä muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa. Työkalujen käyttöä kuvataan Helsingin kaupungin kaupunkiuudistusalueella toimivan hankkeen kautta, teoriasta käytäntöön. Puhujana Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeen projektipäällikkö Marjaana Martínez de Pinillo.

Suomi vanhenee – mitä nuorisotyö tekee 2040-luvulla?

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

Tervetuloa osallistumaan keskusteluun, jossa käsitellään nuorisotyön tulevaisuutta ikääntyvässä Suomessa. Yhteisen työskentelyn aikana syvennymme kysymyksiin, jotka koskevat nuorten asemaa ja palveluita niin maaseudulla kuin kasvukeskuksissa.

Työpajassa kuulemme napakan alustuksen muuttoliikkeen vaikutuksista, syntyvyyden laskusta ja ikärakenteen muutoksesta eri alueilla, ja pohdimme, miten nämä tekijät muovaavat nuorisotyön suuntaa tulevina vuosikymmeninä.

Työskentelyyn johdattelee alustuksella alue- ja väestönkehityksen asiantuntija. Lopussa kuulemme kommenttipuheenvuoron opetus- ja kulttuuriministeriön virkamieheltä. Fasilitoinnista huolehtivat Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n asiantuntijat.

Tule vaikuttamaan nuorisotyön tulevaisuuteen! Yhdessä luomme näkymän nuorisotyön rooliin ja tehtäviin 2040-luvun Suomessa.

Voiko työssä viihtyä ihan oikeasti?

 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Mitä työhyvinvointi on ja ennen kaikkea kenen vastuulla se on? Saako töissä olla kivaa? Miten ihmiset jaksavat työssä ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota? Muun muassa näistä kysymyksistä puhutaan tällä luennolla, koska elämän ei tarvitse olla pelkkää selviytymistä, ja oikein viritetty työelämä voi olla jopa voimavaratekijä.

Puhujana Marjut Manka, FM, KM, Ammattialatoiminnan päällikkö JHL ry.

Älyttömiä tekoja vai tekoälyä nuorisotyössä? – Voimmeko luottaa tekoälyyn, jos se ei erota muffinssia koirasta?

Jarno Alastalo & Helsingin kaupungin nuorisopalvelut

Tekoäly on GPS älylliseen maisemaan: se tarjoaa opastusta ja helppoja vastauksia, mutta voi vaikuttaa nuorten itsenäiseen ajatteluun. Nuorten digitaalinen sielu, data ja tykkäykset, luovat varjokuvan, jota algoritmit ohjaavat. Onko meillä valtaa vaikuttaa tähän? Tekoäly voi tukea nuorten osallistamista ja hyvinvointia, mutta luo myös eettisiä kysymyksiä: voimmeko luottaa siihen, että tekoäly tunnistaa oikean ja väärän, jos se ei edes erota muffinssia koirasta? Tekoäly ei ole jumala eikä demoni, vaan heijastaa ihmisten valintoja. Sen käyttö vaatii vastuullisuutta. Esityksessä pohditaan, onko tekoäly mahdollisuus nuorisotyölle vai piileekö siinä riski, että inhimillinen kohtaaminen syrjäytyy. Esitys pohjautuu Jarno Alastalon teokseen, joka julkaistaan NUORI-päivillä ja perustuu yli 20 tekoälyn ja nuorisotyön asiantuntijan haastatteluihin.

Valta ja osallisuus: Miten huolehdin, ettei nuorta ohiteta?

Lasten ja nuorten keskus ry

Osallisuustyö on onnistunutta silloin, kun valta työssä jakaantuu uudella tavalla. Tässä ohjelmassa pohditaan työntekijän valtaa ja mahdollisuuksia osallisuuden edistäjänä tai estäjänä nuorisotyössä. Keitä varten työ on olemassa? Kuinka paljon heillä on valtaa työn sisältöön, toimintatapoihin ja päätöksentekoon eli mihin ja miten he voivat vaikuttaa? Ohjelmassa haastetaan työntekijää arvioimaan omaa rooliaan vallankäyttäjänä sekä huomioimaan toimintatavat, joilla rakennetaan toimintaan olosuhteita, jotka edistävät osallisuuden kokemusta.

Ohjelman asiantuntijoina toimivat Lasten ja nuorten keskuksen suunnittelijat Anita Ahtiainen ja Johanna Nyman, Kehittämiskeskus Opinkirjon erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta, Nuorten alue- ja osallisuusohjaaja Melissa Hanhirova, Oulun kaupungin nuorisopalvelut, koordinaattori Noora Mäkinen sekä Hollolan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Petri Ijäs.

Mediataidot muuttuvassa mediaympäristössä  – keskustelua, näkökulmia ja vinkkejä nuorisotyön ammattilaisille

Mediakasvatusseura ry

Monipuoliset mediataidot ovat keskeisiä tulevaisuustaitoja, joita nuoret tarvitsevat työelämässä, yhteiskunnallisessa osallisuudessa ja arjessa. Mediaympäristön muutokset ja uudet teknologiat, kuten tekoäly, tuovat nuorisotyön ammattilaisille uutta ajattelemisen aihetta. Interaktiivisessa esityksessä kuulemme lyhyitä puheenvuoroja sekä keskustelemme asiantuntijoiden ja yleisön kanssa, millaista mediakasvatusosaamista nuorisotyöntekijät tarvitsevat nyt ja pohdimme mm. tekoälyn roolia ja sen mahdollisuuksia. Saat mukaasi tuoreita tutkimustuloksia sekä työkaluja mediataitojen edistämiseen nuorisotyössä – myös strategisella tasolla.

Keskustelemassa Christa Prusskij, toiminnanjohtaja, Mediakasvatusseura; Suvi Tuominen, lehtori & digitaalisen nuorisotyön asiantuntija, HUMAK; Eevi Savolainen, mediatuottaja, Helsingin nuorisopalvelut

Yritysyhteistyön mahdollisuudet nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi

Nuorten Palvelu ry

Mitä hyötyä yritysyhteistyöstä on nuorisoalalle ja sen tavoitteiden edistämiselle? Mitä ottaa huomioon, kun aloitetaan yhteistyötä yrityksen kanssa?

Tässä työpajassa saat vinkkejä, kuulet esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä strategisesta yritysyhteistyöstä. Lisäksi pääset yhteiskehittämään omaa yritysyhteistyötäsi työpajan vetäjien, yrityksen edustajan ja muiden osallistujien kanssa.

Nuorten Palvelu ry on tehnyt yritysyhteistyötä 15 vuoden ajan. Kerromme, miten pieni järjestö on ryhtynyt tekemään strategista yhteistyötä isojen yritysten kanssa. Strateginen yhteistyö tarkoittaa tässä sitä, että yrityksen kanssa työskennellään yhdessä jaettuja tavoitteita kohden. Esim. Nuorten Palvelu ry tavoittelee nuorten etua muuttamalla kauppakeskusten omaa toimintaa tavoitetta tukevaksi yhdessä yritysten kanssa. Fasilitoimanamme pääset miettimään sitä, miten yritysyhteistyötä voisi omassa työssäsi hyödyntää ja toteuttaa.

Työpajaa vetävät Nuorten Palvelu ry:n Nuorten reviireillä -toiminnan asiantuntijat yhdessä kauppakeskus Koskikeskuksen keskuspäällikön kanssa.

Nuorisolain ysipykälä nuorten hyvinvointityön edistäjänä

Suomen Kuntaliitto ry

Lähivuosien rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet nuoriin liittyvään monialaiseen yhteistyöhön. Yhä useampi asia nuorten elämässä koskettaa useita hallinnonaloja ja vaatii toimiakseen laadukasta yhteistyötä. Nuorten hyvinvoinnin ja verkostojen johtaminen tarvitsee aikaa ja monialaista näkemystä. Nuorten kasvu- ja elinolojen, nuorisopolitiikan ja laajemmin nuorten hyvinvointityön edistäminen vaatii yhteistyötä niin käytännön työn varmistamisen osalta, kuin myös asioiden valmistelussa, suunnittelussa ja toiminnan ohjauksessa. Tällä luennolla kootaan käytännönläheisesti nuorisolain 9§:n monialaisen yhteistyön haasteet. Lisäksi luennolla esitetään ratkaisuehdotuksia kyseisiin haasteisiin. Luentoa johdattaa Kuntaliiton Ysipykälä-hankkeen projektipäällikkö Heta Malinen vuoropuhelussa hankkeen kummikuntien yhdyshenkilöiden kanssa.

Nuorisotyöllä ei ole arvoa – vai onko?

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Mistä kaikista tekijöistä nuorisotyön arvo koostuu ja miten sitä voi mitata? Taisteleeko toimintanne olemassaolostaan? Tule kuulemaan miten toimintanne taloudellinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen arvo mitataan SROI-menetelmän avulla. Menetelmän avulla voitte perustella päättäjille, rahoittajille ja sidosryhmille toimintanne merkityksen ja tarpeellisuuden. (SROI = Social Return on Investment)

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö selvitti palokuntanuorisotoiminnan arvon SROI-menetelmällä. Ohjelmassa kerromme, kuinka selvitys tehtiin, mitä selvityksen tekeminen vaati ja mihin tulokseen päästiin sekä mitä kehittämiskohteita havaitsimme selvityksen pohjalta. Puhumassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntien harrastustoiminnan kehittämispäällikkö Niko Ara sekä koordinaattori Heli Kari-Horelli.

Ilkivallaton porkkana – Toimintamalleja ilkivallan ehkäisemiseksi

Vaasan kaupungin nuorisopalvelut

Ilkivallaton porkkana on Vaasan kaupungin nuorisopalveluiden ja kuntatekniikan yhteistyössä toteuttama nuorisotyöllinen kehittämishanke. Tavoitteena on yhteiskehittää nuorten kanssa tapoja ja toimintoja, joilla voidaan ehkäistä ilkivaltaa Vaasan kaupunkiympäristössä. Yhteiskehittämisessä nuoret pääsevät vaikuttamaan, kuinka säästyvillä resursseilla voidaan kehittää kaupunkiympäristöä nuorten toivomilla ja esittämillä tavoilla.

Puhujina Vaasan kaupungin nuorisopalveluista nuorisotoimenjohtaja Mika Pietilä ja nuorisopalvelukoordinaattori Anne Lamminen sekä kuntatekniikasta hankekoordinaattori Joni Paaso.

Nuoruuden kolme vuosikymmentä: Nuorisobarometrin tuloksia 1994-2024

Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura

Millainen maa Suomi on ollut 90-luvulta lähtien? Nuorisobarometri täytti 30 vuotta toukokuussa 2024. Tämän kunniaksi barometrin teemana on iso kysymys siitä, miten suomalaisten nuorten asenteet ja arvot ovat eläneet 30 vuoden aikana. Esityksessä kerrotaan, miten näkemykset työllisyydestä, koulutuksesta, kansalaisuudesta, tulevaisuudesta, kiinnittymisestä yhteiskuntaan ja myös nuorisotyöstä ovat muuttuneet. Lisäksi kuvataan, millä tavalla vähemmistökokemukset ovat muuttuneet. Lisäksi esityksessä pohditaan, mikä merkitys näillä havainnoilla on nuorisoalalle.

Historiaan katsomisen ohella vastataan kysymykseen, mitä tänä päivänä kuuluu nuorille ja kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä.

Tuloksia esittelevät nuorisotutkijat Tomi Kiilakoski ja Konsta Happonen ja niiden pohjalta tehdyt politiikkasuositukset esittelee valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino. Tuloksia kommentoi nuorten hyvinvointityön näkökulmasta opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelin.

 Kuuminta HOTTIA juuri nyt? -Monialainen yhteistyö Ohjaamoissa

KEHA-keskus

Miksi monialainen yhteistyö on tärkeää? Pohditko monialaisen työn haasteita tai esteitä?

Nuorten työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteispalvelusta säädetään laissa. Toiminta tunnetaan Ohjaamo-nimellä. Työpajassa pääset pohtimaan, miten Ohjaamossa tapahtuva monialainen yhteistyö näkyy sinun työssäsi, vai näkyykö? Työpaja tarjoaa sinulle keinoja, miten voit edistää monialaista yhteistyötä. Voit aloittaa muutoksen jo tänään!

Työpajassa työskennellään hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) -nelikenttätyökalun avulla. HOT edustaa uusinta, kolmannen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntausta ja on toimintaa ohjaava viitekehys Ohjaamojen Onni-toiminnassa.