NUORI2025-tapahtuman ohjelma on täällä, ota siis haltuun kevään kiinnostavimpien tapahtumapäivien sisältö!
Tampere täyttyy huhtikuun alussa asiantuntevista, ajatuksia herättelevistä, oivaltavista ja tiedonnälkää tyynnyttävistä NUORI-puheenvuoroista, työpajoista ja paneeleista. Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki – keynote-puhujat julkaistaan pian ja ohjelma täydentyy yhä.
Keynote-puheenvuorot
Julkaistaan pian – pysy kuulolla!
Ohjelma teemoittain
Nuoret ja terveys
Pitkäaikaissairaus nuoruuden muokkaajana
Allergia-, iho- ja astmaliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Psoriasisliitto ja Reumaliitto
Pitkäaikaissairaus saapuu usein odottamatta ja sen lonkerot voivat ulottua fyysisen sairastamisen lisäksi henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. Kun elinikäinen sairaus todetaan nuoruudessa, voi sairaus romuttaa nuoren koko elämän. Sairaus voi sitoa nuoren kotinsa vangiksi vuosina, jolloin pitäisi mennä ja kokea. Elinikäiset haaveet opiskelu- tai työpaikasta voivat romuttua ja kaverisuhteet kärsiä. Kuinka onnellisen ja hyvän elämän löytäminen sairaudesta huolimatta on kuitenkin mahdollista?
Neljän potilasjärjestön yhteistyössä toteuttamassa paneelissa kuullaan pitkäaikaissairauksia sairastavien nuorten kokemuksia nuoruudesta pitkäaikaissairauden kanssa.
Onko nuoriso pilalla? – Nuorten ajatuksia päihteistä, pelaamisesta ja somesta
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Luennon aikana tarkastelemme nuorten ajankohtaisia ajatuksia ja nuorisokulttuurin trendejä EHYT ry:n teettämän “Nuorten kulttuuri ja päihteet”-selvityksen (2024) kautta. Selvityksen painotuksena on päihteet, pelaaminen ja sosiaalinen media. Nuorilla itsellään on paljon ideoita ja keinoja hyvinvointinsa lisäämiseksi, mutta aikuisen tuki on olennainen osa hyvinvoinnin edistämistä. Luento antaa ajankohtaista tietoa nuorten päihdeasenteista sekä pelaamisen ja somen vaikutuksista, jota ammattilaiset voivat hyödyntää omaan työhönsä nuorten kanssa. Luennon aikana käydään läpi selvityksen tuloksia ja tuodaan samalla esiin nuorten näkökulmaa oppilaitosmaailmasta, jossa EHYT ry kohtaa nuoria sekä henkilöstöä ja vanhempia. Selvitys avaa nuorten tämänhetkistä maailmaa ja ajatuksia ja yhdessä voimmekin pohtia muun muassa sitä, miten ajankohtaiset trendit vaikuttavat nuorten kulttuuriin ja hyvinvointiin. Puhujina ovat asiantuntijat Anu Rautama ja Krista Schulman EHYT ry:ltä.
Tulipaloja estämässä – välineitä nuorisotiloilla toteutettavaan ehkäisevään päihdetyöhön
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Kaipaatko ideoita/välineitä tilatyössä toteutettavaan ehkäisevään päihdetyöhön? Miten varmistan, että nuorisotilalla toteutettavat ehkäisevän päihdetyön välineet ja menetelmät ovat ajankohtaisia ja vastaavat uusien ilmiöiden luomiin tarpeisiin? Tervetuloa työpajaan, jossa sukellamme syvälle nuorisotiloilla toteutettavan ehkäisevän päihdetyön maailmaan!
Työpajassa saat käytännön vinkkejä konkreettisiin välineisiin ja menetelmiin, joita voit hyödyntää omassa työssäsi nuorisotilalla. Lisäksi sinulla on myös mahdollisuus verkostoitua muiden ehkäisevää päihdetyötä tekevien nuorisotyön ammattilaisten kanssa, vaihtaa kokemuksia ja jakaa hyväksi havaittuja ideoita. Tämä on loistava tilaisuus laajentaa omaa osaamista ja kehittää uusia yhteistyökuvioita, jotka tukevat ehkäisevän päihdetyön tavoitteita.
Työpaja on suunnattu kaikille nuorisotyön parissa toimiville, erityisesti ehkäisevän päihdetyön kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille.
Työpajan toteuttavat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n osaamiskeskustoiminnasta tutut ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat Sari Anjala ja Mika Piipponen.
”Minkälainen huppu-hahmo olet?” Läheisestään huolehtivan nuoren tunnistamisen mallit ja huolen kantaminen ilmiönä
Finfami Pirkanmaan Huppu huolehtivat nuoret -hanke
Mielenterveyshaasteet koskettavat yhä useampaa. Huomio kiinnittyy usein sairastuneeseen ja taustalla olevat nuoret läheiset jäävät näkymättömiksi. Ilman tukea heidän riskinsä sairastua itse kasvaa merkittävästi.
Miten huolehtiva nuori tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa? Millaisia keinoja on omien rajojen asettamiseen ja tunteiden tunnistamiseen sekä sanoittamiseen? FinFami Pirkanmaan Huppu huolehtivat nuoret -kehittämishankkeessa on luotu yhdessä nuorten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tukimuotoja, jottei epänormaalista tilanteesta tule normaali. Puhujina FinFami Pirkanmaan Huppu huolehtivat nuoret -hankkeesta Jenni Tenkula ja Jyri Blomqvist sekä ennakkoon esitettyihin kysymyksiin vastaamassa myös kokemusasiantuntija. Kysymyksiä voi esittää osoitteessa finfamipirkanmaa.fi/huppu.
Sosiaalinen media ja seksuaali-identiteetin kehittyminen: Mielihyvä ja subjektiivinen kokemus nuorten seksuaalikasvatuksen voimavarana
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Seksuaalisuus kiinnittyy ihmisen elämän jokaiseen osa-alueeseen ja on osa nuorten vertaisvuorovaikutusta vahvasti myös digitaalisissa ympäristöissä. Millainen vaikutus sosiaalisella medialla voi olla nuorten seksuaali-identiteetin kehittymiseen? Miten voimme vahvistaa nuorten seksuaalioikeuksien toteutumista? Paneelikeskustelussa nostetaan esiin nuorten vertaistuellisissa keskusteluissa esiin tulleita ajatuksia, tarpeita ja pohdintoja seksuaali-identiteetin kehittymisestä ja peilataan niitä valmistuneen opinnäytetyön tuloksiin. Puhujina opinnäytetyön tekijät Aino Jukko ja Erika Mäkinen TAMK, terveydenhoitoala ja Kaisa Önlen, digitaalisen nuorisotyön asiantuntija MLL:n Nuortennetistä.
Some, nuoret ja ulkonäköpaineet: miten käsitellä aihetta mediakasvatuksen keinoin?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Sosiaalisen median ulkonäköpaineet nostavat päätään erilaisissa nuorille suunnatuissa selvityksissä yhtenä suurimmista somen tuottamista haasteista. Herkän aiheen käsittely nuorten kanssa voi tuntua haastavalta ilman pohjamateriaaleja ja käytännön vinkkejä aiheeseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rauna Rahja kuvaa, mitä nuorten kohtaamista ulkonäköpaineista selvitysten valossa tiedetään ja millaista sisältöä MLL on tuottanut aiheesta nuorten ja nuorisotyöntekijöiden tueksi. Turun yliopiston Kaisu Hynnä-Granberg (mediatutkimus, TIAS, TY) kertoo tutkimukseensa perustuvassa puheenvuorossa sosiaalisen median ulkonäkösisältöjen roolista nuorten elämässä ja antaa käytännön ideoita aihetta käsittelevään mediakasvatukseen.
Vertaan itteeni jatkuvasti muihin – Miten tukea nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä digiajassa?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Turvallista somenkäyttöä ei opita automaationa tai somea käyttämällä, vaan lapset ja nuoret tarvitsevat siihen kiinnostuneiden aikuisten apua. Puheenvuorossa peilataan nuorten hyvinvointia ja somenkäyttöä MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin yhteydenottoihin. Yhteydenottojen perusteella digimaailma on juurtunut nuorten sosiaaliseen elämään ja arkeen monin tavoin. Erilaisilla digialustoilla tutustutaan ja saadaan uusia ystäviä, jutellaan, aletaan seurustella, erotaan, kiusataan ja sovitaankin. Haitallisen sisällön ja kiusaamisen kohtaaminen on yleistä. Toisaalta yhteydenotoissa kuuluu sekin, miten nuoret itse pohtivat somenkäyttöä ja pelaamista – siihen käytettyä aikaa, riskejä ja haittoja. Millaisia mielenterveyttä suojaavia tekijöitä some ja digi tarjoavat nuorille? Ohjelmassa dialogissa Anna Weckström, vastaava asiantuntija, Lasten ja nuorten auttavat digitaaliset palvelut MLL ja Kaisa Önlen, digitaalisen nuorisotyön asiantuntija, MLL Nuortennetti.
Nuorisotyö liikuttajana – joo, voit osallistua farkuissa!
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Tässä työpajassa karistamme mielestämme mielikuvat, joissa liikkuminen tarkoittaa hikikarpalot ohimoilla helmeilevää pinkomista. Miten vuonna 2025 nuorisotyössä liikutetaan nuoria, ilman että tarvitsee puhua liikunnasta? Mahdollistavatko rakenteet ja resurssit matalan kynnyksen liikehdintää ilman, että nuorisotyöntekijän tarvitsee tehdä taikatemppuja ja nyhjäistä niin sanotusti tyhjästä?
Tutkimusten mukaan jo varsin huomaamaton liikehdintä tukee mielen hyvinvointia, etenkin silloin, kun se tuottaa iloa, sosiaalisia kontakteja ja onnistumisen kokemuksia. Nuorisotyön laajalla toimintakentällä on mahdollisuuksia taklata tämän päivän pulmia nuorten liikuntatottumuksissa.
Työpajaan johdattavat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Nuorisotyö liikuttajana –hankkeen työntekijät Miia ja Siru. Työstämme työpajassa konkreettisia ideoita, joita voit parastaa omaan työhösi. Löydämme yhdessä uusia tapoja liikkua, aktivoida arkea ja murtaa liikkumiseen liittyviä ennakkoluuloja. Tarjolla siis runsaasti vertaistukea ja uusien ajatuskelojen herättelyä. Ja kyllä – tähän aktiviteettiin voi osallistua farkuissa.
Tajuu mua – kuinka neurokirjon nuoret toivovat tulevansa kohdatuiksi arjen ympäristöissään
Nuorten Turvasatama -yhteisö
Neurokirjon piirteet ja haasteet ovat näkyvä ilmiö nuoria kohtaavassa työssä. Koulutuksissa ja ammattilaisten välisessä puheessa nuorten oma kokemusmaailma jää helposti katveeseen. Kuinka nuoret toivovat tulevansa kohdatuiksi ja hyväksytyiksi neuromoninaisina itsenään? Mikä nuorten mielestä tukee heitä kukoistamaan arkiympäristöissään, kuten nuorisotilalla, koulussa tai lastensuojelulaitoksessa?
Käytännönläheinen luento pohjaa neurokirjon nuorten kokemusasiantuntijatietoon, jota esittelevät Nuorten Turvasataman asiantuntijat. Nuorten Turvasatama on kolmen lastensuojelujärjestön ylläpitämä digitaalinen yhteisö lastensuojelun piirissä oleville nuorille, joista suurta osaa neurokirjo koskettaa. Turvasatamassa nuorten puheissa toistuvat usein kohtaamattomuuden kokemukset suhteessa aikuisiin. Nuorisotyöntekijät ovat avainasemassa mahdollistamassa kunnioittavaa ja yksilöllistä kohtaamista jokaiselle neurokirjon nuorelle. Tämä vaatii herkistymistä nuorten omille kokemuksille ja tarpeille. Yhdessä voimme opetella huomioimaan neuromoninaisuutta paremmin!
Siitä puhe mistä puute, seksuaalikasvatukselliset keskustelut nuorten miesten arjessa
Poikien Puhelin / Väestöliitto
Minkälaista seksuaalikasvatusta nuoret miehet tarvitsevat tänä päivänä, ja minkälaisissa tilanteissa he sitä hakevat? Esityksessä avataan Poikien Puhelimen kohtaamisia, valloillaan olevia seksuaalikasvatuksellisia haasteita sekä tarjotaan tulokulmia puheeksiottoon.
Miten tukea rasismia kohtaavaa nuorta?
Rauhankasvatusinstituutti
Rasismikokemukset vaikuttavat sitä kokevien nuorten hyvinvointiin ja toimintamahdollisuuksiin monella tavalla. Koetun syrjinnän tiedetään olevan yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Syrjintä vahingoittaa yksilön itsetuntoa ja aiheuttaa huonommuuden tunnetta. Rasismikokemukset vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen ja vaikeuttavat osallistumista yhteiskuntaan.
Miten nuorisotyöntekijä voi hyödyntää antirasistista työotetta tukeakseen rasismia kohtaavia nuoria?
Rasismia kohtaavan nuoren tukemiseen keskittyvässä antirasistisessa työpajassa paneudutaan nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen. Työpaja tarjoaa käytännön työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa rasismin vaikutukset nuorten identiteetin rakentumiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä turvallisuuden ja osallisuuden kokemukseen.
Työpajassa osallistujat pääsevät työskentelemään pienryhmissä keskenään pohtien konkreettisia ratkaisuja RKI:n työntekijöiden fasilitoimana. Työpajan tavoitteena on, että osallistujat saavat valmiuksia tukea nuoria rakentamaan positiivista identiteettiä ja vahvistaa nuorten turvallisuuden ja osallisuuden kokemusta.
Miljoona tapaa syödä hyvin
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Syömiseen liittyvät haasteet heikentävät hyvinvointia elämän murroskohdissa – itsenäistymisen kynnyksellä, haavoittuvissa elämäntilanteissa tai tiukissa taloudellisissa kohdissa. Sinäkin voit tukea nuoren hyvää syömistä! Osallistavasta työpajasta saat vahvuuslähtöisen näkökulman nuorten ravitsemukseen. Työpajassa esitellään työkaluja ruuasta ja ravitsemuksesta keskustelemiseen nuorten kanssa sekä käytännön ideoita ruoka-aiheiseen toimintaan esimerkiksi nuorisotyössä. Kuinka vahvistaa nuoren kokemusta siitä, että hän itse osaa ja pystyy tekemään hyvää syömistä tukevia tekoja?
Työpajan ohjaavat ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen asiantuntijat Aliisa Hyvönen ja Saila Paavola.
Neuroepätyypillisen nuoren arvostava kohtaaminen
”Mä olen tällainen nepsy- onks mussa jotain vikaa?”
Sanna Välitalo
Kaikki hyvä tapahtuu ihmisten välisissä suhteissa ja omalla suhteeseen asettumisen kyvyllämme säätelemme arvostavan kohtaamisen laatua.
Eri tavoin neuroepätyypilliset ( ADHD, autisminkirjo, tourette) nuoret ovat keskuudessamme, diagnosoituna tai diagnosoitumattomina. Meillä aikuisilla ja ammattilaisilla on suuri merkitys siinä, miten kohtaamisen taidoillamme voimme vahvistaa nepsy-nuoren myönteistä käsitystä omasta itsestään, auttaa kokemaan hyväksytyksi ja kohdatuksi tulemisen tunnetta sekä kohtaamisen taidoillamme tukea nuoren toimintakykyä ja osallisuuden sekä toimijuuden kokemusta ja ehkäistä syrjäytymistä.
Puhuja: Sanna Välitalo, KM (erityisluokanopettaja), KK (varhaiskasvatuksen opettaja), rehtori, työnohjaaja (StoRy), neuropsykiatrinen valmentaja ja yksilöpsykoterapeuttikoulutettava (KKT).
Tähän tarvittaisiin varmaan joku nepsyvalmentaja – kohtaamisien kirjolla
Silta-Valmennusyhdistys ry, Tuike-hanke
Työpajassa käsitellään neurokirjon nuoren kuntoutumista tukevaa ammatillista kohtaamista sellaisin toiminnallisin menetelmin, joita Tuike-hanke käyttää neurokirjon nuorille suunnatussa ryhmätoiminnassa.
Työpajassa pääsee pohtimaan sitä, minkälaiset valmiudet itsellä/työyhteisöllä on kohdata neurokirjolla olevia nuoria. Työpajassa voi syntyä oivalluksia, jotka auttavat neurokirjon nuoren kohtaamisessa ja mahdollistavat esteettömämmän toiminnan suunnittelua. Työpajaan mahtuu max. 20 hlöä.
Työpajaa vetävät Tuike-hankkeen projektipäällikkö ja hanketyöntekijä.
Kenellä on vastuu nuorten yksinäisyyden ratkaisemisesta? Yhteisöjen ja nuorisoalan rooli ja mahdollisuudet yksinäisyysongelman ratkaisemiseksi
Suomen Punainen Risti
Lähes puolet 15–24-vuotiaista yksinäisyysbarometriin vastanneista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Nuorten ja nuorten aikuisten tilanne on pysynyt Suomessa vakavana ja vaatii pikaisia toimia.
Punaisen Ristin järjestämässä paneelikeskustelussa pohditaan yhteisöjen ja nuorisoalan roolia ja haetaan kokemuksen tuomia ja käytännönläheisiä ratkaisuja nuorten yksinäisyysongelmaan. Paneelia edeltää SPR:n järjestö- ja hyvinvointijohtaja, nuorisotutkija Leena Suurpään kommenttipuheenvuoro.
Paneelissa keskustelevat yksinäisyyttä kokenut nuori, nuoria työssään kohtaava Johanna Velling Nettiturvikselta, koulunuorisotyöntekijä Vantaan kaupungilta, nuorisoalan yksinäisyysteesejä työstänyt vaikuttamisen asiantuntija Annika Nevanpää Nuorisoalalta sekä nuorten yksinäisyyttä ja osallisuuden kokemuksia tutkimuksissaan käsitellyt tutkijatohtori Jenni Kallio.
Seikkailun taika – Siinä sivussa saattaa löytää suuntaa elämälle – Seikkailukasvatus nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä sosiaalisen vahvistamisen tukena
Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi Ry/ Luontopolkua eteenpäin työpaja
Luennon aikana osallistujat pääsevät hyppäämään matkalle seikkailukasvatuksen ja Luontopolun maailmaan. Luontopolkua eteenpäin työpajan työntekijät Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi Ry:ltä projektipäällikkö Niina Rautiainen (yhteisöpedagogi, ratkaisukeskeinen lyhyt terapeutti, eräopas) sekä yksilöohjaaja Mira Kumpula (sosiaalityöntekijä, luonto-ohjaaja) jakavat Luontopolkua eteenpäin työpajalla kehitettyjä toimintamalleja ja käytänteitä, joiden kautta voidaan tukea nuoria löytämään omia vahvuuksia, voimavaroja sekä suuntaa omalle polulle. Työpajassa kuullaan myös nuorten tarinoita ja kokemuksia seikkailujen sekä luontolähtöisen toiminnan vaikutuksista oman polun löytämiseen.
Luontopolkua eteenpäin työpajalla on kehitetty toimivia malleja ja pedagogisia ratkaisuja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen. Toiminnan keskeisenä viitekehyksenä toimii seikkailukasvatus sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen viitekehys, jotka luovat puitteita kokonaisvaltaiseen kasvuun ja vahvistumiseen.
Luennon tavoitteena on innostaa, kannustaa, rohkaista osallistujia hyppäämään seikkailukasvatuksen maailmaan. Luento tarjoaa osallistujille käytännönläheisiä vinkkejä yhteisöllisyyden, osallisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen seikkailukasvatuksen menetelmin.
Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä toisin, jotta nuorten mielen hyvinvointia voitaisiin tukea paremmin?
Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunta / Under Pressure-tutkimushanke, Tampereen kaupunki, Hyvinvoinnin kehitysohjelma
Tutkimusten mukaan moni nykynuori on ahdistunut ja uupunut. Tampereella suorituskeskeisyys on noussut voimakkaasti esiin asiantuntijoiden ja nuorten itsensä sanoittamana. Tilanne aiheuttaa huolta, ja se halutaan ratkaista nopeasti. Ehdotetut ratkaisut ovat kuitenkin usein nuoria vastuuttavia ja jopa leimaavia. “Mielenterveyskriisiä” ei voi ratkaista ymmärtämättä, millaisten vaatimusten keskellä nuoret elävät ja tästä on tärkeä kuulla nuoria itseään. On tärkeää hahmottaa, miten arjen rakenteet sekä poliittiset ratkaisut ja päätökset vaikuttavat nuorten hyvinvointiin.
Ohjelma perustuu Tampereen yliopiston Under Pressure -tutkimushankkeen ja Tampereen kaupungin Hyvinvoinnin kehitysohjelman tietoon ja tutkimustuloksiin. Keskustelussa kuullaan nuoria, nuorisokysymysten asiantuntijoita sekä nuorten arjen toimijoita.
Nuoret ja turvallisuus
Ahdistuksesta ilmastoaktivismiin – EU:n nuoriso-ohjelmien toimintamahdollisuudet
Opetushallitus
Ympäristö- ja ilmastotoimet on yksi EU:n keskeisistä painopisteistä nyt ja tulevaisuudessa. Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat ovat EU:n välineitä ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevien tietojen, taitojen ja asenteiden luomisessa.
Nuorten ilmastoahdistus on ymmärrettävä reaktio maapallon tilaan, mutta se voi toimia myös voimavarana muutokseen. Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja voimaantumaan Erasmus+ nuorisoalan ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamista mahdollisuuksista nuorille, nuorisotyöntekijöille ja organisaatioille. Työpaja koostuu ohjelmien sisältöjen esittelystä, ympäristöteemaisista hanke-esimerkeistä sekä tulevaisuuden toiminnan yhteisestä suunnittelusta.
”Aikuisen sana on laki – vai onko?” Ammattilaisten oman toiminnan reflektointi haastavissa tilanteissa
Aseman Lapset ry
Aseman Lapset ja SOS-Lapsikylä kutsuu osallistujat oman työn reflektoinnin äärelle nuorten haastavan ja suorastaan huonon käytöksen kanssa työskentelystä, sen haasteista ja kompastuskivistä.
Nuorten, tai alati muuttuvan porukan, käytös haastaa aikuisia monessa tilanteessa. Niin koulut kuin vapaa-ajan toimijatkin tuottavat puhetta ja kokemuksia siitä, ettei käyttäytymisen pelisäännöt ole hallussa ja tilanteet eskaloituvat, myös nuorten ja aikuisen välillä. Nuoret taas kokevat tulevansa poisheitetyiksi, ulossuljetuiksi eri toimintaympäristöistä ja luottamus aikuiseen heikkenee.
Luennolla pureudutaan huonon käytöksen juurisyihin ja siihen, miksi nuoruudessa tilanteet usein eskaloituvat. Lisäksi pohdintaan ammattilaisen roolia haastavissa tilanteissa ja erityisesti siinä, minkälaisia seurauksia ulossulkevilla toimenpiteillä on. Luennolla nostetaan esiin toimivia käytäntöjä haastaviin tilanteisiin tarttumiseksi ja niistä selviämiseksi.
Alle 15-vuotiaiden rikollisuus – Tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen
Aseman Lapset ry
Ohjelmassa sukelletaan alle 15-vuotiaiden rikoksiin ja keskustellaan siitä, miten heitä voidaan tukea ja ohjata oikealle tielle. Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja kriminologi Markus Kaakinen kuvaa nuorisorikollisuuden kehitystä ja tilannekuvaa, ja Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka tiiminsä kanssa tuo esiin käytännön kokemuksia nuorten kanssa tehdystä työstä. Miten tutkimustieto ja kentän arki kohtaavat? Miten voimme yhdessä rakentaa ratkaisuja ja tunnistaa ryhmien merkitys rikoksissa? Ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua keskusteluun, jossa asiantuntemus ja käytännön työ yhdistyvät luomaan suuntaviivoja ja konkreettisia keinoja rikosten ennaltaehkäisyyn.
Nuori, ekstremismi ja radikalisoituminen
Familia ry ja MunDuo-hanke
Tämä aihe on ajankohtainen ja tärkeä nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille: nuorten radikalisoituminen ja ekstremismi pysyvänä ilmiönä ja miten me nuorisoalan toimijat voimme vastata siihen.
Tavoitteenani on työpajan aikana herättää keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, mikä nykyhetkinen tilanne on ja keskittyä siihen, miten me voimme ammattilaisina toimia sekä ennalta ehkäisevästi että silloin, kun saamme tietää nuoren ajautuvan ääriainesten pariin. Miten voimme toimia ratkaisukeskeiseti kun tiedostamme, että nuori alkaa driftailemaan ääriajattelumaailmaan? Mitkä prosessit ovat olemassa omassa työpaikallanne/paikkakunnassa? Onko prosessit selkeät? Mitä yhteistyökuvioita on olemassa? Mistä saan tarvittaessa neuvoa?
Lisäksi tutustumme best-practise-esimerkkeihin ultomailta ja mietimme yhdessä, mitä me tarvitsemme tulevaisuudessa.
TRIANGELI kehittämässä nuorilähtöistä oppilaitosyhteistyötä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia, Triangeli-hanke
Turvallisuuden tunne on perustekijä nuoren hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Turvallisuutta rakennetaan luomalla nuoren ympärille tukiverkosto, johon hän pystyy tukeutumaan tarvittaessa. Triangeli -hankkeessa on lähdetty tukemaan nuorten koulunkäyntiä toisella asteella kehittämällä nuorilähtöisiä menetelmiä oppilaitoksen ja nuoren läheisten väliselle yhteistyölle. Triangelilla tarkoitetaankin nuoren, huoltajien ja muiden läheisten sekä oppilaitoksen muodostamaa kokonaisuutta.
Nuorten läheisinä aikuisina toimivat yleensä huoltajat, mutta läheinen henkilö voi olla joku muukin. Triangeli hankkeessa on nuorilta kysytty, kenet he kokevat läheiseksi aikuiseksi ja millaista tukea he kokevat läheisiltä tarvitsevansa.
Työryhmässä esitellään hankkeessa kehiteltyjä nuorilähtöisiä menetelmiä sekä kerrotaan vanhempien ja oppilaitosten välisistä uudenlaisista yhteistyötavoista, joiden tavoitteena on nuorten sujuva ja turvallinen oppiminen.
Puhujat: Saara Vauhkonen (projektipäällikkö, Xamk), Helinä Juurinen (tki-asiantuntija, Xamk), Hanna Laitinen (tki-asiantuntija, nuorisokoordinaattori, Mll, Järvi-Suomen piiri), Sari Miettinen (tki-asiantuntija, yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori, Xamk).
Raivosta riekaleina: seurusteluväkivalta nuorten välisissä suhteissa
Keijun varjo -toiminta, Maria Akatemia ry
Luento tarjoaa tietoa ja työkaluja, miten käsitellä seurusteluväkivallan teemoja nuorten kanssa. Ensimmäisissä parisuhteissaan nuoret eivät välttämättä tiedä, millainen kohtelu kuuluu seurusteluun. Monelle voi olla epäselvää miten omia ja toisen rajoja kunnioitetaan. Väkivalta nuorten parisuhteissa voi olla monimuotoista ja molemminpuolista sukupuoleen katsomatta. Nuorten on tärkeää oppia turvallisen seurustelun taitoja. Nuorisoalan ammattilaiset voivat olla avainasemassa, jotta väkivallan kierre katkeaa. Luento vastaa mm. kysymyksiin: Mitä seurusteluväkivalta voi olla? Miten voin kohdata väkivaltaa ja ottaa se puheeksi nuoren kanssa? Puhujat: ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijat Sanni Heinonen ja Elina Lehtonen/Keijun varjo -toiminta, Maria Akatemia ry
Saako Siitä puhua? Hengellisyys voimavarana nuorten elämässä
Kirkkohallitus
Epävarmuudet leimaavat aikaamme: perinteisiä instituutioita haastetaan, nuorten luottamus tulevaisuuteen horjuu ja mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa. Yksi hyvinvointia vahvistava tekijä tutkimuksen mukaan on hengellisyys. Nuoret kaipaavat tiloja keskustella eksistentiaalista, henkisistä ja hengellisistä kysymyksistä avoimesti ja rohkeasti. Tämä kutsuu nuorten kanssa työskentelevät dialogiin sekä tutkimaan omaa suhdettaan katsomuksellisiin kysymyksiin. Kanavassa pääset peilaamaan tutkittua tietoa omiin havaintoihisi työn arjessa. Aiheeseen johdattavat Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusseura), Jari Pulkkinen (Lasten ja nuorten keskus), Kirsi Erkama ja Henna Ahlfors (Millenniaalien polut -projektiryhmä, Kirkkohallitus) sekä Selja Koponen (Step-koulutus).
Leirityön hyvinvointijohtaminen
Kirkkohallitus
Leirihenkilöstön on voitava hyvin, että leiriläisten tarpeisiin voidaan vastata eri tilanteissa. Työhyvinvointi on työssäjaksamisen perusta. Työhyvinvointi rakentuu johtamisen, sujuvan työn ja toimivan työyhteisön, työntekijöiden osaamisen, terveellisen ja turvallisen työympäristön, itsensä johtamisen ja terveyden edistämisen perustalle. Laadukas leirityö edellyttää leirityön hyvinvointijohtamista. Sillä tarkoitetaan ennakoivia, täsmällisesti määriteltyjä ja organisaation toiminta- ja henkilöstöstrategiasta johdettuja toimenpiteitä. Työhyvinvointia sinällään ei voi johtaa, mutta määriteltyä sisältöä ja erityisesti mitattaviin tavoitteisiin pääsemistä voi johtaa. Työhyvinvointi on strategisesta johtamistyötä. Työhyvinvointiajattelun ohjaavat monet asiakirjat: työsuojelun toimintaohjelma, varhaisen tuen malli, päihde-, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma ja työhyvinvoinnista raportoidaan henkilöstötilinpäätöksessä.
Käytännön työkaluja tulevaisuustyöhön
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Miten vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja innostaa heitä toimimaan paremman tulevaisuuden tavoittelemiseksi? Tässä käytännönläheisessä työpajassa opit itse tekemällä tulevaisuusvalmennuksen työkaluja, joita voit hyödyntää omassa työssäsi nuorten parissa.
Tulevaisuusnäkökulmaa voidaan soveltaa nuorisotyössä mitä erilaisempien aiheiden käsittelyyn niin yksilöiden kuin ryhmienkin kanssa. Työpajassa tutkailemme yhdessä erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia tekemällä harjoituksia sekä pohdimme miltä toivotunlainen tulevaisuus ylipäätään voisi näyttää ja tuntua. Samalla saat omaan työkalupakkiisi helposti erilaisiin tilanteisiin mukautettavia menetelmiä.
Työpaja perustuu Tulevaisuusvalmentajan opas -kirjajulkaisuun (2024, pdf saatavilla: https://julkaisut.xamk.fi/materiaali/tulevaisuusvalmennus/). Fasilitaattorina toimii Antti Rantaniva nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenialta.
Miten ehkäistä nuorten keskinäistä väkivaltaa nuorisotyössä?
Nuorisotutkimusseura
Nuoret elävät ryhmissä ja ryhmistä. Nuorten keskinäinen väkivalta tapahtuu usein osana jotakin ryhmää. Nuorisotyötä tehdään pääosin ryhmien kanssa. Niinpä on ilmeistä, että nuorten väkivallan ehkäisyssä tarvitaan nuorisotyötä. Tässä ohjelmaosiossa nuorten tekemän ja kokeman väkivallan ryhmäperustaisuutta tarkastellaan sekä tutkimustiedon että nuorisotyön näkökulmista.
Tule mukaan kuulemaan tuoreimmasta aihepiirin tutkimuksesta ja ideoimaan väkivaltaa ehkäisevää nuorisotyötä. Tutkimustietoa tarjoavat Nuorisotutkimusseuran tutkijat Malin Fransberg ja Antti Kivijärvi. Väkivaltaa ehkäisevän nuorisotyön äärelle johdattelevat Oulun, Tampereen ja Vantaan nuorisopalvelujen ammattilaiset. Ohjelmaosio perustuu kolmivuotiseen Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet -tutkimushankkeeseen (2023-2026).
Kumpi räjähtää eka – mun pää vai planeetta?
Sisältövaroitus: työpajassa käsitellään vi***uksen tunnetta.
Nyyti ry / Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke
Ekoepätoivo, ympäristövitutus ja ilmastonmuutosapatia vetävät mielen matalaksi ja tekevät arjesta raskaan. Miten pään saa pidettyä kasassa ekokriisin keskellä?
Työpajassa tutkitaan vitutuksen tunnetta, poraudutaan ympäristöahdistukseen ja kartoitetaan muita kriisien herättämiä tunteita. Hyvinvoinnin ja ekokriisin ratkaisemisen kannalta on tärkeää, ettemme hyydy, jäädy tai välttele vaikeita tunteita, vaan kohtaamme ja käsittelemme niitä rakentavasti.
Nostetaan sarvikuono pöydälle ja selvitetään, mitä hankalille tunteille pitäisi tehdä – olivat ne sitten omia tai nuorten kokemia. Etsitään keinoja, miten voimavaroja voi suunnata viisaasti ja miten arkeen saa lisättyä myötätuntoa itseä ja muita kohtaan.
Työpaja on yhdistelmä tutkimustietoa, toimintaa ja konkreettisia menetelmiä. Sen ohjaavat Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen asiantuntijat.
Miten suojella nuoria ekstremistiseltä vaikuttamiselta verkossa – tietoa ja työkaluja
Pelastakaa Lapset ry
Vihamieliset viestit ja ihmisryhmiä halventava sisältö leviävät verkossa vauhdilla. Suomalaiset nuoret kohtaavat tällaista sisältöä Euroopan tasolla toiseksi eniten. Altistuminen väkivaltaiselle, halventavalle sisällölle ruokkii ennakkoluuloja ja heikentää turvallisuuden tunnetta. Monet ääriliikkeet levittävät tällaista sisältöä verkossa pyrkien vaikuttamaan nuorten ajatteluun.
Nuorisotyön ammattilaisilla on keskeinen rooli nuorten suojelemisessa verkkovaikuttamiselta. Haitallista maailmankuvaa levittävästä sisällöstä ja ääriliikkeiden manipuloinnista puhuminen nuorten kanssa on tärkeää.
Pelastakaa Lasten asiantuntijoiden Rosa Haaviston ja Annukka Kurjen luento tarjoaa selkeän katsauksen väkivaltaisten ääriliikkeiden verkkotoiminnasta ja konkreettisia työkaluja nuorten suojelemiseksi ekstremistiseltä vaikuttamiselta.
Seksuaalissävytteisten kuvien ottaminen ja jakaminen – edukaatio ja puheeksi ottaminen nuorten kanssa
Pelastakaa Lapset, Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminto
Työpajan aikana on tarkoitus kertoa nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja erityisesti tilanteista, joissa lasten itse itsestään ottama kuvamateriaali leviää netissä.
Pelastakaa Lasten Nettivihje on nähnyt vihjetyössään kasvavan ilmiön, jossa netissä jaetaan lapsista kuvamateriaalia, joka on lapsen itsensä ottamaa tai tilanteista, joissa tekijä kuvaa lasta mahdollisesti hänen tietämättään. Näissä tilanteissa lapsi kohdistaa seksuaalisia tekoja itseensä, usein tekijän ohjaamana, painostamana tai pakottamana.
Työpajan tarkoitus on lisätä ymmärrystä netissä tapahtuvan seksuaaliväkivallan ilmiöstä, jotta ammattilaiset rohkenisivat ottaa puheeksi näitä teemoja lasten ja nuorten kanssa. Tarkoitus on antaa ammattilaisille vinkkejä puheeksi ottoon. Pelastakaa Lapset on tuottanut materiaalia ammattilaisille ja nuorille, jota voi hyödyntää puheeksi oton tukena.
Tarjoaako demokratiakasvatus lääkkeen yhteiskunnan polarisaatioon?
Plan International Suomi
Yhteiskunnallinen polarisaatio on noussut uhkaksi Suomen demokratialle, yhtenäisyydelle ja keskinäiselle luottamukselle. Samalla julkinen keskustelu maahanmuutosta on kärjistynyt luoden uusia jakolinjoja. Miten voimme torjua tätä kehitystä? Onko demokratiakasvatuksella rooli polarisaation lieventämisessä ja yhdenvertaisen vuoropuhelun rakentamisessa?
Keskustelussa pureudumme, kuinka polarisaatio heijastuu maahan muuttaneiden nuorten turvallisuuteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen. Tuomme esille Plan Suomen Muuttajat! -demokratiakasvatusmallin, joka tukee maahan muuttaneiden nuorten demokratiataitoja. Samalla pohdimme, miten nuorisoala voi tarjota kaikille nuorille työkaluja kriittiseen ajatteluun ja erilaisuuden kohtaamiseen.
Paneelin keskustelijoina ovat Muuttajat! -toiminnan nuoret aktiivit sekä väitöskirjatutkija Henri Huttunen.
Kuinka puhua sodista ja kriiseistä nuorten kanssa?
Rauhankasvatusinstituutti ry
Elämme aikaa, jossa sotaa käydään laajasti eri puolilla maailmaa. Ukrainan sodan myötä sota on tullut myös Suomen näkökulmasta lähemmäksi kuin pitkään aikaan. Ovatko nuoret halunneet keskustella kanssasi meneillään olevista sodista ja maailmanpoliittisista kriiseistä? Nuorten kanssa kriiseistä ja sodista keskusteleminen on herkkä asia. Rauhankasvatusinstituutti on valmistanut nuorisotyöntekijöille materiaaleja, joiden avulla sodista ja kriiseistä päästään keskustelemaan mahdollisimman turvallisesti.
Romanihistorian kuukauden 2025 avajaiset
Rauhankasvatusinstituutti ry
Leif Hagert avaa Romanihistorian kuukauden NUORI-tapahtumassa. Työpajassa esittelemme romanihistorian kuukauden ja annamme vinkkejä, miten hyödyntää sen sisältöjä nuorisotyössä. Romanihistorian kuukauden ja työpajan tavoitteena on monipuolistaa tietoa romaneista osana suomalaista yhteiskuntaa. Työpaja vahvistaa nuorisotyöntekijöiden valmiuksia luoda turvallista toimintaympäristöä romaninuorille ottaen huomioon erilaiset sosiaalisen ja psykologisen turvallisuuden näkökulmat ja tuoda nuorisotyössä romanit esille positiivisessa viitekehyksessä. Se antaa välineitä avata keskusteluja romaneista nuorten kanssa ja tuoda keskusteluihin ennakkoluuloja haastavia näkökulmia. Se myös antaa välineitä kumota yleisimmät väärät tiedot liittyen romaneihin sekä miten tunnistaa ja puuttua romanien kohtaamaan syrjintään ja rasismiin.
Nuorisotyö kasvurauhaa turvaamassa
Seta ry
Kasvurauhalla tarkoitetaan sitä, että jokainen lapsi ja nuori saa kasvaa omaksi itsekseen turvallisessa ja kunnioittavassa ympäristössä seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuolensa itse määritellen. Nuorisolain mukaisesti nuorisotyön tehtävänä on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kasvurauhan takaaminen sateenkaarinuorille on yhdenvertaisuuden edistämistä, jolloin jokainen nuori saa kasvaa turvassa syrjimättömässä ympäristössä ilman pelkoa häirinnästä tai väkivallasta. Tässä paneelissa kuullaan, millaisia konkreettisia keinoja nuorisotyöllä on kasvurauhan edistämiseksi sekä turvallisempien tilojen luomiseksi.
Aiheesta keskustelemassa ovat sateenkaarinuori, sateenkaarinuoren vanhempi sekä sateenkaarinuorisotyöntekijä.
Paneelin vetäjinä Seta ry:n nuorisotyön asiantuntijat Teija Ryhtä ja Sanna Immonen.
Kunniakäsitykset ja uusi-Heimolaisuus: Väkivallan kietoutuminen katujen sumuun
Setlementti Tampere ry, DIDAR
Monet nuoret kokevat paineita, kun yhteiskunta jakautuu pienempiin ryhmiin. Osa nuorista etsii omaa identiteettiään pienistä yhteisöistä, eli ”uusista heimoista”, ja löytää elämälleen merkitystä ja turvallisuutta esimerkiksi katuryhmissä. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa turvattomuutta muille nuorille. Toiset nuoret kärsivät erilaisesta ryhmäilmiöstä, joka ei johdu niinkään yhteiskunnan pirstoutumisesta, vaan eriytymisestä. Tietyt yhteisöt rakentavat uutta yhteisöllisyyttä vanhojen, patriarkaalisten arvojen pohjalta, mikä luo etnisiin tai kulttuurisiin ryhmiin kuuluville uudenlaista ryhmäpainetta. Tässä ympäristössä ylläpidetään haitallisia perinteitä, joista perheet ja nuoret kärsivät, ja jotka johtavat arvokonflikteihin ja väkivaltaan.
“Voiks vähän vilauttaa?” Tunnista, puutu ja ennaltaehkäise – lapsiin ja nuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset verkossa
Setlementti Tampere ry, DIDAR
Verkossa nuoriin kohdistuva seksuaaliväkivalta on kasvava ilmiö. Yli 60% nuorista kertoo aikuisen tai vanhemman henkilön olleen heihin somen kautta yhteydessä. Alastonkuvien pyytäminen ja vastaanottaminen ilman lupaa on monelle nuorelle jo niin arkipäiväistä, etteivät he edes tunnista niitä rikoksiksi. Vain pieni osa nuorista kertoo kokemuksistaan aikuiselle, ja vielä pienempi osa tekee asiasta rikosilmoituksen.
Tunnistatko sinä, milloin kyse on seksuaalirikoksesta? Luennolla Poliisin lapsirikostutkinnan tutkinnanjohtaja ja Sua varten somessa -toiminnan digitaalisen nuorisotyön asiantuntija syventyvät konkreettisin esimerkein siihen, miltä digitaalinen seksuaaliväkivalta näyttää, mitä ovat lapsiin kohdistuvat verkkovälitteiset seksuaalirikokset ja miten ammattilainen voi tunnistaa, puuttua ja ennaltaehkäistä niitä.
Luento auttaa ymmärtämään verkkovälitteistä seksuaaliväkivaltaa ilmiönä ja on hyödyllinen kelle tahansa nuorten parissa toimivalle ammattilaiselle.
Turvallinen oppilaitos <–> hyvinvoiva yhteisö
Tampereen kaupunki, Ankkuritoiminnasta apua ja tukea II asteelle – nuorten turvalliset polut -hanke
Mistä aineksista syntyy turvallinen oppilaitos? Turvallisuus on ihmisen perustarve ja oikeus. Lain mukaan jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Mitä nuoria kohtaavat ammattilaiset ja oppilaitosten henkilöstö ja johto voivat tehdä, jotta nuoret kokisivat olonsa turvalliseksi oppilaitoksessa? Miten kiusaamista, häirintää, rikollisuutta ja väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä? Koulut ja oppilaitokset tavoittavat lähes kaikki lapset ja nuoret ja he viettävät siellä merkittävän osan arjestaan. Siellä havaitaan monenlaisia nuoruuden ilmiöitä, jotka valuvat vapaa-ajalta myös koulun seinien sisälle. Mitkä ovat monialaisen yhteistyön mahdollisuudet epätoivottujen kehityssuuntien kuten nuorisorikollisuuden tai jengiytymisen ehkäisyssä? Miten jokainen voi vaikuttaa turvallisuuteen? Näihin aiheisiin lähdetään etsimään näkökulmia paneelikeskustelun kautta.
Vahvistetut panelistit: Eerik Laulajainen (turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö Tampereen seudun ammattiopisto Tredu), Mikko Pitkänen (rikosylikonstaapeli, Sisä-Suomen poliisilaitos), Henri Rikander (turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö, oikeustieteen tohtori, dosentti, Tampereen kaupunki), Jenni Vadén (sosiaalityöntekijä, nuorten rikosasiat, Pirkanmaan hyvinvointialue), Salla Vahvelainen (nuoriso-ohjaaja, Ankkuritoiminnasta apua ja tukea II asteella -hanke, Tampereen kaupunki).
Nuoret, työ ja raha
Career talks! – vieraskielisten nuorten työllistyminen ja yritysyhteistyö
Diakonissalaitos
Miten tukea vieraskielisiä nuoria työllistymään ja osallisiksi työyhteisöjä? Entä kuka tukee työnantajia nuorten työllistämisessä? Keskustelua nuorten ja työnantajien kokemuksista sekä valmentajien vinkit onnistuneisiin työsuhteisiin.
Työpajan toteuttaa Vamos -nuortenpalvelun valmentajat yhdessä nuorten ja työnantajien kanssa. Työpajassa hyödynnetään vieraskielisten nuorten työllistymistä tutkineen EASWork –selvityshankkeen tuloksia.
“You know, when people just choose to hang out with people from the same nationality, you would find that they’re like, they’re not thinking outside the box. They’re just within their box. [–]There’s always something new you can learn from someone who is from another country or from a different background. So I guess if companies would think that, I think the world would be a better place. And we would have flying cars, but because the world is shitty and people don’t want to accept each other, we don’t have flying cars yet.” (nuori, EASWork – selvityshanke).
Työelämätaitoja pelaamalla?
GameOn-hanke
Pelaaminen on viihdyttävää ajanvietettä, mutta pelillistyvässä yhteiskunnassa pelikulttuurien tunteminen ja pelitaidot tarjoavat myös uudenlaisia polkuja töihin ja opintoihin. Tällä luennolla luodaan katsaus siihen, kuinka pelaamisen ympärille saadaan rakennettua tavoitteellista, työelämävalmiuksia ja hyvinvointia edistävää toimintaa.
Luennolta saat konkreettisia työkaluja pelaamisesta keskusteluun nuorten kanssa sekä pelitoiminnan toteutukseen liittyen. Pääset myös tutustumaan GameOn-hankkeessa jatkokehitettyyn versioon pelitarina-työkalusta, jossa keskitytään erityisesti työelämätaitojen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Haaveilu nuorten työhön kiinnittymisen menetelmänä
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Xamk
Mistä nuorten haaveilevat ja miksi haaveilu on tärkeä osa nuorten itsenäistymistä? Työpajassa kuullaan nuorten haaveista ja miten ne kiinnittyvät työhön ja toimeentuloon. Tulokset perustuvat Itä-Suomen nuorisopuntariin, joka on laaja kyselytutkimus itäsuomalaisten nuorten arvoista ja asenteista.
Lisäksi työpajassa esitellään uusi haaveisiin ja haaveiluun perustuva valmennusmenetelmä, jonka avulla tuetaan nuorten työhön ja koulutukseen kiinnittymistä. Osallistujat pääsevät lopuksi kokeilemaan itse menetelmää käytännössä. Tule siis uppoutumaan kanssamme haaveisiin!
Työpajassa puhujina ovat projektitutkija Marja Moisala ja projektipäällikkö Ville Eerikäinen Xamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta. Menetelmät on kehitetty Euroopan unionin osarahoittamassa Tupa-hankkeessa.
Rahat pelissä? Talousosaamisen vahvistaminen rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaamisen tukena.
Rahat pelissä -hanke / Takuusäätiö ja Sosped-säätiö
Takuusäätiön ja Sosped-säätiön Rahat pelissä -yhteishanke yhdistää talousosaamisen vahvistamisen vankkaan rahapelihaittoja koskevaan kokemustietoon. Työpajassa tutustutaan hankkeessa kehitettyyn Taloudellisen toipumisen rappuset -työkaluun, joka soveltuu taloudellisten rahapelihaittojen puheeksi ottoon ja käytännön ohjaustyöhön. Työpajatyöskentelyä vetävät Rahat pelissä -hankkeen työntekijät sekä koulutetut kokemusasiantuntijat.
HVA, TE24, TYM… Pysyvätkö nuoret mukana? Entäs me ammattilaiset?
Nuorisoala ry ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa reilun vuoden ja uudet työllisyysalueet käynnistyivät vuoden vaihteessa. Miltä uudistukset näyttävät nuorten ja nuorisotyön näkökulmasta? Miten palvelut on järjestetty, toimiiko yhteistyö eri tasoilla saumattomasti ja löytävätkö nuoret oikeaan palveluun oikeaan aikaan?
Ohjelmassa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja ja kokemuksia kentältä etsivän nuorisotyöntekijöiden ja Ohjaamojen työntekijöiden kertomana. Lisäksi ohjelmassa kuullaan tuoreen selvityksen tuloksia, jossa tarkasteltiin TE-uudistuksen vaikutuksia nuorten palveluihin.
Ohjelman toteuttavat yhteistyössä Nuorisoala ry ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.
Nuorten velkaantumispolku
Talous- ja velkaneuvonta
Nuorten velkaantumistarinoissa on usein samoja tunnistettavia piirteitä. Velkaantumispolku etenee hyvin samankaltaisesti, yksi asia johtaa toiseen mutta polku kuljetaan loppuun vaikka polulta voisi lähteä koska tahansa oikeaan suuntaan. Miksi näin tapahtuu? Millaisia ajatuksia nuorilla polun eri vaiheissa on, millaiset myytit ohjaamat matkaa. Velkaantumispolun tapahtumien tunnistaminen ja kokonaiskuvan hahmottaminen auttaa meitä auttamaan nuoria. Se auttaa myös nuoria ymmärtämään velkaantumiseen johtavia tapahtumia sekä auttaa ymmärtämään velkaantumiseen liittyviä tunteita ja seurauksia.
Ohjelman puhujat ovat talous- ja velkaneuvojia, jotka kohtaavat paljon nuoria velkaantumispolun loppupäässä.
Nuorten työllisyyden parempi tulevaisuus: Tampereen kaupungin nuorten työllisyysohjelma
Tampereen kaupunki / Työllisyys- ja kasvupalvelut
Tervetuloa kuuntelemaan luentoa Tampereen kaupungin nuorten työllisyysohjelmasta, jonka tavoitteena on tehdä Tampereesta erinomainen työelämäkasvatuksen, osaamisen ja työllisyyden kaupunki nuorille. Käsittelemme, miten ohjelma vastaa Tampereella kasvaneeseen nuorten työttömyyteen ja kohtaanto-ongelmaan kuudella kampanjakokonaisuudella. Tule mukaan kuulemaan, miten Tampereella rakennetaan nuorille parempaa työllisyyden tulevaisuutta käytännön ratkaisuin ja monipuolisin yhteistyökuvioin.
Puhujina Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja (2022-2024) Oliver Priimägi ja Nuorten työllisyysohjelman koordinaattori Olli Sillanpää.
Nuoret ja vapaa-aika
Kaikilla on kokemuksia – Merkityksellisyyttä ja menetelmiä kokemusosaamisesta
Diakonissalaitos
Mitä on kokemusosaaminen ja mitä iloa siitä on nuorisotyöntekijälle? Miten omien elämänkokemusten hyödyntämiseen suhtaudutaan alallamme? Entä miten kokemusosaamiseen tutustuminen voi toimia sosiaalisen vahvistamisen välineenä nuorten ohjauksessa?
Työpajassa pohdimme näitä kysymyksiä toiminnallisten harjoitusten avulla. Kokemusosaamisella tarkoitetaan elämänkokemuksista jalostettua osaamista, jota voi soveltaa erilaisissa toiminnoissa ja yhteisöissä niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Oman ammatillisen reflektoinnin lisäksi saat mukaasi materiaaleja ja menetelmiä, joita voi soveltaa työskentelyssä erityisesti nuorten aikuisten ryhmissä, työpajoilla ja yksilöohjauksessa.
Työpaja pohjautuu Kokonaisena työssä -hankkeen oppeihin ja sen vetävät osallisuuden asiantuntija ja nuori kokemusosaaja Diakonissalaitokselta.
Miten toteuttaa saavutettavaa ja kehitysvammaiset nuoret huomioivaa vapaa-ajan toimintaa? – Case Tyttöjen Talo
Loisto Setlementti ry / Ensisijaisesti tyttö -hanke
Käykö vapaa-ajan toiminnassanne kehitysvammaisia nuoria? Jos ei, miksi ei?
Kehitysvammaisilla nuorilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua turvalliseen vapaa-ajan toimintaan, harrastuksiin ja kuulua erilaisiin yhteisöihin.
Turvallisemman tilan periaatteet ovat suurimmalle osalle tuttu konsepti, mutta miten luoda turvallista tilaa juuri kehitysvammaisille nuorille? Miten tehdä toiminnasta saavutettavampaa kehitysvammaisille nuorille? Miten tukea toisiin ihmisiin liittymistä ja yhteisöön kuulumista?
Työpajan järjestää Loisto Setlementti ja Helsingin ja Espoon Tyttöjen Talolla toimiva Ensisijaisesti tyttö -hanke. Työpajan fasilitoivat hankkeen työntekijät Matilda Hertell ja Janette Aho.
”Ne on niit pienii juttuja: joku kannustaa mukaan, saa tukea ja pääsee kulkee” -Miten kehittää nuorille merkityksellistä ja saavutettavaa vapaa-ajan toimintaa?
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio
Harrastaminen on monille nuorille tärkeä osa arkea ja merkittävä hyvinvoinnin lähde. Kuitenkin kaikilla nuorilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintaan. Kolme valtakunnallista ESR+ 4.3 -kehittämishanketta — Valttiplus, Yleisurheilun yhteinen talo (TALO) ja NuoRTO — pyrkivät syksyllä 2024 käynnistyneiden hankkeidensa kautta poistamaan harrastamisen esteitä erityisesti toimintarajoitteisilta, maahan muuttaneilta ja harrastuksista syrjään jääneiltä nuorilta.
Tilaisuuden alussa kuullaan nuorten kokemuksia heidän vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksistaan, minkä jälkeen keskustellaan moniäänisesti ja fasilitoidusti yhdenvertaisesta vapaa-ajasta. Keskusteluun osallistuvat nuoret, harrastustoiminnan kehittäjät ja toteuttajat sekä päätöksentekijät. Yleisö pääsee osallistumaan digityökalujen kautta. Lopuksi kootaan yhteiset oivallukset siitä, miten mielekästä ja saavutettavaa vapaa-aikaa voidaan yhdessä rakentaa.
Näin järjestät ensimmäistä kertaa luonnon ennallistamistalkoot nuorille!
Luontoliitto ry
Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä luonnon ennallistamista nuorten kanssa? Työpajassa käydään läpi askel askeleelta, kuinka ennallistamistoimintaa voi järjestää juuri sinun paikkakunnallasi. Kehen otat yhteyttä? Millaisille ryhmille toiminta sopii?
Luonnon ennallistaminen on sekä välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi, että erinomainen luontolähtöisen ympäristökasvatuksen muoto. Ennallistaminen vaatii paljon talkootyötä, ja tähän tarvitaan nuoria mukaan!
Talkootyön järjestäjän ei tarvitse itse tietää ennallistamisesta. Ennallistamistalkoot voi järjestää osana muuta toimintaa tai omana leirinä. Toiminta vie nuoret luontoon, antaa tilaa hyvin konkreettiselle oppimiselle, vaikuttamiselle ja luontosuhteen kehittymiselle.
Työpajan vetäjät ovat lukuisia ennallistamistalkoita nuorille järjestäneet Ville Laitinen ja Hanna Pöllänen.
Löydä kulttuurinen vahvuutesi!
Nokian nuorisopalvelut
Miten toteutat kulttuurista nuorisotyötä pienillä resursseilla ja vaivalla? Miten löydät oman työyhteisösi kulttuuriset vahvuudet?
Tämä on matalan kynnyksen työpaja sinulle, joka jo teet kulttuurista nuorisotyötä mutta myös sinulle, joka haluaisit tehdä mutta et tiedä miten. Täällä kaivetaan sinun kulttuuriset vahvuutesi esiin ja tämän jälkeen osaat hyödyntää näitä vahvuuksia ja pajan metodeja myös omassa työyhteisössäsi. Eikä hätää, pajassa et joudu valokeilaan tai juttelemaan tuntemattomille. Sinulla on kuitenkin halutessasi mahdollisuus jakaa omia vinkkejä ja kokemuksia mikin kautta. Tule siis rohkeasti mukaan!
Nuorten ääni vahvistuu kirjastossa – Aktiiviset nuoret ovat tulevaisuuden aktiivisia aikuisia!
Suomen kirjastoseura
Demokratiatyö on tänä päivänä kirjastojen perustoimintaa. Kirjaston tehtäviin kuuluu mm. aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen.
Demokratiaa uhkaa esimerkiksi yhteiskunnan eriarvoistuminen, tiedon ja mahdollisuuksien kasautuminen, mielipiteiden polarisaatio ja populismi. Kirjastolla on merkittävä rooli näiden ennaltaehkäisyssä. Luotettavan tiedon lisäksi tarjoamme vinkkejä, miten nuorten kanssa työskentelevät voivat reagoida vaikuttamisyrityksiin. Kirjasto toimii tilana ja alustana nuorten omaan vaikuttamiseen tarjoamalla aitoja mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. Kuulemme esimerkkejä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kirjastoissa ja pohdimme, millaisia mahdollisuuksia yhteistyö nuorisopalvelun ja muiden tahojen kanssa avaa.
Paneelissa Lasten ja nuorten kirjastotyön koordinaattori Marjo Mannila, kirjastoammattilainen pienemmästä kunnasta, nuorisotyöntekijä ja kuntapäättäjä.
”Minäkin olen vakavasti otettava ihminen” – nuorten ääni huumekeskusteluihin
Säädäks Sä? -hanke
Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä olemme tottuneet kuulemaan kokemusasiantuntijoiden merkittäviä selviytymistarinoita, mutta olisiko jo aika kuulla myös nuoria, joiden elämässä huumeet yhä ovat? Huumeita satunnaisesti käyttävät nuoret ovat verrattain näkymätön väestöryhmä. Päihdepalveluissa näkyvät kärjistyneet huumeiden käytön haitat ja kunnissa sekä järjestöissä tehtävä ehkäisevä päihdetyö painottuu käytön ennaltaehkäisyyn. Nyt on aika saada huumeita satunnaisesti käyttävien nuorten ääni kuuluviin!
Puheenvuorossa syvennytään nuorten kanssa tehtävään yhteiskehittämiseen ehkäisevän huumetyönkentällä. Puheenvuorossa tuodaan esiin yhteiskehittämisen merkitystä ja arvoa niin ammattilaisille kuin nuorille, sekä jaetaan hyväksi todettuja nuorilähtöisen yhteiskehittämisen käytänteitä.
Nuorisoalan kehittäminen
Kansainvälinen nuorisopolitiikka tutuksi – paneelikeskustelu
Nuorisoalan kansainvälinen nuorisopolitiikan ryhmä
Mikä ihmeen EU-nuorisodialogi ja mihin se vaikuttaa? Paneelissa käsitellään muun muassa nuorten osallistumista kansainväliseen vaikuttamiseen sekä kansainvälisten yhteistyöverkostojen merkitystä nuorten elämään. Tule mukaan inspiroitumaan, oppimaan ja keskustelemaan siitä, miten kansainväliset mahdollisuudet ja yhteistyö voivat avata ovia nuorille niin paikallisesti kuin globaalisti.
Nuorisoalan kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmän järjestämässä paneelikeskustelussa kuullaan kansainvälisten aiheiden parissa työskentelevien toimijoiden kokemuksia ja vinkkejä kansainvälistymiseen.
Nuorten nuoriso-ohjaajaopiskelijoiden ajatuksia nuoruudesta ja nuorisotyöstä
Anne Huotari
Mitä tämän päivän nuoret itse ajattelevat nuoruudesta ja nuorisotyöstä? Miksi nuorisotyötä tarvitaan, millaista nuorisotyötä tarvitaan ja miten sitä tulisi tehdä, että nuoret voisivat hyvin ja heillä olisi riittävästi toimintamahdollisuuksia? Väitöskirjatutkija Anne Huotari Tampereen yliopistosta on tehnyt osallistavaa toimintatutkimusta nuorten alle 25 -vuotiaiden nuoriso-ohjaajaopiskelijoiden kanssa Tampereen seudun ammattiopistossa aiheeseen liittyen. Tule kuulemaan tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja keskustelemaan niistä yhdessä nuoriso-ohjaajaopiskelijoiden ja tutkijan kanssa.
Globaali vastuu – Kenen vastuu?
Changemaker
Arvot ja suhtautuminen kestävän kehityksen kysymyksiin eriytyvät. Yhä useampi nuori suhtautuu kriittisesti kestävän kehityksen kysymyksiin. Samaan aikaan monet nuoret ovat yhä tietoisempia ja globaalit asiat ja ilmiöt kiinnostavat. Työpajassa pohdimme, miten globaali vastuu voisi olla kaikkien yhteinen asia ja koskettaa yhä useampia kohderyhmiä? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia yhdessä keskustellen, sekä kuulemme konkreettisia toimintatapoja globaalikasvatuksen toteuttamiseksi. Teemaan johdattelevat Helmi Saksholm Changemakerista ja Jari Pulkkinen Lasten ja nuorten keskuksesta.
Suunnitelmallisuuden voima – Ehkäisevä päihdetyö osaksi nuorisotyön perussuunnitelmaa
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Haluatko vahvistaa nuorisotyössä toteutettavan ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta kunnassasi? Tule kuulemaan käytännönläheiset vinkit siihen, miten suunnitelmallinen ehkäisevä päihdetyö voidaan sisällyttää osaksi nuorisotyön perussuunnitelmia integroimalla ehkäisevä päihdetyö saumattomksi osaksi nuorisotyön eri tasoja. Saat konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka ehkäisevä päihdetyö nivoutuu osaksi nuorisotyön arkea ja miten tämä systemaattinen lähestymistapa vahvistaa sekä työn vaikuttavuutta että nuorten hyvinvointia.
Puhujana Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Sari Anjala.
Tiedolla johtaminen ilmiöpohjaisen nuorisotyön suunnittelussa: havaintoja Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeesta ja alueellisen toimintamallin kehittämisestä
Helsingin kaupunki, nuorisopalvelut
Luennolla esitellään Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tietojohtamisen tapoja ja työvälineitä sekä Bloomberg-Harvardin PDIA -prosessin (Problem Driven Iterative Adaption) käyttöä alueellisten haasteiden tunnistamisessa sekä niihin tarttumisessa yhteistyössä muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa. Työkalujen käyttöä kuvataan Helsingin kaupungin kaupunkiuudistusalueella toimivan hankkeen kautta, teoriasta käytäntöön. Puhujana Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeen projektipäällikkö Marjaana Martínez de Pinillo.
Suomi vanhenee – mitä nuorisotyö tekee 2040-luvulla?
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Tervetuloa osallistumaan keskusteluun, jossa käsitellään nuorisotyön tulevaisuutta ikääntymisen myötä muuttuvassa Suomessa. Yhteisen työskentelyn aikana syvennymme kysymyksiin, jotka koskevat nuorten asemaa ja palveluita niin maaseudulla kuin kasvukeskuksissa. Työpajassa kuulemme napakan alustuksen muuttoliikkeen vaikutuksista, syntyvyyden laskusta ja ikärakenteen muutoksesta eri alueilla, ja pohdimme, miten nämä tekijät muovaavat nuorisotyön suuntaa tulevina vuosikymmeninä. Tule vaikuttamaan nuorisotyön tulevaisuuteen!
Voiko työssä viihtyä ihan oikeasti?
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Mitä työhyvinvointi on ja ennen kaikkea kenen vastuulla se on? Saako töissä olla kivaa? Miten ihmiset jaksavat työssä ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota? Muun muassa näistä kysymyksistä puhutaan tällä luennolla, koska elämän ei tarvitse olla pelkkää selviytymistä, ja oikein viritetty työelämä voi olla jopa voimavaratekijä.
Puhujana Marjut Manka, FM, KM, Ammattialatoiminnan päällikkö JHL ry.
Älyttömiä tekoja vai tekoälyä nuorisotyössä? – Voimmeko luottaa tekoälyyn, jos se ei erota muffinssia koirasta?
Jarno Alastalo & Helsingin kaupungin nuorisopalvelut
Mitä tapahtuu, kun tekoäly astuu nuorisotyön kentälle? Esitys pohjautuu uuteen kirjaan, joka julkaistaan NUORI-päivillä ja perustuu yli 20 maailman johtavan tekoälyn ja nuorisotyön asiantuntijan haastatteluihin. Samalla kun tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia nuorten osallistamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen, se tuo mukanaan myös merkittäviä eettisiä kysymyksiä: voimmeko aina luottaa siihen, että tekoäly tunnistaa oikean ja väärän kontekstin, jos se ei edes erota muffinssia koirasta? Esityksessä pohditaan, onko tekoäly mahdollisuus nuorisotyölle vai piileekö siinä riski, että inhimillinen kohtaaminen syrjäytyy. Jarno Alastalo, kirjailija, sekä Iita-Mari Ruponen, Helsingin kaupungin nuorisopalveluista tarjoavat visuaalisesti näyttävän ja käytännönläheisen esityksen, jossa syvennytään tekoälyn vastuulliseen käyttöön nuorisotyön kontekstissa.
Valta ja osallisuus: Miten huolehdin, ettei nuorta ohiteta?
Lasten ja nuorten keskus ry
Osallisuustyö on onnistunutta silloin, kun valta työssä jakaantuu uudella tavalla. Tässä ohjelmassa pohditaan työntekijän valtaa ja mahdollisuuksia osallisuuden edistäjänä tai estäjänä nuorisotyössä. Keitä varten työ on olemassa? Kuinka paljon heillä on valtaa työn sisältöön, toimintatapoihin ja päätöksentekoon eli mihin ja miten he voivat vaikuttaa? Ohjelmassa haastetaan työntekijää arvioimaan omaa rooliaan vallankäyttäjänä sekä huomioimaan toimintatavat, joilla rakennetaan toimintaan olosuhteita, jotka edistävät osallisuuden kokemusta.
Ohjelman alustajina toimivat Lasten ja nuorten keskuksen suunnittelijat Anita Ahtiainen ja Johanna Nyman.
Nuorten media- ja tulevaisuustaitojen tukeminen – avaimia nuorisotyön ammattilaisille
Mediakasvatusseura ry
Monipuoliset mediataidot ovat keskeisiä tulevaisuustaitoja, joita tarvitaan työelämässä, yhteiskunnallisessa osallisuudessa ja arjessa. Mediaympäristön muutokset ja uudet teknologiat, kuten tekoäly, asettavat nuorisotyön ammattilaisille uusia haasteita. Paneelikeskustelussa pohditaan, miten voimme tukea nuoria navigoimaan mediamaailmassa ja vahvistaa heidän tulevaisuustaitojaan? Millaista mediakasvatus-ja pelikasvatusosaamista nuorisotyöntekijät tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa? Saat mukaasi tuoreita esimerkkejä, tutkimustuloksia ja käytännön työkaluja. Mediakasvatusseuran 20-vuotisjuhlavuonna pohditaan nuorten mediataitojen merkityksiä sekä vahvistetaan nuorten ja nuorisotyöntekijöiden valmiuksia kohdata mediaympäristön haasteet ja mahdollisuudet.
Yritysyhteistyön mahdollisuudet nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi
Nuorten Palvelu ry
Työpajassa pääset miettimään, miten hyödyntää yritysyhteistyötä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorten Palvelu ry on tehnyt yritysyhteistyötä 15 vuoden ajan ja kerromme työstä esimerkkien ja opittujen asioiden kautta. Kerromme, miten pieni järjestö on ryhtynyt tekemään strategista yhteistyötä isojen yritysten kanssa. Strateginen yhteistyö tarkoittaa tässä sitä, että yrityksen kanssa työskennellään yhdessä jaettuja tavoitteita kohden. Esim. Nuorten Palvelu ry tavoittelee nuorten etua muuttamalla kauppakeskusten omaa toimintaa tavoitetta tukevaksi yhdessä yritysten kanssa. Fasilitoimanamme pääset miettimään sitä, miten yritysyhteistyötä voisi omassa työssäsi hyödyntää. Ohjelmassa kuulet myös suoraan yrityksen näkökulman aiheeseen.
Nuorisolain ysipykälä nuorten hyvinvointityön edistäjänä
Suomen Kuntaliitto ry
Lähivuosien rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet nuoriin liittyvään monialaiseen yhteistyöhön. Yhä useampi asia nuorten elämässä koskettaa useita hallinnonaloja ja vaatii toimiakseen laadukasta yhteistyötä. Nuorten hyvinvoinnin ja verkostojen johtaminen tarvitsee aikaa ja monialaista näkemystä. Nuorten kasvu- ja elinolojen, nuorisopolitiikan ja laajemmin nuorten hyvinvointityön edistäminen vaatii yhteistyötä niin käytännön työn varmistamisen osalta, kuin myös asioiden valmistelussa, suunnittelussa ja toiminnan ohjauksessa. Tällä luennolla kootaan käytännönläheisesti nuorisolain 9§:n monialaisen yhteistyön haasteet. Lisäksi luennolla esitetään ratkaisuehdotuksia kyseisiin haasteisiin. Luentoa johdattaa Kuntaliiton Ysipykälä-hankkeen projektipäällikkö Heta Malinen vuoropuhelussa hankkeen kummikuntien yhdyshenkilöiden kanssa.
Nuorisotyöllä ei ole arvoa – vai onko?
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Mistä kaikista tekijöistä nuorisotyön arvo koostuu ja miten sitä voi mitata? Taisteleeko toimintanne olemassaolostaan? Tule kuulemaan miten toimintanne taloudellinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen arvo mitataan SROI-menetelmän avulla. Menetelmän avulla voitte perustella päättäjille, rahoittajille ja sidosryhmille toimintanne merkityksen ja tarpeellisuuden. (SROI = Social Return on Investment)
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö selvitti palokuntanuorisotoiminnan arvon SROI-menetelmällä. Ohjelmassa kerromme, kuinka selvitys tehtiin, mitä selvityksen tekeminen vaati ja mihin tulokseen päästiin sekä mitä kehittämiskohteita havaitsimme selvityksen pohjalta. Puhumassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntien harrastustoiminnan kehittämispäällikkö Niko Ara sekä koordinaattori Heli Kari-Horelli.
Ilkivallaton porkkana – Toimintamalleja ilkivallan ehkäisemiseksi
Vaasan kaupungin nuorisopalvelut
Ilkivallaton porkkana on Vaasan kaupungin nuorisopalveluiden ja kuntatekniikan yhteistyössä toteuttama nuorisotyöllinen kehittämishanke. Tavoitteena on yhteiskehittää nuorten kanssa kehittää tapoja ja toimintoja, joilla voidaan ehkäistä ilkivaltaa Vaasan kaupunkiympäristössä. Yhteiskehittämisessä nuoret pääsevät vaikuttamaan, kuinka säästyvillä resursseilla voidaan kehittää kaupunkiympäristöä nuorten toivomilla ja esittämillä tavoilla. Puhujina nuorisotoimenjohtaja Mika Pietilä, nuorisopalvelukoordinaattori Anne Lamminen ja hankekoordinaattori Joni Paaso.
Nuoruuuden kolme vuosikymmentä: Nuorisobarometrin tuloksia 1994-2024
Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura
Millainen maa Suomi on ollut 90-luvulta lähtien? Esityksessä annetaan tähän kysymykseen täsmällinen vastaus. Nuorisobarometri täytti 30 vuotta toukokuussa 2024. Tämän kunniaksi barometrin teemana on iso kysymys siitä, miten suomalaisten nuorten asenteet ja arvot ovat eläneet 30 vuoden aikana. Esityksessä kerrotaan, miten näkemykset työllisyydestä, koulutuksesta, kansalaisuudesta, tulevaisuudesta, kiinnittymisestä yhteiskuntaan ja myös nuorisotyöstä ovat muuttuneet. Lisäksi kuvataan, millä tavalla vähemmistökokemukset ovat muuttuneet. Lisäksi esityksessä pohditaan, mikä merkitys näillä havainnoilla on nuorisoalalle.
Historiaan katsomisen ohella vastataan kysymykseen, mitä tänä päivänä kuuluu nuorille, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä ja miten rahanpuute vaikuttaa heidän arkeensa.
