Ohjelma

NUORI2024-tapahtuman ohjelma on julkaistu! Julkaisemme ohjelmien tarkat kellonajat ja tilat alkuvuodesta 2024. Jokaisen ohjelman kohdalla on tieto ohjelman asiasanoista, jotta kiinnostavien ohjelmien löytäminen on osallistujalle helpompaa. Ruotsinkielisen ohjelman löydät selaamalla sivun alareunaan. Ota haltuun kaikkien aikojen NUORI2024-ohjelma nyt!

Tapahtuman aukioloajat

Keskiviikkona 24.4. ovet ja näyttelypistealue ovat auki kello 10–17.30, seminaariohjelma kello 12–17.30.
Torstaina 25.4. ovet avautuvat kello 8, näyttelypistealue ja seminaariohjelma kello 9-15:30.

Keynote-puheenvuorot

Erilaisuus yhteisön voimavarana

Dakota Robin
moninaisuus, yhdenvertaisuus

Puheenvuoron aikana opit ymmärtämään mitä eroa on joukkoon kuulumisella vs. joukkoon mahtumisella ja miten me pidämme yhteiskunnan normeja ja stereotypioita yllä huomaamattamme. Dakota haastaa ihmisyyteen liitettyjä käsitteitä erilaisuudesta ja normaalista sekä kertoo miten me voimme kääntää häpeästä voimavaraksi sekä luoda hyvinvointia ympärillemme. Puheenvuoron aikana opit myös ymmärtämään omaa käytöstäsi ihmisten kohtaamisessa sekä välttämään tiedostamattomasti tapahtuvaa syrjintää.

Onko koolla väliä? – Pojat ja seksi

Joonas Pesonen
seksuaalikasvatus

Entä jos poikien ja nuorten miesten kohdalla unohdettaisiin hetkeksi peniksen ympärillä pyöriminen, miltä seksuaalisuus ja miehisyys näyttäytyisi silloin? Tietokirjailija ja seksuaalineuvoja Joonas Pesonen penetroituu puheenvuorossaan poikien ja miesten seksuaalisuuteen. ”Mitä kaikkea muuta me pojat olemme kuin poikia?”

Rohkeasti röyhkeä

Sointu Borg & Ammattiliitto Jyty
työhyvinvointi

Ammattiliitto Jyty ja Allianssi järjestävät yhteistyössä luennon, jossa tähtivieraana toimii ekonomi ja Diili-voittaja Sointu Borg. Sointu on yrittäjä, ekonomi, Diili-voittaja, mediapersoona sekä intohimoinen puhuja. Ammattiliitto Jyty on puolestaan nuoriso- ja järjestötyön ammattilaisten edunvalvoja.

Puheenvuoron aiheina korostuvat anteeksipyytelemätön asenne, oman polun rakentaminen, milleniaalien ahdistus, rohkeus sekä periksiantamattoman asenteen löytäminen. Tule myös oppimaan kuinka haistattaa asialliset vitut työnantajalle.

Kuinka pitkälle voi mennä suorassa puheessa nuorten kanssa? Entä miten pystyn työpaikallani tiimissä ottamaan röyhkeän rohkeasti ja loukkaamatta oman tilan?

Räpin imussa: tutkijoiden näkökulmia nuorten kulttuuriin

Elina Westinen, Hanna Tyvelä & Erica Åberg
nuorisokulttuurit

Tutkijat Elina Westinen, Hanna Tyvelä ja Erica Åberg puhuvat nuorten keskuudessa huippusuositusta rap-musiikista. Puheenvuoro toteutetaan monitieteisenä paneelikeskusteluna. Mediapuhe ja julkinen keskustelu nuorista ja rap-musiikista on usein yksinkertaistavaa ja osittain leimaavaakin. Erityisesti viimeaikaisen katujengikeskustelun alle ovat jääneet vaihtoehtoiset lähestymistavat ymmärtää nuorten halua tehdä ja kuluttaa rap-musiikkia.

Rap-musiikki – ja tätä laajempi kokonaisuus, hiphop-kulttuuri – tarjoaa portin nuorten maailmaan ja mahdollisuuden ymmärtää heidän tapaansa rakentaa identiteettejä. Musiikkikulttuurin välityksellä nuoret ilmaisevat yhteiskunnallista kuulumista, arvomaailmoja sekä halua tulla nähdyksi ja kuulluksi. Musiikin kautta nuoret voivat myös käsitellä itselle vaikeita, jopa kipeitäkin asioita.

Nuorisokulttuureihin perehtyminen voi avata uusia näkökulmia ja välineitä nuorten kohtaamiseen eri aloilla. Suomiräp antaa monipuolisen mahdollisuuden nähdä nuoruuteen kytkeytyvä muutosvoima – kunhan sitä pysähtyy kuuntelemaan.

***

Elina Westinen toimii akatemiatutkijana Nuorisotutkimusseurassa (2023–2027). Hän on taustaltaan kielen- ja diskurssintutkija, mutta laajentanut viime vuosina myös musiikin- ja kulttuurintutkimuksen aloille. Hiphop-kulttuuria ja rap-musiikkia hän on tutkinut erityisesti rodun/etnisyyden sekä kuulumisen ja identiteetin näkökulmista. Vuonna 2023 ilmestynyt teos “Aina ollu tääl: Suomiräp 4.0” pohjautuu 33 artistin tarinoihin ja näkökulmiin.

Hanna Tyvelä on sosiaali- ja taidehistorioitsija, joka valmistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa suomalaisen hyvinvointivaltion suunnittelusta. Hän työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa Keiden kaupunki -hankkeessa, jossa tutkitaan kaupunkien historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tyvelä ja Åberg ovat kirjoittaneet artikkelin ”gangsta rapista” pohjoismaisen hyvinvointivaltion kritiikkinä.

Erica Åberg on taloussosiologi ja yliopisto-opettaja Turun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa (2020) käsitteli ulkonäköön liittyviä sosiaalisia normeja ja sukupuolta. Väitöskirjan jälkeen Ericaa on kiinnostanut pohjoismainen rap-musiikki ja siihen kytkeytyvät nuorisokulttuurit. Åberg ja Westinen ovat kirjoittamassa artikkelia suomalaisesta ”gangsta rapista”, rikollisuudesta ja aitoudesta.

Somesta pelien maailmaan – Konstaapeli Daniel ja Pelipoliisi

Daniel Kalejaiye
peliksvatus, some

Kuka on KonstaapeliDaniel, mikä on hänen tarinansa ja miksi hän pelaa Fortnitea? Vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye kertoo tiestään perinteisen ammatin modernisoinnissa ja pelien integroimisesta osaksi poliisin ennalta estävää toimintaa.

Kuinka puhua pornosta nuorten kanssa?

Sanna Spišák
seksuaalikasvatus

Teinien mediankäyttöä puidaan tavallisesti negatiivisten uhkakuvien kautta. Tavalla, jolla me kasvattajat puhumme nuorten pornografian katselusta, on enemmän merkitystä kuin arvaammekaan. Kasvatuksen tavoitteena ei tulisi olla rangaistuksilla ja oletetuilla haittavaikutuksilla pelottelu, vaan se, että nuoret kykenisivät tekemään vastuullisia mediavalintoja ja erittelemään kriittisesti näkemiään seksin ja seksuaalisuuden kuvauksia.Tutkija, FT Sanna Spišák Helsingin yliopistosta käy puheenvuorossaan läpi tutkimuksellisia perusteita sille, miksi porno pitäisi liittää osaksi arjen kasvatuskeskusteluja ja miten tämän voisi tehdä.

Ohjelma aakkosjärjestyksessä

Avoimuusrekisteri on täällä – oletko valmis?

vaikuttaminen, avoimuusrekisteri

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Avoimuusrekisteri otetaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Suomen avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta sekä sen neuvonnasta. Tavoitteena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta valtionhallintoon ja demokratiaan. Avoimuusrekisterin myötä myös suuri osa vaikuttamistoimintaa toteuttavista nuorisoalan järjestöistä kuuluvat jatkossa ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tässä käytännönläheisessä työpajassa saat sekä asiantuntijavinkkejä että vertaistukea, miten nuorisoalan järjestön kannattaa avoimuusrekisterin kanssa toimia.

Chat-palvelut nuorten hyvinvoinnin tukena

monialainen yhteistyö

Nuorisotutkimusseura

Nuoret ovat hyvin löytäneet mielen hyvinvointia tukeviin chat-palveluihin. Chattiin hakeudutaan erityisesti erilaisten huolten ja pahan olon takia. Chat on toisille ensimmäinen kontakti palveluihin, ja toisille kannattelua palveluiden välillä. Chat-palveluja koskevat tutkimustulokset vahvistavat toiminnan tarpeellisuuden ja erityisen merkityksen. Chat-palvelujen tarjoaminen on osaamista ja resursseja vaativaa. Suomessa nuorille suunnattuja chat-palveluja on kehitetty laadukkaasti.

Työpajan alussa tutkija Janne Takala ja Sekasin Kollektiivin kehittämispäällikkö Saara Huhanantti alustavat siitä, miten chat-palvelut voivat tukea nuorten hyvinvointia. Sen jälkeen osallistujia johdatellaan keskustelemaan chat-palvelujen erityisyydestä sekä siitä, miten kasvavaan tarpeeseen voitaisiin vastata ja millaista yhteistyötä pitäisi kehittää palvelujen välillä.

Työpaja järjestetään CHAT-YOUTH -nimisen nuorisoalan ERASMUS+ hankkeen osana. Tavoitteena on kuulla ja koota erilaisia näkemyksiä ja edistää verkostoitumista.

Ei häirintävapaata urheilua ilman yhteistyötä. Et ole yksin -hanke esimerkkinä laaja-alaisesta yhteistyöstä turvallisen urheilun edistämiseksi

yhdenvertaisuus, liikuntakasvatus

Et ole yksin -palvelu, Väestöliitto

Et ole yksin -palvelu on syntynyt suomalaisen urheilun ja Väestöliiton yhteistyöstä: tavoitteena on mahdollistaa turvallinen urheiluharrastus jokaiselle lapselle ja nuorelle. Hallitusohjelmaan on kirjattu palvelun laajentaminen koskemaan kaikkea harrastustoimintaa.

Luennolla esitellään Et ole yksin -palvelua ja sen taustoja sekä jaetaan hyväksi havaittuja käytänteitä yhteistyöstä. Lisäksi perehdytään siihen, mistä aineksista turvallinen harrastuskulttuuri koostuu ja mitä laaja-alaisen yhteistyön toteuttaminen vaatii. Millaisia toimintamalleja hankkeessa on rakennettu kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi entä miten niitä on jalkautettu?

Et ole yksin -hankkeessa toimivaksi havaitut käytännöt voivat tukea kunnissa tehtävää työtä Harrastamisen Suomen mallin edistämiseksi.

Puhujat: Sanni Laurila, asiantuntija, Et ole yksin -palvelu & Elina Laine, vastuullisuuspäällikkö, Olympiakomitea

Ei motii – laajennettu oppivelvollisuus ja nuorten motivaation ja jaksamisen haasteet

laajennettu oppivelvollisuus

Valpas-verkosto

Laajennetun oppivelvollisuuden mukaista ohjaus- ja valvontatyötä on tehty nyt kolme vuotta. Oppivelvollisuuslaki on tuonut mahdollisuuksia, mutta nostanut myös esille haasteita esimerkiksi niiden nuorten ohjauksessa, joille jo kotoa poistuminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Mitä käytännössä tarkoittaa, jos nuori ei mene kouluun, vaikka on oppivelvollinen? Mitä vaihtoehtoja lain näkökulmasta on nuorilla, jotka eivät ole koulutuksen piirissä? Mitä yhteistyötä oppivelvollisuusohjaajat, lastensuojelu, etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta voivat tehdä haasteisiin vastataksemme?

Ei puolesta vaan kanssa – Nuorisopalvelut nuorten toimijuuden mahdollistajana

nuorten osallisuus

Tampereen kaupunki

Kuinka tuetaan nuorten omaa toimintaa nuorisotyössä? Tampereella nuorten omaehtoista toimintaa tuetaan avustuksin, tiloin ja ohjaajaresurssein. Johtava koordinaattori Päivi Niskanen johdattaa nuorisopalveluiden omaehtoisen toiminnan tuen eri muotoihin. Nuorisopalveluihin on palkattu nuoriso-ohjaajia nuorten osallistavien prosessien tueksi. Lasten ja nuorten omille hankkeille jaetaan Masseista mahiksia- toimintarahaa osallistavan budjetoinnin menetelmin. Nuorten omia tapahtumatuotantoja ja ideoita tuetaan. Nuoriso-ohjaaja Justiina Lampila kertoo Nuorten Mopomiitista ja nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen Herwoodfestistä sekä näiden tapahtumien matkasta nuorten omasta toiminnasta vuosittain järjestettäviksi tapahtumiksi.

EU antaa siivet

kansainvälisyys

OPH

Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot tuovat suomalaiseen nuorisotyöhön rahoitusta, työkaluja ja osaamista – tutkitusti! Lennähdä kuulemaan tosielämän onnistumistarinoita sekä EU:n nuoriso-ohjelmien vaikuttavuustutkimusten tuoreimmat tulokset.

Globaaliin vastuuseen kasvattaminen nuorisoalan koulutuksessa järjestöyhteistyöllä paremmin

globaalikasvatus

Suomen NMKY:n liitto ja Plan International Suomi

Miten kansalaisjärjestöt voivat tukea nuorisoalan tekijöitä ja kouluttajia, jotta nuorista kasvaa kestävän ja reilun tulevaisuuden rakentajia? Mikä on nuorisoalan koulutuksen merkitys maailmanlaajuiseen vastuuseen kasvattamisessa? Millaisia taitoja nuorisoalan ammattilainen siihen tarvitsee?

Ohjelman alustaa VTT Heidi Henriksson, joka on väitellyt kansalaisjärjestöjen globaalikasvatusyhteistyöstä koulujen kanssa – mitä tästä voimme oppia?

Yleisöä osallistavassa paneelissa keskustelevat lehtori Eeva Sinisalo-Juha (HUMAK), globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz (Fingo) ja Turun AMK:n sosionomiopiskelija Kim West (Turun YMCA).

Keskustelua fasilitoivat globaalikasvatuksen suunnittelijat Mari Tapio (Plan International Suomi) ja Inka Havanto (Suomen NMKY:n liitto).

Huti, hitti vai HOT?

nuorten mielenterveys

Ohjaamojen Onni-toiminta

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan, mitä HOT on, mikä Onni on ja miksi me Onnissa olemme HOT-hurmoksessa. Pääset myös hieman kokeilemaan HOT-työskentelyä.  

Onni-toiminta tukee ja kehittää Ohjaamojen psykososiaalista tukea. Meitä on 30 hengen tiimi eri puolilla Suomea. Teemme asiakastyötä ja tarjoamme koulutuksia muille ammattilaisille. Työmme viitekehyksenä toimii HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapia, joka kuuluu kognitiivisen käyttäytymisterapian uusimpiin suuntauksiin. Sen vaikuttavuudesta on julkaistu satoja tutkimuksia. Toteutamme mm. HOT-pohjaisia ryhmiä ja muutosvalmennusta.

Ihmisoikeuskasvatus: yksi yhteiskunnallinen perustelu nuorisotyölle

globaalikasvatus

Eeva Sinisalo-Juha / Humanistinen ammattikorkeakoulu

Ihmisoikeuskasvatus linkittyy monin tavoin nuorisotyöhön. Erityisesti eurooppalaisissa nuorisotyötä ohjaavissa asiakirjoissa, joihin Suomikin on sitoutunut, nuorisotyön tehtävänä on edistää ihmisoikeuskasvatusta. Se osaltaan perustelee sekä nuorisotyön tarvetta että merkitystä.

Nuorisotyön yhteinen globaali, eurooppalainen ja suomalainen arvopohja ei välttämättä ole nuorisotyöntekijöiden arjessa jaettua. Vastaavasti ihmisoikeuksien, kuten myös ihmisoikeuskasvatuksen normatiivinen, eri toimijoita sitova luonne, voidaan sivuuttaa nuorisotyön arjessa. Kiinnostava kysymys onkin, mitä tai kenen arvoja nuorisotyöntekijä välittää työssään nuorille.

Tässä vuorovaikutteisessa esityksessä käsitellään nuorisotyössä tehtävää ihmisoikeuskasvatusta sekä kunnallisen, että järjestössä tehtävän nuorisotyön näkökulmasta. Esitys pohjautuu maaliskuussa 2024 tarkastettavaan nuorisotutkimuksen väitöskirjaan.

Joustavuutta työaikoihin paikallisesti sopien

työhyvinvointi

Ammattiliitto Jyty

Tämän puheenvuoron aiheena on paikallinen sopiminen leiri- ja retkityöajoista nuorisotyössä. Täältä saat konkreettisia esimerkkejä jytyläisiltä työpaikoilta, joita voit soveltaa omalla työpaikallasi. Näiden oppien kautta voit joustavoittaa omaa työtäsi ja työyhteisösi työskentelytapoja. Puhujina Ammattiliitto Jytyn työmarkkinajuristi Jimi Paavola ja aluetoiminnan asiantuntija Jani Loponen.

Kaikki peliin – tytöt ja sukupuolivähemmistöt pelitoiminnassa

sukupuolisensitiivinen nuorisotyö, pelaaminen

Female Gaming Finland

Pelaaminen on suuri osa nykykulttuuria. Järjestetyssä pelitoiminnassa, kuten pelikerhossa, lapset ja nuoret pääsevät kehittämään taitojaan valvotussa ympäristössä sekä saavat merkityksellisiä ihmissuhteita elämäänsä. Miten innostaa tyttöjä ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia mukaan järjestettyyn pelitoimintaan?

Työpajan aluksi kuullaan tutkimustietoon perustuvaa faktaa tyttöjen pelaamisesta sekä kuullaan onnistuneita esimerkkejä yhdenvertaisen pelitoiminnan järjestämisestä. Työpajaosiossa osallistujat pääsevät jakamaan omia kokemuksiaan ja oppejaan sekä ideoimaan yhdessä toimintatapoja pelitoimintaa varten. Vie parhaat ideat mukanasi!

Kaupallisen seksin houkuttelevuus ja riskit nuorten elämässä

seksuaalikasvatus, some

Exit ry / Nuorten Exit

Vastikkeelliset seksuaaliset teot, kuten sokerideittailu ja Onlyfans ovat näkyvillä nuorten käyttämillä vuorovaikutusalustoilla. Median ja yleisen keskustelun luoman kuvan myötä kaupalliset seksuaaliset teot voivat näyttäytyä nuorille helppona ja trendikkäänä toimintana, joiden avulla voi saada nopeasti taloudellista hyötyä. Nuorten Exitin puheenvuorossa saa tietoa riskeistä ja ristiriidoista sekä pohditaan, kuinka näitä teemoja voi käsitellä rakentavasti nuorten kanssa.

Keitä te ootte, te koulussa nuorisotyötä tekevät?

koulunuorisotyö, nuorisotyön identiteetti

Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Kuntaliitto

Kouluissa toimii tällä hetkellä lukuisia hyviä ammattialan esikuvia. Kouluun on haluttu palkata ammattilaisia, jotka tuovat kouluun ja nuorten kohtaamiseen uuden elementin. Kohtaamisessa korostuvat nuorisotyölle tyypilliset vapaaehtoisuus, epävirallisuus ja arviointivastuun puuttuminen.

Työpajassa keskustelemme, mitä ammattialaa nämä useissa hankkeissa kohtaamistyötä tekevät ammattilaiset edustavat? Mikä tekee työstä nuorisotyötä? Kuka on nuorisotyöntekijä koulussa? Mitkä asiat vahvistavat nuorisotyöntekijän identiteettiä kouluyhteisössä? Työpajassa pohditaan ja sanoitetaan yhdessä kouluissa toimivien nuorisotyöläisten ammatti-identiteettiä. Saat lisää voimaa ja vahvistusta omaan työhösi. Vahva ammatti-identiteetti on turvasi jatkuvissa muutoksissa.
Tule kanssamme kaivelemaan omaa nuorisotyön minääsi ja tuottamaan yhteistä ammattialaymmärrystä!

Kirjasto on kaikkia varten nuorten hyvinvoinnin asialla

kirjastot, monialainen yhteistyö

Suomen kirjastoseura

Mitä kirjasto tarjoaa nuorille ja nuorisotyölle ja mitä nuoret ja nuorisotyö kirjastoille? Millainen olisi meidän kaikkien nuorten kanssa toimivien unelmien kirjasto ja kuinka sinne päästään?

Paikka, johon kaikki ovat tervetulleita ihonväriin, sukupuoleen tai ajatusmaailmaan katsomatta. Paikka, jossa kaikki ovat samanarvoisia. Paikka, josta saa luotettavaa tietoa. Paikka, jossa tutustua erilaisiin ajatusmaailmoihin ja sukeltaa tuntemattomiin ulottuvuuksiin. Utopiaa? Ei suinkaan.

Sellainen on suomalainen kirjasto!

Yleinen kirjasto löytyy joka kunnasta ja toimintaa määrittää kirjastolaki. Kirjaston tehtäviin kuuluu mm. lukemiskulttuurin, monipuolisen lukutaidon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Kirjaston tulee olla kaikkien saavutettavissa ja maksutonta.

Kirjastoissa järjestetään nuorille paljon toimintaa eri tahojen kanssa. Tapahtumien kirjo on laaja ja keskiössä on itse nuori, joka kohdataan juuri sellaisena kuin hän on. Nuorten hyvinvoinnin tukemisen mahdollisuudet ovat kirjaston puolelta monipuoliset, lähes rajattomat.

Paneelikeskustelussa mietimme yhdessä, miten voimme kehittää kirjastojen työtä, jotta se olisi mahdollisimman hedelmällistä meille kaikille ja ennen kaikkea nuorille. Toivomme myös yleisön osallistuvan keskusteluun.

Asiantuntijoina paneelissa ainakin somen päivystävä kirjastolainen Henriika Tulivirta ja kirjastoammattilainen Irina Cheburkova. Paneelin vetää kirjastoammattilainen Suvi Sario.

Kohtaamisia, mielelläni kiitos! – Nuorisotyön käytännön tunteita ja tuoksuja

nuorisotyön identiteetti

JHL

Silmiin katsovia hetkiä, ihmisen kokoisia kohtaamisia tunteella ja ammattitaidolla nuorisotyön kentältä. Näkökulmia ohjaamiseen, luottamuksen rakentamiseen, seksuaalisuuteen ja iloa universumin tärkeimpään työhön. Puhuja Simo Kivari on kokenut nuorisotyön ammattilainen, seksuaalineuvoja Oulusta Byströmin Ohjaamosta.

Kohti parempaa hyvinvointia – kunnallisen nuorisotyön tiedontuotanto osana nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja

tiedonkeruu, vaikuttavuuden mittaaminen, kunnallinen nuorisotyö

Kuntaliitto

Pohdituttaako sinua, miksi kunnassa tehtävää nuorisotyötä on tarpeen kirjata, jäävätkö kirjaukset vain exceleiden syövereihin ja miten kunnassa voitaisiin kehittää nuorista saatavan tiedon hyödyntämistä? Tässä ohjelmanumerossa pureudumme kunnallisen nuorisotyön ja nuorten hyvinvoinnin näkyväksi tekemiseen. Luomme tilannekatsausta nuorisotyön rahoitukseen. Tarjoamme näkökulmia nuorisotyöstä kerättävän tiedon hyödyntämiseen toiminnan kehittämiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi. Lopuksi pohdimme, miten tämä kaikki liittyy nuorisolain 9§ mukaisiin nuorten monialaisiin ohjaus- ja palveluverkostoihin. Miten voisimme hyödyntää olemassa olevaa tietoa entistä paremmin nuorten palveluiden järjestämiseksi (ja hyvinvoinnin edistämiseksi)?

Luennon pitävät Kuntaliiton projektipäälliköt Pauliina Lahtinen ja Elsa Mantere. Mukana myös Kuntaliiton nuorisoasioista vastaava liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Timo Räikkönen.

Kommunikoimalla nautintoon – puhetta suostumuksesta

seksuaalikasvatus, suostumus

Exit ry / Nuorten Exit

Nuorten Exitin puheenvuorossa pohditaan, mistä suostumuksessa on kyse ja mitkä tekijät voivat haastaa suostumuksen antamista tai sen pyytämistä. Kuinka voimme tukea nuoria suostumuksen ilmaisemisessa ja kasvurauhassa omaan seksuaaliseen kehitykseen? Puheenvuoron aikana kuulija saa eväitä seksuaalikasvatukseen ja suostumuksen teemaan.

Kotihyvinvointi – näkökulmana nuoret

nuorten asuminen, kotihyvinvointi

Nuorisoasuntoliitto NAL ry

Millaisia näkökulmia ja tietoisuutta tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää paremmin kodin ja asumisen yhteydet hyvinvointiin? Entä miten tukea nuoren arkea, jotta kodista voi tulla paikka, jossa voidaan hyvin? Tavoitteena on osallistujien ymmärryksen lisääminen nuorten asumisen vaikutuksista koettuun hyvinvointiin.

Me nuorten kanssa työskentelevät puhumme sujuvasti nuorille asumisen taidoista ja oman talouden hallinnasta. Voisimmeko tuoda näitä teemoja esille vahvemmin myös hyvinvoinnin näkökulmasta? Työpajassa avataan kotihyvinvoinnin käsitettä ja sitä, miten me NALissa ajattelemme, että kotihyvinvoinnin käsitettä tutkimalla ja nuoren suhdetta omaan kotiin tukemalla voidaan auttaa ihmisiä voimaan paremmin kokonaisvaltaisesti. Työpajan vetäjinä toimivat Nuorisoasuntoliiton asiantuntijat Heini Hakulinen ja Reetta Mannonen.

Kuka puolustaisi maaseudun mopopoikia? Nuoret tekevät kotikylän elinvoiman!

maakunnallinen nuorisotyö

Suomen Kylät ry

Suomen alueet eriarvoistuvat, eriarvoistuvatko myös nuoret? Kaikki nuoret eivät asu isoissa kaupungeissa. Miten sydänkylien nuorilla menee? Miten turvaamme nuorten osallisuutta ja harrastusmahdollisuuksia pitkien välimatkojen Suomessa? Annamme ajateltavaa. Luento esittelee nuorten kylätoimintaa ja Nuoriso-Leaderiä, joka on yleistyvä nuorisotyön toimintamalli. Kuinka EU:n euroja saadaan nuorten osallisuuden tueksi ja nuoret pitovoiman tekijöiksi? Luento kokoaa yhteen maaseutukuntien nuorisotyöntekijät ja osallisuusohjaajat. Luento on kutkuttava – myös maaseutukuplan ulkopuolisille. Tervetuloa – kaikki me asumme kylissä!

KUNNALLINEN NUORISOTYÖ POIKKEAVAN KESKELLÄ JA UUDEN KYNNYKSELLÄ – Nuorisotutkimusseuran osaamiskeskustutkimuksen loppuraportin julkaisutilaisuus

kunnallinen nuorisotyö, koronapandemia

Nuorisotutkimusseura

Missä menet, nuorisotyö? Millainen on nuorisotyö pandemian jälkeisessä Suomessa? Kysymyksiin vastataan Nuori2024 -päivillä julkaistavassa Nuorisotutkimusseuran uutuusteoksessa. Puheenvuorossaan nuorisotutkijat Antti Kivijärvi, Tomi Kiilakoski ja Eila Kauppinen esittelevät vuosina 2020–2023 toteutetun osaamiskeskustutkimuksen keskeiset tulokset. Puheenvuoro luo kokonaiskuvan siitä, millainen on kunnallisen nuorisotyön tilanne 2020-luvun alussa ja minkälaisia muutoksia on tapahtunut pandemia-aikana ja sen jälkeen. Lisäksi esitellään kansainvälisesti uusi ja poikkeuksellinen malli arvioida yläkouluilla tehtävän nuorisotyön vaikutuksia.

Lollit, subut ja aakkoset – huumetrendit Suomessa

päihdekasvatus

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Perustietoa nuorten (alle 29 v) käyttämistä huumeista. Perustuu tilastoihin sekä eri puolilla Suomea katutyötä tekevien näkemyksiin. Mitkä aineet ovat in alkuvaiheessa ja mitkä loppuvaiheessa käyttöä? Mitä asioita tulisi huomioida näissä tilanteissa ehkäisyn ja puuttumisen näkökulmasta? Mitä palveluita on olemassa missäkin vaiheessa kokeilua/käyttöä? Mitä minä, nuorisotyöntekijä, voin tehdä tilanteen ehkäisemiseksi/parantamiseksi? Puhujana pitkän linjan huumetyön asiantuntija Kim Kannussaari, kenellä myös nuorisotyön tausta.

Mies vailla läheisyyttä – miten läheisyyden kaipuu kuuluu poikien ja nuorten miesten puheessa?

sukupuolisensitiivinen nuorisotyö

Väestöliiton Poikien Puhelin ja Nyyti ry:n MiehenTila -hanke

Seksistä tai bodycountista puhumista pidetään miehekkäänä, mutta onko miehillä tilaa tai sanoja osoittaa läheisyyden tai hellyyden kaipuuta?

Voiko poikien uhmakkuus tai esineellistävä puhe kummuta vihan sijaan läheisyyden kaipuusta? Puuttuuko nuorten miesten elämästä lämpöä, joka voi johtaa ulkopuolisuuden tunteisiin sekä omanarvotunteen puutteeseen? Väestöliiton Poikien Puhelin ja Nyyti ry:n MiehenTila -hanke jakavat kokemuksiaan siitä, miten yksinäisyys sekä läheisyyden kaipuu voivat toimia kasvualustana vihalle ja katkeruudelle – sekä siitä, miten sitä vastaan voidaan taistella empatialla ja vertaistuella.

Miksi ihmeessä nuorisotyötä ja nuorisokysymyksiä pitää opiskella myös yliopistossa?

nuorisotutkimus, nuorisotyön opinnot

Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunta

Tampereen yliopistossa voi opiskella nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunnassa ja valmistua yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Mutta mitä hyötyä nuorisotyön koulutuksesta akateemisessa tiedeyliopistossa on opiskelijalle, työntekijälle ja koko nuorisotyön toimialalle? Millaista asiantuntijuutta nuorisokysymyksistä se tuottaa, vahvistaako se nuorisotyön professiota ja vaikuttaako se nuorisotyön yhteiskunnalliseen arvostukseen? Ohjelmassa nykyisiä opiskelijoita ja aikaisemmin Tampereelta valmistuneita tuttuja kertoo kokemuksistaan ja näkemyksistään. Kuulemme lisäksi muiden kommentteja yliopistollisen koulutuksen merkityksestä. Paikalla myös nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunnan opettajia.

Mikä on ok nuorten ihmissuhteissa ja niiden päättymisessä?

seurustelusuhteet, väkivalta

Ensi- ja turvakotien liitto

Nuoruuteen elämänvaiheena kuuluvat ensimmäiset seurustelusuhteet ja joskus myös omien vanhempien ero. Ihmissuhteiden ylläpitäminen ja niiden päättyminen heijastuvat nuorten kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan. Ihmissuhteisiin ja niiden ylläpitämiseen voi sisältyä väkivaltaa, joka voi jäädä aikuisilta piiloon tai tunnistamatta. Tytöistä 45 % (16–17 vuotiaat) ovat seurustelusuhteessaan kokeneet väkivaltaa. Riitaisa vanhempien ero ja huoltoriidat heijastuvat nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ja näkyvät esimerkiksi itsetuhoisten ajatusten taustalla.

Paneelikeskustelussa nuorten ihmissuhteita tarkastellaan erityisesti seurustelusuhteiden sekä vanhempien eron näkökulmista käsin. Paneelikeskustelussa edetään nuorten ilmaisemien ajatusten sekä nuorille tehtyjen kyselyiden kautta kohti käytännön työtä nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa.

Yleisön kanssa vuorovaikutteisessa paneelissa pohditaan, miten ihmissuhteet ja näiden suhteiden päättyminen näkyvät omassa työssä ja miten ne vaikuttavat nuorten kokemaan hyvinvointiin, miten nuoria voi auttaa ja tukea. Tavoitteena on auttaa työntekijöitä ottamaan puheeksi paneelin teemoja nuorten kanssa.
Paneelissa nähdään kehittäjänuorten toteuttama Väkivallaton lyhytelokuva. Paneelissa keskustelemassa ovat Kanta-Hämeen ensi- ja turvakodin ja Kokkolan ensi- ja turvakodin työntekijät sekä Nuoret väkivaltaa vastaan!-hankkeen kehittäjänuori. Keskustelua johdattelevat Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijat. Ensi- ja turvakotien liiton työssä nuoria kohdataan mm. chatissä ja yksilötapaamisissa ja vertaisryhmissä.

Miltä TE2024 -uudistus näyttää nuorten palvelujen näkökulmasta?

moniammatillinen yhteistyö

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Miltä TE2024 -uudistus näyttää nuorten palvelujen näkökulmasta? Ohjelmassa tutustutaan case-esimerkkien kautta uudistuksen vaikutuksiin nuoriin ja nuorten palveluihin. Miten yhteistyö nuorisotyön ja työllisyysalueiden välillä toteutuu? Mitä uudistus tarkoittaa Ohjaamojen, etsivän nuorisotyön ja työpajojen näkökulmasta?

Mistä saadaan lisää nuorten puolustajia?

nuorisoalan rahoitus, vaikuttaminen

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Tiesitkö että kunnat saavat valtiolta valtion osuutta 4,46€ per nuori, mutta käyttävät nuorisotyöhön keskimäärin 117€ nuorta kohti? Päättäjät kokevat, etteivät tiedä riittävästi nuorisotyöstä. Tästä syystä paikallistasolla tulee tehdä vaikuttamistyötä. Tule kuulemaan mitä päättäjien pitäisi ymmärtää nuorisotyöstä!

Mitä jokaisen nuorten kanssa toimivan tulee ymmärtää lapsen oikeuksista, ja miksi?

nuorten hyvinvointi

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio (ESR+), SOS-Lapsikylä ja Lapsiasiavaltuutettu

Lapsen oikeudet ovat osa jokaista arkipäivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on voimassa Suomessa laintasoisena. Aikuisten velvollisuus on huolehtia, että oikeudet toteutuvat. Tämä edellyttää tietoisuutta oikeuksista. Nuorten tieto omista oikeuksistaan tai aikuisten tieto siitä, miten oikeudet näkyvät nuorten arjessa, ei ole riittävää. Lapsen oikeudet saattavat olla nuorten parissa toimiville vieras lähestymistapa hyvinvoinnin edistämiseen.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation (ESR+), SOS-Lapsikylän ja Lapsiasiavaltuutetun luennolla on tietoiskuja lapsen oikeuksista sekä käytännöllisiä esimerkkejä niiden edistämiseksi. Osana luentoa järjestetään keskustelu, jossa tuodaan esiin nuorten, ammattilaisten ja lapsen oikeuksien osaajien näkökulmia aiheeseen. Yleisö saa osallistua digitaalisten työkalujen avulla. Tavoitteena on vahvistaa tietämystä lapsen oikeuksista ja etsiä moninäkökulmaisesti ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Mitä jos nuoren seksuaaliset ajatukset kohdistuvat lapsiin?

seksuaalikasvatus

Pelastakaa Lapset Ry

Lämpimästi tervetuloa, kaikki nuorten parissa työtä tekevät ammattilaiset, yhteisen keskustelun äärelle!

Työpajassa kuullaan alustus nuorten lapsikohteisten seksuaalisten ajatusten teemaan, kuunnellaan tarina nuoren ajatuksista ja työskennellään pienryhmissä teeman parissa.

Työpajan tavoitteena on lisätä yleistä ymmärrystä 12–17-vuotiaiden nuorten lapsiin kohdistuvista seksuaalisista ajatuksista ja reflektoida ammattilaisessa herääviä tunteita, jotka liittyvät teemaan. Työpajassa pyritään myös löytämään ammattilaisen omia vahvuuksia keskustelun avaamiseksi nuorten kanssa.

Työpajaa vetävät projektipäällikkö Heidi Näppi ja kehittämispäällikkö Tanja Simola

Mitä nuoret sukupolvet haluaisivat, että vanhemmat sukupolvet tietäisivät heistä?

taide, kulttuurinen nuorisotyö

Nuori Taide

Kaikki olemme jossain vaiheessa nuoria ja vanhoja. Nuori taiteilija Anniina Nummela on tarkastellut ylisukupolvista keskustelua taiteessaan. Menetelmään perustuen Anniina keskustelee ikäihmisen kanssa taiteesta ja elämästä. Ylisukupolvinen keskustelu ja kokemukset taiteen harrastamisesta ja sen synnyttämisestä hyvinvoinnista tuovat sinut tarinoiden äärelle. Meidän itsemme ja muiden meistä kertomiin tarinoihin, jotka muokkaavat identiteettiämme ja kasvuamme ihmisenä. Luento on kokemuksellinen pysähtymisen taideteos. Ohjelman tuottaa Nuori Taide.

No More Excuses: Get Down to Business with Social Inclusion

kansainvälinen nuorisotyö

Inclusion is on 

Did you know that the risk of poverty and social exclusion concerns one third of young people in Europe? Inclusion is On, an Erasmus+ project between seven European organizations in 2021–2024, has collected good practices and designed new tools to foster social inclusion especially in the context of young people’s leisure time activities. It’s time to introduce the results; join us for a two-hours hands-on learning session and take the first step to design your own tool with the support of our innovation model! The first hour provides an introduction to the topic and good practices, while the second hour focuses on making use of the innovation model as a systematic approach to problem-solving. Participating in both sessions gives the best understanding of the project and its results, however, it is also possible to join only one of the two sessions. The program is facilitated by Sanna Lindgren, the International Affairs Manager at Youth Academy, and Henna Liiri-Turunen, the Head of Development at the Finnish Youth Association.

The program is in English, but Finnish can be used as a support language.

Nuorisoala vaikuttava globaali- ja rauhankasvattaja – unohduksesta arvostukseen!

globaalikasvatus

Suomen NMKY:n Liitto

Kestävän tulevaisuuden ja rauhan rakentamiseen tarvitaan jokaista.

Miten nuorisoala innostaa mukaan myös heidät, joita teemat eivät puhuttele koulussa, vapaa-ajalla tai työelämässä? Miten nuorisotyö vaikuttavana globaali- ja rauhankasvattajana saisi ansaitsemansa huomion ja rahoituksen?

Kysymyksiä tarkastellaan eri näkökulmista:
Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine ja tutkimusklovni Pröfessöör Eisada innostavat pohtimaan nuorisoalaa planetaarisena vastuunkantajana.
OKM:n Nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelin ja OPH:n Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalveluiden yksikön päällikkö Mari Ahonen-Walker valottavat, miten globaalikasvatus näkyy nuorisopolitiikassa ja nuorisoalalla kansainvälisesti ja kansallisesti, ja mistä työlle löytyy rahoitus.
Tampereen YMCA:n järjestösihteeri Heidi Kotila inspiroi, miten nuorisojärjestö saa globaalikasvatuksen läpileikkaavaksi rakenteisiinsa. YMCA Peacemakers -ryhmän ohjaaja Sina Heidari kertoo, miten nuoret käytännössä innostetaan rakentamaan kestävää rauhaa ja reilua maailmaa.

Juontajana Suomen NMKY:n Liiton globaalikasvatuksen asiantuntija Inka Havanto.

Vinkki: Keskustelu teemasta jatkuu torstaina kello 13-14 ohjelmassa ”Globaalikasvatus nuorisoalan koulutuksessa – järjestöyhteistyöllä paremmin”

Nuorisoalan tiedonkeruujärjestelmät nuoDo ja Järjestin

tiedonkeruu, vaikuttavuuden mittaaminen

Suomen Kuntaliitto, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Aluehallintovirasto

Suomen Kuntaliitto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu esittelevät nuorisotyön tiedonkeruu- ja –hallintapalveluita nuoDoa ja Järjestintä! Molempia tuotteita rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja niistä tuotetaan tietoa Aluehallintoviraston hallinnoimaan Nuorisotilastot.fi-palveluun. Molempien tuotteiden käyttö on maksutonta.
Kunnallisen nuorisotyön dokumentointijärjestelmä, nuoDo, valmistui kuntien käyttöön helmikuussa 2022. Järjestelmän käyttöön on lähtenyt mukaan jo yli 100 eri kokoista kuntaa! nuoDossa kerättävää nuorisotyön toimintatietoa voidaan hyödyntää esim. oman kunnan nuorisotyön kehittämisessä, mutta paikallisen datan lisäksi on mahdollista saada myös alueellista ja valtakunnallista tietoa sekä vertailutietoa. nuoDoon kerätään dataa nuorisotyön toiminnasta, kohderyhmistä sekä siitä, missä nuorisotyötä tehdään.

Humanistisen ammattikorkeakoulun kehittämä Järjestin helpottaa järjestöjen työtä ja säästää tilastointiin ja selvityksiin käytettävää aikaa. Monipuolisen tiedonkeruu- ja -hallintapalvelun avulla järjestöt voivat mm. osoittaa toimintansa vaikuttavuutta, johtaa tiedolla ja hyödyntää Järjestimestä saamaansa dataa erilaisissa rahoitus- ja hankehaussa, toimintakertomuksessa, viestinnässä ja tiedon visualisoinnissa. Järjestimessä kerätty tieto jää järjestön omaan käyttöön.
nuoDon ja Järjestimen esittelyn lisäksi Ruth Bamming (AVI) esittelee tiedontuotannon työkalujen avulla kerättyä dataa nuorisotilastojen testisivulla.

Puhujina ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija ja Järjestimen ohjelmistokehityksen projektipäällikkö ja tuoteomistaja Niina Autiomäki, Kuntaliiton projektipäällikkö Pauliina Lahtinen sekä Aluehallintoviraston tietotiimin suunnittelija Ruth Bamming

Nuorisoala 2040-luvulla: tulevaisuustaitoja ja yhteisöjä

tulevaisuustaidot

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Partion vuosien 2020-22 tulevaisuustaidot 2040-luvulla hankkeessa tunnistettiin niitä taitoja, joita lapset ja nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa. Hankkeessa kokosimme 15 taitokokonaisuutta, jotka sisältävät mm. itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin, kansainvälisyyden ja kulttuuritaitojen, luonto- ja ympäristötaitojen sekä luovuuden ja ongelmanratkaisun osaamista. Näiden pohjalta kehitämme uutta partio-ohjelmaa.

Haluamme tuoda tulokset koko nuorisoalan käyttöön. Ohjelmassa käytetään hankkeessa kehitettyä tulevaisuustaitotyökalua ryhmätyönä, jonka avulla nuorisoalan toimijat peilaavat esimerkkien kautta työtään tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin ja voivat tunnistaa omassa työssään oleellisia tulevaisuustaitoja. Lopussa keskustelemme yhdessä siitä, miten koko nuorisoala omilla tahoillaan voi edistää näiden taitojen kehittymistä.

Nuorisotyöntekijänä nyt ja tulevaisuudessa

työhyvinvointi

JHL

Nuorisotyön ytimessä ovat paremmin voivat nuoret. Miten voivat nuorisotyöntekijät? Hyvää nuorisotyötä tehdään jo nyt, mutta mitä alalle kuuluu? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia nuorisotyöntekijän arki pitää sisällään? Mitä pitäisi edistää, jotta nuorisotyöntekijät voivat tulevaisuudessa paremmin kuin nyt?

JHL:n nuorisotyön jäsenilleen tekemän kyselyn pohjalta pohditaan mitä voisi parhaimmillaan olla laadukas nuorisotyö. Mitä voidaan tehdä työpaikoilla, jotta tästä hyötyisivät kaikki osapuolet. Puhujana JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi.

Nuorisotyöntekijän ajatushaastamo. Ennakkoluulot ja oletukset voivat estää oikeat ratkaisut myös nuorisotyössä – tunnista, tiedosta, toimi toisin!

Yhdenvertaisuus

Aseman Lapset ry ja Suomen Pakolaisapu

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja. Niiden tunnistaminen erityisen tärkeää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa työskenneltäessä. Miten kohtaat rikoksilla oireilevan nuoren? Entä miten voit kunnioittavasti ymmärtää erilaisia kulttuuritaustoja ja niiden merkitystä nuorten elämässä ja samalla nähdä nuoret yksilöinä?

Ammattilaisetkin tekevät vääriä tulkintoja, jos tiedostamattomat ennakkoluulot ja -oletukset ohjaavat ajattelua ja toimintaa. Todelliset juurisyyt jäävät näkemättä, ja tilanteita yritetään ratkoa väärin keinoin.

Työpajassa pääset reflektoimaan, oivaltamaan ja kasvamaan ammattilaisena esimerkkitapauksia analysoimalla. Samalla tehdään näkyväksi sitä, miten nuorisotyö kohtaa monia yhteiskunnallisesti tärkeitä ilmiöitä etujoukoissa. Miten tätä asiantuntijuutta on mahdollista hyödyntää ja millaista vastuuta siihen liittyy?

Ohjelma toteutetaan Suomen Pakolaisavun ja Aseman Lapset ry:n yhteistyönä.

Nuoret eivät ole rikki, rakenteet ovat

mielenterveys

Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry

Nuorten mielenterveyskriisistä puhutaan jatkuvasti, ja usein syyttävä sormi osoittaa suoraan nuoriin – nuoret käyttävät liikaa älypuhelinta, roikkuvat somessa tai ovat jollain muulla tavalla vääränlaisia. Tämän luennon tarkoituksena on kyseenalaistaa tämä narratiivi tuomalla esiin niitä muutoksia, joita yhteiskunnassa on tapahtunut esimerkiksi koulutuksen, toimeentulon, palveluiden ja yleisten tulevaisuusnäkymien suhteen.

Mielenterveyttä on usein ajateltu pelkkänä yksilön asiana, mutta Yeesi pyrkii laajentamaan ymmärrystä ja kiinnittämään huomiota kaikkeen siihen, mikä meidän yhteisöissämme, yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme tuottaa mielenterveysvaikutuksia, niin positiivisia kuin negatiivisiakin.

Luennon tarkoituksena on lisätä tietoa mielenterveyden edistämisen yhteiskunnallisesta tasosta, pohtia miten nuorten todellisuus on muuttunut lähivuosikymmeninä ja vahvistaa nuorisotyöntekijöiden käsitystä itsestään nuorten puolustajina. Emme ole täällä korjataksemme nuoria, vaan korjataksemme yhteiskunnan heitä tukevaksi.

Luennon pitää Yeesin koulutusten ja vaikuttamistyön asiantuntija Erika Karstinen.

Nuoren kohtaamisen simulaattori ja kohtaamisen yhteiskunnallinen merkitys

matalan kynnyksen nuorisotyö

Valtakunnallinen Walkers-toiminta / Aseman Lapset ry

Mitä jos oikeasti kohtaisimme KAIKKI nuoret? Ja mikä on matalan kynnyksen kohtaamisen merkitys nuorisotyössä? Osallistujat pääsevät sukeltamaan nuoren kohtaamisen syvempään ulottuvuuteen simulaatioharjoituksen kautta ja pohtimaan kohtaamisen yhteiskunnallista merkitystä. Harjoitetta voi hyödyntää myös jälkeenpäin omassa työssään erilaisissa nuorten kohtaamisia käsittelevissä tilanteissa ryhmien kanssa.

Harjoite johdattaa osallistujat tutustumaan matalan kynnyksen nuorisotyön periaatteisiin ja mahdollisuuksiin kohdata myös ne nuoret, joita on entistä hankalampi tavoittaa perinteisin aktivoimisen keinoin. Ohjelma sivuaa myös nuorisotyön tarvetta vaikuttaa aikuisiin ja sitä kautta lisätä nuorten turvallisuutta ja osallisuutta.

Harjoitteen vetäjinä toimivat Aseman Lapset ry:n matalan kynnyksen nuorisotyön asiantuntijat Minna Lahtela (valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava) Tuomo Kantela ja Roy Pietilä (Walkers-autokoordinaattorit).

Nuorten palveluiden järjestämisestä vaikuttavuuden hankintaan

vaikuttavuuden mittaaminen

Vamos

Julkisen palvelujärjestelmän rahoitus on murroksessa. Monialaisessa ohjelmassa tuodaan esille vaikuttavuusperusteista näkökulmaa nuorisotyöhön. Lähestymme teemaa eri toimijoiden 1) rahaston, 2) interventiokokonaisuuksien koordinaattorin 3) vaikuttavuuden hankkijoiden sekä 4) palveluntuottajan näkökulmista. Tavoitteena Jyväskylän ja Tampereen Nuoret SIB case-esimerkeissä on valmistuminen 2. asteen koulutuksesta, työllistyminen tai jatko-opinnot. Vaikuttavuuden hankkijat maksavat tuloksista ja vaikutuksista. Tavoitteisiin päästään nuorten hyvinvoinnin ja toimijuuden muutoksen kautta, joita interventioissa mitataan.

Nuorten uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin muutos: sukupuoli ja polarisaatio

uskonnollisuus, nuorisobarometri

Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura UKKT

Eri tutkimusten mukaan nuorilla menee Suomessa hyvin. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja suhtautuminen tulevaisuuteen on positiivista. Hyvinvointi ja pahoinvointi näyttää kuitenkin polarisoituvan yhä voimakkaammin. Hyvinvoivat nuoret voivat entistä paremmin ja pahoinvointi kasaantuu.

Millainen rooli uskonnolla on nuorten hyvinvointiin? Nuorisobarometri 2023 ja vuosien 2019-2023 aikana koottu rippikoulun itsearviontikysely sekä vuonna 2022 koottu kansainvälinen 10 maan nuoria tutkiva rippikoulututkimusaineisto tarjoavat ainutlaatuisen tarkastelumahdollisuuden nuorten hyvinvoinnin muutoksiin ja näkökulman uskonnon ja hyvinvoinnin suhteesta.

Rippikoulun itsearviointikyselyyn on vastannut vuosien 2019-2023 aikana lähes 100 000 rippikoululaista ja isosta. Aineisto antaa ainutlaatuisen pitkittäiskuvauksen nuorten ajattelussa ja hyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista. Nuorisobarometri teemana vuonna 2023 oli nuorten uskonnollisuus. Barometri syventää rippikoulun itsearviontikyselyn kuvaa nuorten hyvinvoinnista ja uskonnollisuudesta.

Tutkimustuloksiin johdattelemassa Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati-Tervo Niemelä TT Jouko Porkka sekä Lasten ja nuorten keskuksen kehitysjohtaja Jari Pulkkinen.

Nuorten kohtamainen päihde- ja mielenterveyspalveluissa

päihdekasvatus, mielenterveys

A-klinikkasäätiö

Tutkimusten mukaan päihde- ja mielenterveyspalvelut näyttäytyvät nuorille usein riittämättöminä, hajanaisina ja vaikeasti tavoitettavina. Osa nuorista on kohdannut vaikeuksia päästä hoitoon, saada riittävän pitkäkestoista tukea sekä kokenut epäkunnioittavaa kohtelua ja syrjintää. Päihde- ja mielenterveysongelmiin kohdistuu edelleen stigmaa, mikä nostaa nuorten kynnystä hakea apua. Nuorille keskeistä on kokemus kohdatuksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta. Palveluissa tulisi huomioida nuoruuden erityinen elämänvaihe ja nuorten erilaiset elämäntilanteet. A-klinikkasäätiön ja Nuorisotutkimusseuran tutkijoiden alustukset perustuvat nuorten kanssa työskentelevien sosiaalialan työntekijöiden haastatteluihin sekä anonyymissä chat-palvelussa käytyjen ohjaajien ja nuorten keskustelujen analysointiin. Lisäksi professori Sami Pirkola tarkastelee nuorten itsetuhoisuuteen liittyviä tekijöitä. Alustukset virittävät yhteistä keskustelua siitä, miten vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten tavoittamista ja kohtaamista voitaisiin edistää.

Puheenvuorot:

Nuorten palvelujen hyvät toimintaperiaatteet tunnetaan, mutta eivät siirry käytäntöön?
Dosentti Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö

Nuorten kohtaamista tukevat menetelmät nuorille suunnatussa päihde- ja mielenterveystyössä.
Tutkija Teemu Kaskela, A-klinikkasäätiö

Nuorten kohtaaminen anonyymissä chat-palvelussa.
Tutkija Alix Helfer, Nuorisotutkimusseura

Ollako vai eikö olla – ajatuksia nuorten itsetuhoisuudesta.
Professori Sami Pirkola

Nuorisotyötä sosiaalisen vahvistamisen parissa – työntekijän ammatillinen vastuu ja työn rajaaminen

sosiaalinen vahvistaminen, nuorisotyön identiteetti

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry ja MIELI Suomen mielenterveys ry

Mitä pitää sisällään nuorisotyöntekijän ammatillinen vastuu, kun toimitaan sosiaalisen vahvistamisen ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa? Pohdimme luennolla sitä, missä usein niin joustavan nuorisotyömme rajat tulevat vastaan, ja kuinka noita rajoja voidaan kirkastaa – niin meille itsellemme kuin yhteistyökumppaneillemme monialaisissa verkostoissa. Osa esimerkeistä (kuten myös session vetäjät) tulevat etsivän nuorisotyön, nuorten työpajojen ja mielenterveyden vahvistamisen kentiltä – mutta luennolla käsittelemme vastuun ja rajaamisen kysymyksiä yleisnuorisotyöllisellä otteella! Sessiota vetämässä Miikka Piiroinen ja Tarja-Liisa Riipinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä sekä Katri Peräaho MIELI Suomen mielenterveys ry:stä.

Nuorisoeuron iltamat – eli mitä nuorisoalan rahoituksesta pitää tietää juuri nyt

nuorisoalan rahoitus

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Toteutuvatko hallitusohjelmaan kirjatut valtionavustusten miljoonaleikkaukset ja osuvatko ne nuorisotyöhön? Jos osuvat: mitä sitten tapahtuu? Entä mitä kuntatalouden kiristykset tarkoittavat nuorisoalan kannalta? Katetaanko jatkossa aina vain isompi osa kuluista hankerahoituksella, ja miten se vaikuttaa toimintaan? Pelastaisiko EU-raha tai yritysvastuu?

Tule tiirailemaan nuorisoalan rahoituksen horisonttiin asiantuntijoiden johdolla ja spottaamaan sekä myrskypilvet että hopeareunukset! Luvassa suoraa puhetta ja vastauksia nuorisoalan toimijoiden etukäteen jättämiin rahakysymyksiin.

#NykäseHihasta! – Nuorisotyötä näkyväksi meemien kautta

nuorisotyön identiteetti

Vainnuorisotyomemes -meemitili

Miten nuorisotyö näkyy ulospäin? Biljardipöytänä, kahvikuppina ja ”nykäse hihasta jos tarviit jeesiä” catchphrasena? Jo valmiiksi liian pienillä resursseilla tehdyn työn jatkuvana perustelemisen tarpeena? Mites noi aamukasin verkostopalaverit perjantaina, vaikka illalla pitäisi mennä tiloille? Muistetaanko meidän olemassaoloa organisaatiossa muulloin kuin moponuorten näkyessä liikaa katukuvassa?

Vainnuorisotyomemes instagram-tili, nimettömien nuorisoalaisten vertaistukiryhmä, on vuodesta 2021 lähtien avannut keskustelua nuorisoalan epäkohtien esillenostosta ja ammatti-identiteetin vahvistamisesta somessa huumorin ja itseironian keinoin. Ohjelman aikana tilin ylläpitäjänä toiminut ja satojen nuorisoalan ammattilaisten kanssa keskustellut luennoitsija kertoo havaintoja nuorisotyön arkipäivän todellisuudesta ja siitä miten nuorisotyön olemassaoloa ja jatkuvuutta joudutaan perustelemaan ja oikeuttamaan työkentästä riippumatta. Luennolle on matalalla kynnyksellä tervetulleita kuulolle kaikki, jotka ovat esittäneet tai vastanneet kysymykseen ”siis mitä te oikein teette?”

Näin tehdään iloinen työpaikka

työhyvinvointi

Suomen nuorisokeskukset

Laita happinaamari ensin itsellesi. Jos nuorisotyöntekijä ei voi itse hyvin, on kivikkoista pumputa iloa ja energiaa nuoriin. Laita siis serpentiinit kaulaan ja naukkaa vitamiinishotti lounasdiscossa. Töissä on hyväksi hullutella ja pitää pyörätelineen avajaiset! Tiesitkö, että vapun voi järjestää lokakuussa? Työpajassa pääset itse testaamaan kahdeksan nuorisokeskuksen tähtivinkit iloisen työyhteisön rakentamiseen. Ja ei ei, tämä työpaja ei ole vain johtajille. Iloiseen työpaikkaan tarvitaan jokaisen työntekijän heittäytymistä.

Työpajassa testaat käytännössä, miten tavallisen tiistain tyhyilyt nostavat työssäjaksamista. Työpajan pitävät työnohjaaja ja Suomen nuorisokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Pietilä ja nuorisokeskus Villa Elban kehittämispäällikkö Heli Lehto. Nuorisokeskusten strategian yksi tavoite on olla iloinen työpaikka.

Pakkopullaa pakoon! – Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen

liikuntakasvatus

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry

Kaikki meistä tietävät, että liikunta lisää hyvinvointia. Liikuntauskovaisten välittämä sanoma ei kuitenkaan riitä saamaan meitä liikkeelle ei varsinkaan, jos liikunta tuntuu pakkopullalta. Liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyy kiinteästi liikuntasuhde, joka jokaisella meistä on, oli se sitten innostunut, kielteinen tai välinpitämätön. Nuorten liikuntasuhteen terve rakentuminen on edellytys elämän mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Miten eri alojen ammattilaiset voivat yhteistyössä auttaa nuorten liikuntasuhteen kehittymisessä sekä liikunnan kipinän sytyttämisessä?

Paneelissa mukana: professori Pasi Koski, yliopistonlehtori Anni Rannikko (Itä-Suomen yliopisto), johtaja Petri Keskitalo (Suomen Olympiakomitea), liikuntapäällikkö Antti Kempas (Suomen Työväen Urheiluliitto)

Pitkänmatkanjuoksijat – strateginen näkökulma kansainvälisyyteen

kansainvälisyys

OPH

Pitkänmatkanjuoksijat – strateginen näkökulma kansainvälisyyteen

Mitä tapahtuu, kun kunnassa otetaan kansainvälisyyteen pitkäjänteinen ote? Tässä strategiasessiossa ei jäädä ylätasolle vaan sukelletaan kuntavieraidemme esimerkkien innoittamina kohti nuorisoalan kansainvälistymisen konkretiaa.

Puolueet nuorisoalan kuntavaalitentissä

vaikuttaminen

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Ilman hyvinvoivia nuoria useimmat kunnat kuihtuvat pois, ja siksi kuntien päätöksenteossa ymmärretään priorisoida nuorten hyvinvointia. Tai ehkä ainakin tulevaisuudessa ymmärrettäisiin?

Keväällä 2025 käydään kunta- ja hyvinvointialuevaalit. Nuorten puolustajia tarvitaan silloin enemmän kuin pitkään aikaan, sillä säästöpaineet uhkaavat juuri heille tärkeimpiä palveluita. Tule kuulemaan, mitkä ovat nuorten näkökulmasta vaalien kohtalokkaimmat kysymykset ja miten puolueet varmistaisivat nuorille toimivan ja turvallisen kotikunnan.

Rasismin vaikutus nuoreen mieleen

antirasistinen nuorisotyö

Yeesi ry

Yeesi ry:n Muudi-hankkeen tavoitteena on edistää rasismia kokevien nuorten mielenterveyttä valtakunnallisesti.

Muudin asiantuntijat Vanessa Grant ja Emmi Heinonen sekä sisällöntuottaja Yolanda Correa Brown esittelevät puheenvuoronsa aikana hankkeen tuotoksia ja tuloksia. Puheenvuoron avulla Muudi vahvistaa nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoa rasismin mielenterveysvaikutuksista ja tarjoaa keinoja tukea nuoria. Tavoitteena on lisäksi, että jokainen tilaisuuteen osallistuva poistuu mukanaan uusia keinoja osallistua aktiiviseen antirasistiseen toimintaan nuorisotyössä ja omassa arjessaan.

Muudin monipuolinen toiminta tulee näkyväksi vuorovaikutteisissa sosiaalisen median kanavissa tilillä @sun.muudi ja löydät meidät myös Facebookista.

Raha! Talous! Tunteet!

taloudellinen hyvinvointi, raha

Ennakoiva talousneuvonta, Ulosottolaitos

Taloudellinen hyvinvointi on usein vaiettu aihe, eikä siitä puhuta tarpeeksi. Ulosottolaitoksen ennakoivan talousneuvonnan paneelissa keskitymme nuorten taloudelliseen hyvinvointiin, ilmiöihin ja haasteisiin. Tähän johdattaa kokemusasiantuntija video, Joonan tarina. Se kertoo velkaantumisen polun ja selviytymisen. Läheisten ja ammattilaisten tuen tärkeys korostuu tarinassa.

Paneelikeskustelusta saat tietoa ja taitoa, kuinka kohdata talousongelmissa oleva nuori sekä miten talousongelmat voivat vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Muita paneelikeskustelun teemoja ovat: nuoret ulosotossa ja rahasta puhumisen vaikeus.

Panelisteina: Vaasan Yliopisto Panu Kalmi, Aseman Lapset Minttu Oinonen, Mieli Ry Janette Vesterinen, Ulosottolaitos Mila Riekki sekä nuorten ääntä tuomassa Pörssisäätiön Pörssilähettiläs. Paneelin juontaa ennakoiva talousneuvonta.

Sateenkaareva neurokirjo nuorisotyössä

sateenkaareva nuorisotyö, neurokirjavuus

Setlementti Tampere ry / Omavoima

Mitä kuuluu neurokirjaville sateenkaarinuorille? Millaista on kuulua kahteen vähemmistöön nuorena? Tutkimusten mukaan neurovähemmistöön kuuluvissa henkilöissä sateenkaarevuus on yleisempää, kuin neuroenemmistössä. Edes tiede ei ole löytänyt tähän yhtä tarkkaa selitysmallia, mutta siitäkin huolimatta se on tunnustettava tosiasia ja tärkeä huomioida nuorisotyötä tehtäessä. Vähemmistöön kuuluminen ei ole vain haaste vaan myös voimavara, vaikkakin on tärkeä huomioida vähemmistöstressin vaikutus hyvinvointiin.

Mitä aikuiset, neurotyypistä riippumatta, voivat tehdä näiden nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi? Mitkä asiat ovat tällä hetkellä hyvinvointia estäviä ja mikä toiminta taas on ollut hyvinvointia lisäävää? Mitä sinun aikuisena on hyvä tietää kun kohtaan neurokirjavia sateenkaarinuoria? Mitä huomioit työssäsi? Asiantuntijan lisäksi mukana myös kokemuspuhuja.

Sateenkaarinuorten hyvinvointi -työpaja

sateenkaareva nuorisotyö, mielenterveys

THL ja Seta ry

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Setan yhteisessä työpajassa syvennytään sateenkaarinuorten mielenterveyden äärelle. Työpaja tarjoaa tilannekatsauksen sateenkaarinuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten sekä verkkonuorisotalo Loisteen käytännön kokemusten perusteella.

Työpajassa osallistujat pääsevät pohtimaan keinoja sateenkaarinuorten hyvinvoinnin ja positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen. Työpajassa vaihdetaan toimivia käytäntöjä sekä ideoidaan uusia toimintatapoja. Työpaja on tarkoitettu kaikille nuorten kanssa työskenteleville, eikä vaadi ennakkotietoja aiheesta. Työpajaa järjestävät kansalliseen mielenterveysstrategiaan perustuva Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hanke (THL) sekä Setan nuorisotyön asiantuntijat. Tervetuloa mukaan!

Selviydytään kiusaamisesta vertaistuen avulla

kiusaaminen, vertaistuki

Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri

MLL:n Selviydytään kiusaamisesta -toiminta on tavoittanut jo useita satoja kiusaamista kokeneita nuoria. Selviytyjät-vertaisryhmissä nuoret pääsevät jakamaan kiusaamiskokemuksiaan ja saamaan niihin vertaistukea. Paneelikeskustelussa ryhmiin osallistuneet nuoret sekä vapaaehtoiset ohjaajat kertovat kokemuksiaan ryhmästä. Paneelissa kuullaan jälkihoidon merkityksestä kiusaamiskokemuksesta selviytymisessä. Tule kuulemaan, mitä kiusaamista kokeneet nuoret haluavat sanoa nuoria kohtaaville ammattilaisille. Puhumassa Selviydytään kiusaamisesta -toiminnan työntekijät, Selviytyjät-ryhmään osallistuneet nuoret sekä ryhmää ohjanneet vapaaehtoiset.

Someahdistuksesta toimintaan – Nuoren oma mediasuhde ja tunteet ympäristökriisin aikakaudella

mediakasvatus, some

Mediakasvatusseura ry

Työpajassa tarkastellaan, miksi ilmastokriisiuutiset ja media-alustat herättävät tunteita ja miten media- ja tunnelukutaidot auttavat tunteiden säätelyssä ja tunnistamisessa. Tarkastelemme aihetta erityisesti ilmastokriisin, ympäristötunteiden ja oman mediankäytön ja mediasuhteen näkökulmasta. Pohdimme ja harjoittelemme, kuinka voisimme olla tietoisempia median vaikutuksista omaan ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan sekä kuinka tukea nuoren oman mediasuhteen rakentamista monimutkaisistakin aiheista.

Työpajassa osallistujat pääsevät keskustelemaan aiheesta sekä testaamaan käytännön harjoituksia, joiden avulla teemaa voi käsitellä nuorten kanssa. Työpajan pitää Mediakasvatusseuran ja Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen (MIELI ry, Tunne ry, Nyyti ry) asiantuntijat.

Sukellus peleihin ja digitaaliseen kulttuuriin

pelikasvatus

Humanistinen ammattikorkeakoulu

Merja Kylmäkoski (Humak) ja Eeva Sinisalo-Juha (Humak) jututtavat Tampereen yliopiston pelitutkimuksen laboratorion johtaja professori Frans Mäyrää (Tampereen yliopisto) ja yleisöä peleistä ja digitaalisesta kulttuurista. Jutustelun ohessa yleisö voi pelata analogisia pelejä ja ratkoa nuorten pelaamiseen liittyviä kiperiä kysymyksiä. Luvassa 60 min leppoisaa pelaamista ja tiukkaa keskustelua.

Syömishäiriösensitiivisyys nuorisotyössä – miten puhua vastuullisesti syömisestä, liikkumisesta, painosta ja eri kokoisista kehoista?

syömishäiriösensitiivisyys

Syömishäiriöliitto – SYLI

Syömishäiriöt ovat yleisiä: joka viidennellä Kouluterveyskyselyyn 2023 vastanneella nuorella on mahdollinen syömishäiriö. Syömishäiriöitäkin yleisempää on kulttuurimme syömishäiriömyönteisyys. Kurinalaisen syömisen ja liikkumisen ihannointi, lihomisen pelko sekä omaan kehoon liittyvä häpeä on hätkähdyttävän tavallista.

Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä kutsuu nuorten kanssa työskentelevät mukaan haastamaan syömishäiriömyönteisyyttä. Miksi ensin pitää sairastua syömishäiriöön ennen kuin saa kivammat säännöt syömiseen? Entä jos lähtökohtaisesti kaikille puhuttaisiin kaikenlaista ruokaa, kaikenlaisia kehoja ja mielenterveyttä kunnioittavasti? Onko syömishäiriösensitiivisyys itse asiassa edellytys vastuulliselle ja yhdenvertaiselle nuorisotyölle?

Varoitus: saattaa tehdä hyvää osallistujan ruoka-, keho- ja liikkumissuhteelle.

Synnytetään yhteiskunnallinen yritys!

yrityskasvatus

Lahden Diakonialaitos ja XAMK

Voisiko yrittäjyys olla nuoren oman näköinen ja joustava tapa astua mukaan työelämään ja samalla yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi? Työpajassa tutustutaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja kehitetään harjoitteiden avulla yritysidea.

Työpajan sisältö koostuu ohjatuista pienryhmäharjoitteista:

1. Tulevaisuuden ennakointi ja millaisia yhteiskunnallisia haasteita on olemassa?
2. Harjoitellaan innovointia ja työstetään yritys ratkaisemaan yhteiskunnallinen ongelma! Opitaan samalla hyödyntämään parviälyä ja jakamaan tietoa toisillemme.

Työpajan avulla opitaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta uudesta näkökulmasta, tutustutaan 2-3 eri tapaan luoda innovaatiota ja pohditaan nuorten asemaa yrittäjinä.

Työpajasisältö on osittain Social Entrepreneurship for Youth Empowerment in Finland and Latvia -hanketta, jossa toimijoina ovat Lahden Diakonialaitos ja XAMK, sekä latvialaiset hankekumppanit. EU on viime aikoina edistänyt yhteiskunnallista yrittäjyyttä tärkeänä osana eurooppalaisten yhteiskuntien kestävyyden vahvistamisessa ja korostanut erityisesti alan soveltuvuutta nuoremmille sukupolville, jotka eivät todennäköisesti näe ristiriitaa voiton ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden välillä.

Tämän hankkeen tavoitteena on toimia välineenä, jossa yhteiskunnallisen yrittäjyyden avulla tuetaan heikommassa asemassa olevien nuorten itsensä kehittämistä ja omavaraisuutta Suomessa ja Latviassa.

Työpajan vetäjinä:

Susan Eriksson, tutkija (XAMK)
Jari Toivonen, projektikoordinaattori (Dila)

Taidekokemukset nuoren kasvun tukena

taide, kulttuurinen nuorisotyö

Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto,

Taidetestaajat

Miten taide voi tukea nuoren hyvinvointia ja kasvua kohti demokraattisen yhteiskunnan täysipainoista jäsenyyttä? Taidekokemukset vaikuttavat vahvasti nuoren identiteetin ja persoonallisuuden sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Taiteen avulla voidaan oppia esimerkiksi itsetuntemusta, erilaisuuden ymmärtämistä, empatiaa sekä keskustelutaitoja, joita voidaan kutsua myös demokratia- tai kansalaisuustaidoiksi.

Taidetestaajien ja Erätauko-säätiön järjestämässä erätaukomenetelmään perustuvassa työpajassa aiheesta ovat keskustelemassa Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman päällikkö Joonas Keskinen, lehtori Anna Suhonen, tutkija Tarja Pääjoki, yläkoululaiset Venla Vähä-Maso ja Enni Antila sekä kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Anniina Kettula. Keskustelua fasilitoi Erätauko-säätiön Laura Arikka. Myös yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun.

Taiteen ja nuorisotyön yhteinen työ

taide, kulttuurinen nuorisotyö

Suomen Nuorisoseurat / Nuori Kulttuuri

Näkymättömästä näkyväksi –Kulttuurinen nuorisotyö on usein meitä lähempänä kuin osaamme kuvitellakaan.

Nuori Kulttuuri ja Nuori Taide ovat tehneet töitä yhdessä vuosikymmenen ajan. Toiminnassamme nuorisotyö ja taiteen eri muodot risteävät ja luovat näkymisen paikkoja nuorille. Yhdessä olemme määritelleet kulttuurista nuorisotyötä taiteen ja kulttuurin voimin tehtäväksi nuorisotyöksi. Haluamme nyt yhdessä kanssanne tuoda tätä näkyväksi.

Työpajassa tuomme nuorisoalan johtajat, taiteen ammattilaiset ja nuoret taiteen harrastajat yhdessä dialogiseen keskusteluun. Nuorten valitsemat keskusteluaiheet rohkaisevat uusiin projekteihin nuorten toiminnassa!

Keskusteluja fasilitoivat nuoret taideharrastajat. Mukana taiteen ammattilaiset mm. Stella Massa, Johanna Hurme, Karoliina Korhonen

Tekoäly mediakasvatuksessa

tekoäly, mediakasvatus

Verke

Erilaiset tekoälyt yleistyvät huimaa vauhtia ja käyttämme niitä päivittäin, myös osin tietämättämme. Katsomme päivittäin tekoälyllä luotuja kuvia ja luemme tekoälyllä luotua tekstiä emmekä välttämättä huomaa mitään eroa ihmisen tuottamiin materiaaleihin.

Verke johdattelee osallistujat tekoälyn aikakaudelle. Nuorisotyöntekijöiden tulee olla valveutuneita tekoälyn tuomista riskeistä ja mahdollisuuksista. Millä tavoin media on muuttunut ja tulee vielä muuttumaan, millaisia uusia medialukutaitoja nuoret tarvitsevat tekoälyn myötä ja miten nuorisotyöntekijät voivat valmistautua käsittelemään aihetta nuorisotyössä, ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin Verke tuo vastauksia omassa esityksessään.

Puhujina Panu Räsänen ja Markus Lundqvist Verkestä.

Toivoa ja toimintaa kestävän kehityksen kasvatukseen

kestävä kehitys, tunnetaidot

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry

Tunne- ja vaikuttamistaidot ovat keskeisiä, kun halutaan tukea nuorten hyvinvointia kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Tutustut käytännönläheisessä työpajassa harjoituksiin ja muihin materiaaleihin, joissa keke-toimintaa käsitellään juuri tunne- ja vaikuttamistaitojen näkökulmasta. Biologian ja maantieteen opettajien liitto on tuottanut viime vuosina suosittuja, myös nuorisotyöhön hyvin soveltuvia materiaaleja Toivoa ja toimintaa -hankkeessaan. Työpajassa pääset itse kokeilemaan muutamia Toivoa ja toimintaa -harjoituksia. Lisäksi tutustut moniin muihin maksuttomiin materiaaleihin, joita voit hyödyntää nuorten kanssa vaikka samantien.

Työpajan ohjaa ympäristökasvatuksen asiantuntija, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja Pinja Sipari.

Tunnekundi – Poikien ja nuorten miesten tunnetaitojen tukeminen sosiaalisen nuorisotyön keinoin

sukupuolisensitiivinen nuorisotyö, tunnetaidot, moniammatillinen yhteistyö

Helsingin Poikien Talo / Loisto setlementti ry

Empatia on uusiutuva luonnonvara, josta myös pojat ja miehet ansaitsevat osansa. Tunnetaitojen opettaminen on puolestaan kirjattu sekä peruskoulujen että lukioiden opetussuunnitelmiin. Tunteiden tulvaporttien avautuminen vaatii kuitenkin sosiaalista älykkyyttä ja dialogisuutta eri ihmisten välillä.

Tunnetaitojen harjoittelu ei tapahdu kuitenkaan vain oppitunneilla. Kuten kyky empatiaan, niiden harjaantuminen vaatii peilausta eri kasvattajilta ja kohtaajilta. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti työtään toteuttava sosiaalisen nuorisotyön kenttä tarjoaa parhaassa tapauksessa kokonaisvaltaiset puitteet tunne-elämän haasteiden käsittelyyn yksilöllisesti ja yhdessä muiden samanikäisten kanssa.

Mutta miten saada pojat puhumaan? Millaisesta tunnetyöskentelystä pojat ja miehet hyötyvät kehittyviä tunne- ja vuorovaikutustaitojaan testatessa? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Helsingin Poikien Talon järjestämässä Nuori2024-puheenvuorossa, jossa pohditaan lisäksi syrjään jäävien erityisryhmien asemaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelussa sekä ammattilaisilta vaadittavan sensitiivisyyden kompetensseja.

Puhumassa Helsingin Poikien Talon Tunnekundi-hankkeen työntekijä Petrus Siltala, vastaava ohjaaja Kimmo Saastamoinen sekä joukko eri-ikäisiä poikia ja miehiä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä opetuksen käytännöllinen yhteistyö ja merkitys nuorisoalalla – koulunuorisotyön esimerkit

koulunuorisotyö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Ohjelmassa käsitellään TKI-toiminnan ja yhteisöpedagogiopetuksen suhteen merkitystä tulevaisuuden työntekijöiden osaamiselle ja nuorisoalan kehittämiselle. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun YP-koulutuksella ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenialla on pitkä kokemus tällaisesta yhteistyötä. TKI-toimijat, opettajat sekä alan opiskelijat muodostavat ajassa kiinni pysyvän ja mukautuvan kolmikantaisen yhteistyöverkoston, mahdollistaen yhteisen oppimisympäristön ja luoden kestävän perustan nuorisoalan ja -koulutuksen kehittämiselle.

Ohjelmassa avataan käytäntöjä koulunuorisotyön yhteistyöstä, johon on kuulunut yhteiskirjoittamista, tapahtumien tuottamista sekä opettajan työpanoksen kiinnittämistä kehittämistyöhön. Esimerkit kytkeytyvät Juvenian vuosina 2020-2023 koordinoiman Osaamiskeskus Nuoskan, sekä vuonna 2023 alkaneen Triangeli -hankkeen toimenpiteisiin. Puhujina Juvenian asiantuntijat ja Xamkin yhteisöpedagogi-opettajat.

Vaikuttavasti.fi -arviointiklinikka

vaikuttavuuden mittaaminen

Opintokeskus Sivis

Vaikutusten arvioinnin taitoa tarvitsee jokainen nuoren kanssa työskentelevä. Teemmekö oikeita asioita? Saammeko maailmassa aikaan niitä muutoksia, joita haluamme saada? 

Vaikuttavasti.fi on Opintokeskus Siviksen yhteistyössä Osaamiskeskus Kentaurin kanssa kehittämä arvioinnin itseopiskelusivusto. Tule mukaan oppimaan arviointia sivuston avulla!

Työpajassa käymme läpi tavoitteiden asettamisen ja mittaamiset perusteet ja esittelemme erilaisia valmiita mittareita. Valmistaudu työpajaan valitsemalla jokin oman organisaatiosi toiminta, jolle määritämme työpajassa tavoitteita ja mittareita. Työpajan toteuttavat Opintokeskus Siviksen asiantuntijat Marion Fields ja Raisa Omaheimo.

Valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma 2024-2027 – suuntana hyvinvointi ja osallisuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tule mukaan kuulemaan, miltä näyttävät valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan suuntaviivat tulevina vuosina! Ohjelmaa ja keskustelua johdattelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist sekä johtaja Henni Axelin opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Ohjelman jälkeen tiedät, millaisia ovat hallituksen tavoitteet vuosina 2024-2027 nuorisotyön ja nuorisopolitiikan osalta sekä mitä toimenpiteitä on tiedossa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Saat myös kattavan infopaketin siitä, mitä on linjattu nuorisotyön ja nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten painopisteiden osalta. Tilaisuudessa otat haltuun myös Suomen kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle tällä hallituskaudella! Tervetuloa!

Vammaisten tyttöjen maailma

yhdenvertaisuus, sukupuolisensitiivinen nuorisotyö

Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys

Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry

Mitä kuuluu vammaisille tytöille? Miten vammaiset tytöt voivat, miten he kokevat maailman? Luennolla kuulet vammaisettytöt.fi-median tuottaja Maija Lindströmin puheenvuoron yhteisöllisyyden, vertaistuen ja saavutettavan nuorisotyön merkityksestä. Millainen merkitys nuorelle on omalle identiteetille perustuvilla yhteisöillä, ja toisaalta miksi nuorisotyön kehittäminen niin, että jokainen voi tulla siitä osalliseksi on tärkeää? Tule mukaan vammaisten tyttöjen maailmaan!

Vammaisettytöt.fi on media-alusta ja yhteisö kaikille vammaisille tytöille ja nuorille naisille. Median verkkosivuille ja someen vammaiset tytöt tuottavat heitä kiinnostavia sisältöjä, henkilökuvia, haastatteluita, esseitä, arjen tunnelmapaloja ja paljon muuta muille vammaisille tytöille. Mediaa koordinoi Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry.

Väkivalta, ulossulkeminen, häpeäSyitä ja ratkaisuja tyttöjen väliseen väkivaltaan

väkivaltatyö

Aseman Lapset ry

Nuorten konfliktit ja väkivaltatilanteet jatkavat kasvuaan. Tilastot ja median lööpit nostavat esiin yhä useammin tyttöjen välisen väkivallan ja nöyryyttämisen.

Mitä tiedämme näistä konflikteista ja niiden selvittämisestä? Tunnistammeko ajoissa varoitusmerkit ja tyttöjen väkivallalle ominaiset piirteet? Miten kasvava eriarvoisuus ja kahden kulttuurin välissä kipuilu vaikuttavat ilmiöön?

Dialogisessa keskustelussa ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivaltaoirehdintaan erikoistuneet asiantuntijat Sawian-hankkeesta nostavat esiin väkivaltaoirehdinnan syitä. Nuorten sovitteluun erikoistunut katusovittelu ja K-0 – kiusaamiseen puuttuva työ esittelevät oman restoratiivisen konfliktien selvittelyn työotteensa, jolla nuorten väkivaltatilanteisiin voidaan onnistuneesti puuttua.

Ohjelma toteutetaan Suomen Pakolaisavun ja Aseman Lapset ry:n yhteistyönä.

Yhteistyötä nuorten parhaaksi nuorisotyö kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspinnoilla

hyvinvointialueet, moniammatillinen yhteistyö

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke

Hyvinvointialueet ovat toimineet reilun vuoden verran, mutta työ on silti vielä alkutekijöissään. Hyvinvointialueet ottivat vastuulleen monet nuorten palveluista, mutta nuorisotyö jäi kuntien vastuulle. Nuorten kanssa työskentely ei voi kuitenkaan jäädä kiinni organisaatiorajoihin. Millaiseksi on muotoutunut nuorisotyön ammattilaisten rooli kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ja millaiseksi sen pitäisi vielä muuttua? Miten nuorisotyö voi olla mukana esimerkiksi nuorten palveluiden kehittämisessä?

Tule kuulemaan mitä kuuluu hyvinvointialueille (ja kertaamaan mitä ne nyt olivatkaan). Keskustelussa jaetaan erilaisia kokemuksia, miten muun muassa esimerkiksi etsivä nuorisotyö tai nuorisotyön koordinaatio on ottanut paikkansa hyvinvointialueilla. Luvassa yhdyspintoja, konkreettisia esimerkkejä ja uusia ideoita!

Yhteisellä työllä ammattiin

moniammatillinen yhteistyö, nuorisotyön opinnot

STEP-ammattiopisto

Millaisia mahdollisuuksia uudenlainen yhteinen työ tuo mukanaan? Vantaan kaupunki haluaa kouluttaa itselleen uusia ammattilaisia ja sitouttaa opiskelijoita jo opintoaikanaan organisaatioin arvoihin ja toimintamalleihin. Millainen on ammattilaiseksi kasvamisen polku? Millaisia vaatimuksia tulevaisuuden nuoriso- ja yhteisöohjaajilta odotetaan? Mitä odottavat ohjattavat, työkaverit, esihenkilöt, yhteisöt? Millaisia ammattilaisia, työkavereita, tulevaisuudessa tarvitaan?

Osallistuja kuulee opiskelijoiden ajatuksia täysin uudenlaisesta Vantaan nuorisopalveluiden ja STEP-ammattiopiston kumppanuushankkeesta. Tammikuusta 2023 alkaen 5-10 opiskelijaa on opiskellut työvaltaisesti hankkeessa tiimioppimisen pedagogiikalla. Opiskelijat työskentelevät Vantaan nuorisopalveluilla koko opintojensa ajan samalla saaden lähiopiskelupäivien aikana valmennusta teoriaopinnoissa. Yhteistä työtä kohti ammattia ovat tekemässä hankkeeseen valitut opiskelijat, STEP-ammattiopisto sekä Vantaan Kaupungin Nuorisopalvelut.

Näihin kysymyksiin etsitään vastausta dialogissa. Ohjelma toteutetaan ensin ”akvaariokeskusteluna”, jossa opiskelijoiden ja heidän työpaikka- ja opettajavalmentajien mukaan pyydetään muutamia ohjelmaan osallistuvia dialogiin halukkaita osallistujia. Akvaariokeskustelussa katsomo näkee ja kuule keskustelun itse siihen kuitenkaan osallistumatta. Keskustelun loppuvaiheessa, myös katsomo pääsee osallistumaan dialogiin ja sanomaan omia näkökulmiaan.

Puhujina: STEP-ammattiopiston opiskelijoita, Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden nuorisopäällikkö Kati Kallislahti, STEP-ammattiopiston valmentava opettaja Pekka Uronen. Dialogin ohjaa STEP-ammattiopiston valmentava opettaja Marjo Tammisto.

Yhteinen tie nuorten hyvinvointiin – tutkimustiedosta toimintaan ja vaikuttavuuteen

tietoperustaisuus, vaikuttavuuden mittaaminen

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Yhteinen tie nuorten hyvinvointiin – tutkimustiedosta toimintaan ja vaikuttavuuteen

Oletko etsinyt keinoja saada ajantasaista ja vertailukelpoista kokemustietoa nuorten hyvinvoinnista? Haluatko suunnata resurssit oikein ja asettaa selkeät tavoitteet vaikuttavalle toiminnalle? Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät nyt.

Liity keskusteluumme, jossa pureudumme näihin haasteisiin ja esittelemme konkreettisia ratkaisuja. Porin kaupunki on rohkeasti lähtenyt uudistamaan nuorten hyvinvointityötä yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kanssa. Diakin asiantuntijuus ja palkittu Zekki-digipalvelu ovat olleet keskeisessä roolissa tilannekuvan kartoittamisessa ja toimenpiteiden määrittämisessä.

Tilaisuudessa kuulet Porin kaupungin visiosta nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sivistysjohtaja Esa Kohtamäki ja nuorisoyksikön päällikkö Johanna Ahokas jakavat kokemuksiaan. Diakin erityisasiantuntijat Sakari Kainulainen, Reija Paananen ja Anne Määttä esittelevät vaikuttavia työkaluja ja menetelmiä hyvinvointityön tueksi.

Tule mukaan kokeilemaan, kuinka helppoa ajantasaisen hyvinvointitiedon kerääminen voi olla. Löydämme yhdessä ratkaisuja siihen, kuinka voimme perustaa toimintamme tutkittuun tietoon ja arvioida tekemisen vaikutukset.

Yhdenvertaisuutta harrastetoimintaan

yhdenvertaisuus, harrastaminen

Tampereen kaupunki / Nuorisopalvelut

Kuinka voimme yhdessä tehtävällä työllä taata kaikkien nuorten mahdollisuuden saada harrastaa heitä kiinnostavaa asiaa? Kunnallisen nuorisotyön Yhdenvertaisuutta harrastetoimintaan Pirkanmaalla -hankkeen (2023-2024) erityisnuorisotyöntekijä Jonna Stenberg perustelee nuorten hyvinvointia kuvaavaa tutkittua tietoa hyödyntäen yhdenvertaisuustyön tarvetta sekä esittelee konkreettisia työvälineitä yhdenvertaisuuden tilan tarkasteluun ja kohentamiseen nuorisojärjestöissä. Jaana Rothovius Partiolippukunta Tesoman Sinisiskoista kertoo työn tuloksista: kuinka yhdenvertaisuuden lisääminen helpottaa ohjaustyötä ja mahdollistaa kaikkien nuorten osallistumisen. Nuorten ääni tulee esiin videon kautta.

Yritykset mukana edistämässä nuorten hyvinvointia

varainhankinta, yritysyhteistyö

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Paneelissa yritysvastuun parissa työskentelevät yritysten edustajat keskustelevat järjestökumppanuuksista ja sponsorointisopimuksista. Tule kuulemaan minkälaiset kumppanuudet tuovat lisäarvoa sekä yritykselle että järjestölle, miten parhaat kumppanuudet syntyvät sekä miten yrityksiä kannattaa lähestyä.

Älä syytä mua siitä että olin netissä: Nuorten vinkit aikuisille verkkohäirintään puuttumiseen

verkkohäirintä, some

Sua varten somessa

Nuorten kokema häirintä on jatkuvasti kasvava ilmiö. Älypuhelimet ovat tuoneet digitaalisen väkivallan osaksi nuorten arkielämää: lähes puolet yläkouluikäisistä tytöistä kokee ahdistelua puhelimen välityksellä ja somekiusaamista on nähnyt 80% lapsista ja nuorista.

Miten nuoret itse neuvoisivat aikuisia puuttumaan somessa tapahtuvaan häirintään? Mitä aikuisen ei ainakaan kannata tehdä? Sua varten somessa selvitti vuosina 2022-2023, miten 8-20-vuotiaat nuoret itse toivovat aikuisten reagoivan häirintätilanteissa. Luento kertoo konkreettisten esimerkkien ja tutkimustiedon avulla, millaisia somehäirinnän tilanteita nuoret kohtaavat verkossa, ja millaiset keinot nuorten mielestä toimivat puheeksiotossa.* Luento antaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille uusia näkökulmia nuorten kohtaaman häirinnän ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn.

Program på svenska

Digitalt spelande både ger och tar hur stötta samhörighet och välmående bland unga?

program på svenska

Pelituki

Digitalt spelande är en vanlig hobby och intresse bland unga. Spelande kan även kopplas till försummelse, social utslagning, ensamhet och beroende. Spelarens motiv påverkar välmående. Enligt School to belong/HelsingforsMissions ensamhetsenkät (2023) upplever unga att överdriven användning av sociala medier är vanligt bland dem som upplever ensamhet.

Vi diskuterar bland annat: Hur tänker unga om sitt spelande och bruk av sociala medier?
När kan skärmen bidra till ensamhet och när bjuda till samverkan? Vad kan unga, vi professionella och samhället göra för att stöda unga till en hälsosam relation till spelande, sociala medier och skapande av positiva gemenskaper?

Diskussionen leds av:
Annukka Såltin, sakkunning, Pelituki
Oscar Lehtinen, Krisarbetare, Krisjouren för unga / HelsingforsMission

Digitalt Ungdomsarbete i Svenskfinland och Åland 2023: Fokus på Åtgärder för Digital Säkerhet

program på svenska

Verke 

I talturen presenteras resultaten av kartläggningen över digitalt ungdomsarbete i Svenskfinland och på Åland (2023). Även åtgärder av resultaten specifikt relaterade till digital säkerhet presenteras och följs av en taltur av sakkunnig inom digital säkerhet. 

Kartläggningen av det digitala ungdomsarbetet 2023 behandlar det digitala ungdomsarbetets nuläge i kommuner, församlingar och tredje sektorn i Svenskfinland och på Åland. Utredningens resultat baserar sig på intervjuer med aktörer inom ungdomssektorn och en enkät som genomfördes på svenska i januari- februari 2023. 

Syftet med kartläggningen är att få en bild över hurdant arbete som genomförs i verksamheten och vilka utmaningarna är, samt att få en bild över kunnande och utbildningsbehov i Svenskfinland och på Åland.

Kartläggningen belyser ett behov av fortbildning specifikt inom digital kreativitet, digital kommunikation och växelverkan samt digital säkerhet. Nämnvärt är att ungefär hälften av alla som svarat anger sig behöva fortbildning inom alla nämnda kompetensområden. 

Inom digital säkerhet handlar fortbildningsbehoven om dataskyddsprinciper i kommunikation med unga och hantering av ungas personuppgifter. Digitala rättigheter, tjänsternas användningsvillkor samt integritetsskydd och behandlande av dessa med unga, även EU:s allmänna dataskyddsförordning (GDPR) och dataskydd är relevanta fortbildningsteman.

Konkreta åtgärder specifikt relaterade till fortbildningsbehov inom digital säkerhet för de som arbetar med unga presenteras och följs av en taltur av sakkunnig inom ämnet. Målet är att utrusta ungdomsarbetare med kunskaper för att skydda ungdomars integritet och säkerhet online, samt erbjuda en möjlighet till gemensam diskussion och frågor. Talare: Denice Lönnroth/Verke och Elias Aarnio

Sexualupplyssning som främjare av mental hälsa

program på svenska

Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry

Sexualupplyssning har visat sig minska STD-infektioner och oönskade graviditeter, men mental hälsa kan också främjas med högkvalitativ och omfattande sexualupplysning. Hur kan sexualupplysning främja mental hälsa och psykiskt välmående? Vilka effekter har högkvalitativ sexualupplysning på mental hälsa? Hur kan sexualitet vara en tillgång för unga i vardagen och hur kan ungdomsarbetare stödja detta? Varmt välkommen att höra och diskutera!

Föreläsningen hålls av Charlotta Ekman, expert och sexolog från Ungdoms Mental Hälsa Förening Yeesi ry.

RennoX – Stöd för stresshantering och välmående

programmet är tvåspråkigt

Folkhälsan och Linkki, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt

RennoX – ger unga (16+) kamratstöd och verktyg för vardagen

Under träffarna behandlas bl.a. stresshantering, självkännedom, tidshantering och livsstilsfrågor. Känslokompetens och självmedkänsla har lagts till som nya temaområden. RennoX erbjuder unga möjligheten att få kamratstöd och tips från andra unga. En kurs består av 8-9 träffar som leds av utbildade handledare.

RennoX bygger på frivillighet och delaktighet. De unga får påverka vilka ämnen som behandlas under kursens gång. Övningarna är aktiverande för att stöda reflektionen och väcka diskussion. Gruppstorleken är liten (5-9 unga/grupp) för att alla ska hinna bli hörda och för att gruppen ska kännas trygg.

RennoX utvecklades av Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt år 2012 och från år 2017 har Folkhälsan erbjudit RennoX på svenska. Våren 2024 lanseras det uppdaterade handledarmaterialet på både finska och svenska.

Välkommen med för att höra om det uppdaterade RennoX-materialet. Tillfället är helt tvåspråkigt. Nina Waaramäki från Folkhälsan och Kaisa Kouri från VS-Lapset håller presentationen.

RennoX – Nuorille tukea stressinhallintaan ja hyvinvointiin

RennoX – on stressinhallinta- ja hyvinvointiryhmä nuorille (16+).

Ryhmässä käsitellään stressinhallintaan, jännittämiseen, itsetuntemukseen ja nuoren hyvinvointiin liittyviä asioita. Tunnetaitoja ja itsemyötätuntoa harjoitellaan myös. Ryhmässä nuorella on mahdollisuus saada vertaistukea sekä vinkkejä muilta nuorilta. RennoX-ryhmään sisältyy yhteensä yhdeksän ammattilaisten ohjaamia ryhmätapaamisia.

RennoX perustuu vapaaehtoisuuteen ja osallisuuteen. Nuoret voivat vaikuttaa siihen, mitä aiheita kurssin aikana käsitellään. Harjoitukset ovat aktivoivia ja pohdintaa tukevia. Ryhmäkoko on pieni (5-9 nuorta/ryhmä) edistääkseen turvallisemman ryhmän syntymistä.

VS-Lapset aloittivat RennoX-toiminnan vuonna 2012 ja vuodesta 2017 Folkhälsan on järjestänyt RennoX-toimintaa ruotsiksi. Keväällä 2024 uudistettu, kaksikielinen RennoX on ammattilaisten hyödynnettävissä.

Tervetuloa kuulemaan päivitetystä RennoX-materiaalista. Tilaisuus on täysin kaksikielinen. Nina Waaramäki (Folkhälsan) ja Kaisa Kouri (VS-Lapset) pitävät esityksen.

Vill ungdomar hänga med mig online? Från nybörjare till expert på digitalt ungdomsarbete

program på svenska

Folkhälsan

Då ungdomslokalerna stängde under pandemin tog ungdomsledare steget mot det okända och fanns online med unga. Det digitala kändes till början osäkert och frågorna var många: Hur använder jag Discord? Vill ungdomar hänga med mig online? Hur hanterar jag problem? Workshopen går igenom osäkerheterna och diskuterar hur vi kan jobba tillsammans för att överkomma dem.

Diskussionen leds av Bettina Stenbäck och Kim Kärkkäinen, projektledare på Folkhälsan för projektet Ungdomslokal.fi – en digital ungdomslokal på programmet Discord.

Folkhälsan jobbar i hela Svenskfinland med hälsa och välmående för alla åldrar.

Vi åker dit ungdomarna är – En inblick i mobilt ungdomsarbete

program på svenska

Aseman Lapset ry

Ett flertal kommuner inom Svenskfinland har provat på Walkers-verksamhet i form av kortvariga verksamhetsperioder med Walkers-bilar och provat på mobilt ungdomsarbete. Dessa provperioder har fungerat som en ursäkt att lyfta fram ungdomsarbetet i kommunerna och främja sektoröverskridande samarbete till förmån för ungdomarna.

Under diskussionen får åhöraren insyn i mobilt ungdomsarbete som arbetsform och verktyg samt hur det kan öka jämlikheten mellan olika områden i kommuner och underlätta kontakt med ungdomar även utanför stadskärnor. Vi delar erfarenheter från verksamhetsperioderna med Walkers-bilarna och ger exempel på processen vidare till anskaffning och utveckling av kommuners egen mobila verksamhet.

Diskussionen leds av Walkers-bilkoordinator Roy Pietilä från Stationens Barn r.f. Gästtalare inkluderar Chatarina Fjällström från Vasa ungdomstjänster och Samira Al-Far från Lovisa ungdomstjänster.

Katso myös